Hallitus jakaa 3 miljardia euroa yli 100:an eri paikkaan: Tänne on mennyt 1,3 miljardia euroa, nämä kohteet odottavat 1,7 miljardia - Politiikka - Ilta-Sanomat

Hallitus jakaa 3 miljardia euroa yli 100:an eri paikkaan: Tänne on mennyt 1,3 miljardia euroa, nämä kohteet odottavat 1,7 miljardia

Vasemmistoliitto, vihreät ja Sdp saavat käydä keskustan kanssa monta vaikeaa vääntöä valtion rahoista keskustan kanssa pitkin kesää ja syksyn budjettiriihessä.

Julkaistu: 14.6. 8:17, Päivitetty 14.6. 11:28

Marinin hallitus ei ole nähnyt aiheelliseksi rukata hallitusohjelmaansa, pysyvien menolisäysten lisäksi hallitus jakaa kolme miljardia euroa yli sataan kohteeseen.

Mitä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus tekee kolmen miljardin euron lisämenoilleen?

Hallitusohjelmassa lisätään paitsi pysyviä menoja, hallitusohjelmassa listataan 109 kohdetta, joille annetaan kolme miljardia euroa käytettäväksi.

IS esittelee hallitusohjelman niin sanotun kakkoskorin tulevaisuusinvestoinnit. Lista kokonaisuudessaan löytyy tämän jutun lopusta.

Kertamenot rahoitetaan pääasiassa valtionyhtiöiden myynnistä saatavilla tuloilla. Valtionyhtiöistä on viime ja tänä vuonna myyty Kemiraa, Nordeaa ja Sampoa yhteensä 570 miljoonalla eurolla.

Osa tulevaisuusinvestoinneista on korvamerkitty maksettavaksi Valtion asuntorahaston Aran kautta.

Li Anderssonin vasemmistoliitto, Maria Ohisalon vihreät ja Sanna Marinin Sdp ovat suhtautuneet nihkeästi hallitusohjelman uudelleen kirjoittamiseen ja leikkausten tekemiseen.

Hallitus on jo päättänyt jakaa kakkoskorin kohteisiin 1,3 miljardia euroa.

Syksyn budjettiriihessä hallituksen pitäisi päättää loppujen 1,7 miljardin euron lisämenojen jaksotuksesta hallituskauden ajaksi.

Kakkoskorin 1,3 miljardin euron potista tälle vuodelle on 750 miljoonaa euroa, ensi vuodelle 439 miljoonaa ja vuodelle 2022 kakkoskorista on jyvitetty 175 miljoonaa.

Marinin hallitusohjelman pohja petti koronakriisin vuoksi.

– Meno- ja veropäätösten mitoituksen tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde BKT:een alenee, hallitusohjelma kertoo.

Hallitus ei tule saamaan julkista taloutta tasapainoon vuoteen 2023 mennessä, työllisyysaste ei nouse 75 prosenttiin ja vaalikauden aikana Suomeen ei synny 60  000 uutta työpaikkaa.

Tämän vuoden budjetti oli alun perin 57,7 miljardia euroa.

Koronakriisin takia hallitus on antanut neljä lisäbudjettia ja valtion tämän vuoden menot nousseet liki 10 miljardia. Toistaiseksi budjetin loppusumma on 67,4 miljardia euroa, ja tämän katteeksi valtio joutuu ottamaan lisää velkaa noin 19 miljardia euroa.

Toistaiseksi hallitus on visusti varonut keskustelemasta hallitusohjelman muutoksista, leikkauksista tai talouden sopeuttamisesta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan sopeuttamistoimia tarvitaan. Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat suhtautuneet nihkeästi hallitusohjelman rukkaamiseen, ja hallituksen punavihreät eivät edes puhu leikkauslistojen laatimisesta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen ja keskusta saavat käydä kesän aikana monet hikiset neuvottelut hallituskumppaneiden kanssa valtiontalouden tasapainottamisesta ja velkaantumisen kuriin saamisesta.

Syksyn budjettiriihessä hallitus joutuu joko toteuttamaan hallitusohjelmaansa tai kirjoittamaan sitä uusiksi.

Esimerkiksi hallituksen pitäisi näyttää syksyllä työllisyystavoitteestaan 30 000 uutta työpaikkaa.

– Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan, hallitusohjelmassa lukee.

Mitä hallitusohjelman kertaluonteiset menolisäykset, tulevaisuusinvestoinnit, ovat?

Hyvin tavallisia menokohteita, joille myös normaalisti rahaa jaetaan.

Luonnonsuojelu, kehitysapu, Makeran pääomittaminen, ammattikoulun opettajien palkkaaminen kolmeksi vuodeksi, Business Finlandin innovaatiotuet, digitalisaatio, ympäristökorvaukset, koulujen ja päiväkotien laatu- ja tasa-arvo-ohjelmat sekä lukuisat muut hyvät hankkeet saavat kymmenien miljoonien, ellei muutaman sadan miljoonan euron lisäpanostuksen valtiolta.

Tulevaisuusinvestoinneissa on myös muutama korvamerkitty rakennusprojekti.

Esimerkiksi ainoa yksittäinen liikennehanke on Kemi-Haaparanta -radan sähköistys 10 miljoonalla, ja kulttuurin keskeisten tilahankkeiden koko summa, 10 miljoonaa euroa, on päätetty käyttää osana Kansallisteatterin remonttia.

Kun kakkoskorin kohteita selaa, ne jakautuvat aika hyvin hallituspuolueiden intressien välillä ja eri ministeriöiden kesken.

Kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestointien joukossa on jos jonkinlaisia ilmastohankkeita, maakuntien kehittämisrahaa, porotalouden investointeja, työvoimapalvelujen kehittämistä, digijärjestelmän rakentamista etsivälle nuorisotyölle, filmialan tuotantotukea, kirjastoautojen ja kirjastojen kokoelmien hankkimista, valmistautumista vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi tai käypähoitosuositusten kääntämistä ruotsiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?