Perustuslakivaliokunta päätyi viime viikolla antamassaan pöytäkirjalinjauksessa kritisoimaan valtioneuvoston poikkeuksellista päätöstä salata EU-komission hätärahoitusta koskeva selvitys.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
EU:n komissio antoi toissa viikolla esityksensä suuresta koronaelvytyspaketista, jonka suuruus olisi jopa 750 miljardia euroa. Suomen osuus olisi reilut 8 miljardia, josta Suomi saisi takaisin noin 3 miljardia euroa.
Valiokunnan mukaan kirjelmään sisältyy ”sisällöllisesti ja ajallisesti laaja vaiteliaisuuspyyntö”.
– Perustuslakivaliokunnan mielestä valtioneuvoston vaiteliaisuuspyyntö on erityisesti asian merkitys huomioiden laajuudeltaan ja kestoltaan perustuslain kannalta ongelmallinen, PeV:n pöytäkirjamerkinnässä todettiin.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen (kok) mukaan tilanne oli viime perjantaina sietämätön, sillä selvitystä ei saatu edes asiantuntijoiden käyttöön.
– Tämä 750 miljardin elvytysrahasto on jättimäinen asia. Se muuttaa koko EU:n luonteen toisenlaiseksi ja tuo Suomelle merkittäviä uusia vastuita. Kyse on viime kädessä siitä, mitä tapahtuu unionin yhdelle ydinpilarille, jäsenvaltioiden vastuulle omasta talouspolitiikastaan. Nyt yhteiskunnallinen keskustelu vaimenee, jos asiakirjoja salataan liikaa, Häkkänen ihmetteli.
– Se herättää jo epäilyksiä näin suuressa asiassa.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok).
Valtioneuvosto vaati viime viikolla eduskunnalta vaiteliaisuutta koskien laatimaansa komission ehdottamaa 750 miljardin euron hätärahoitusta koskevaa selvitystä. Se perustelee asiaa tiedotteessaan sillä, että elpymissuunnitelmasta annettu E-kirje sisältää myös Suomen tarkempia neuvottelukantoja, jotka halutaan turvata.
Vaiteliaisuuspyyntö kohdistuu eduskunnalle lähetettyyn asiaan liittyvään asiakirja-aineistoon kokonaisuudessaan.
Valiokunnan mukaan valtioneuvoston olisi pitänyt yksilöidä, mitkä asiakirjan sisältämät tiedot edellyttävät vaiteliaisuuden noudattamista ja rajattava vaiteliaisuuspyyntö koskemaan ainoastaan näitä tietoja.
Perustuslakivaliokunnan mielestä nyt käsillä olevassa asiassa ei voida perustaa valtioneuvoston pyynnön mukaista laajaa, erittelemätöntä ja pitkäkestoista vaiteliaisuutta.
Samalla perustuslakivaliokunta antoi myös purevaa kritiikkiä eduskunnan suurelle valiokunnalle, joka katsoi, että hallituksen omaa kantaa ja asemoitumista kokonaisuuteen ei voitaisi antaa valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden käyttöön.
Perustuslakivaliokunnassa katsottiin, ettei valiokunta voi arvioida esityksen ja hallituksen oman linjauksen perustuslainmukaisuutta, jollei se ole pystynyt huomioimaan siinä myös asiantuntijoiden lausuntoa.
– Perustuslakivaliokunta pitää selvänä, että vaiteliaisuuteen asiakirjaan kohdistuva salassapitovelvollisuus ei estä asiakirjan käsittelyä perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa asiantuntijamenettelyssä valiokunnan suorittaessa siihen tukeutuvaa perustuslainmukaisuuden valvontatehtävää, pöytäkirjamerkinnässä todetaan.
Valtioneuvoston kanslian mukaan peruste vaiteliaisuudelle olisi myös olemassa siihen saakka, kunnes rahoituskehysneuvottelut on saatu Eurooppa-neuvostossa päätökseen.
Perustuslakivaliokunta kuitenkin muistutti, että perustuslain tulee ohjata valtioneuvoston kannanmuodostusta EU-lainsäädännön valmistelussa ja näin ollen se edellyttää, että Suomi ei tosiasiallisesti miltään osin sitoudu neuvotteluissa ehdotukseen ennen kuin asian perustuslakiarviointi on saatu asianmukaisesti toteutettua.
Sittemmin suuri valiokuntakin pyöristi päätöksensä ja julkaisi selvityksestä version, josta oli poistettu salassa pidettävät kohdat.
Myös muissa EU:n tukipaketeissa on ollut Häkkäsen mukaan mahdollisia perustuslaillisia ongelmia.
Toukokuussa Suomi hyväksyi 540 miljardin euron koronapaketin, jonka mukaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta myönnettäisiin EU-maille hätälainaa koronaviruksen aiheuttamien terveydenhuoltomenojen kattamiseen. Lainan saamisen ehtona ei kuitenkaan ole taloudellista ehdollisuutta, kuten EVM-lainoissa aiemmin.
– Sellainen sopimus, jossa ryhdytään jakamaan rahaa holtittomasti ilman talouden tervehdyttämispolitiikan vaatimusta on vastuuton malli, mutta siinä on myös perustuslain vastaisia elementtejä. Tämä on erittäin vakava tilanne, Häkkänen sanoo.
Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan vaikuttaa siltä, että Kulmuni ei euroryhmässä 9. huhtikuuta vaatinut lainoissa perustuslakivaliokunnan edellyttämää ehdollisuutta.
Valiokunnassa tullaankin Häkkäsen mukaan nyt selvittämään asia juurta jaksaen.
Kulmunin toiminnasta on myös toukokuun lopulla tehty kantelu oikeuskanslerille, jossa pyydetään tutkimaan Kulmunin toimien laillisuutta 9. huhtikuuta järjestetyssä euroryhmän kokouksessa.