Odotatko pääsyä työttömyyseläkeputkeen? – koronakriisi voi tietää todella ikäviä uutisia ikääntyneille työttömille - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Odotatko pääsyä työttömyyseläkeputkeen? – koronakriisi voi tietää todella ikäviä uutisia ikääntyneille työttömille

Ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät saatetaan uhrata koronakriisin taloustalkoissa, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasella (kesk) ja pääministeri Sanna Marinilla (sd) on edessä vaikeita ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi.­

10.6. 15:00

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni aiheutti maanantaina sydämentykytyksiä työmarkkinajärjestöissä.

Kulmuni varoitteli korona-ajan jälkeisistä talouden sopeutuskeinoista ja otti esimerkiksi eläkeiän noston. Kulmuni selvensi myöhemmin lausumaansa: hän tarkoitti tosiasiallista eläköitymisikää, jota pitää nostaa. Liian moni ei jaksa viralliseen eläkeikään saakka, vaan eläköityy jo aikaisemmin muun muassa työkyvyttömyyden takia.

Eläkejärjestelmän muutokset ja niiden valmistelu ovat työmarkkinajärjestöjen käsissä, vaikka eduskunta säätääkin eläkelait.

Ja siksi Kulmunin ensilausunnoista nousi melkoinen älämölö, varsinkin työmarkkinajärjestöissä.

Eläkeikään ei ole nyt tarvetta koskea työmarkkinajärjestöistä ja oppositiosta toitotettiin. Epäselväksi jäi ainoastaan se, onko koskemattomuuden taustalla huoli järjestöjen vallasta vai eläkejärjestelmän tuoreus ja hyvyys. Tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) yritti pääministerinä ohittaa järjestöt 2009. Tulos: vesiperä.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) yrittivät eläkeiän nostoa 2009, huonolla menestyksellä.­

Eläkejärjestelmässä on kyse valtavista rahoista ja sitä kautta myös vallasta.

Suomessa eläkeuudistukset ovat olleet uuvuttavan pitkiä, vuosia kestäneitä prosesseja. Nykyisin voimassa olevaa työeläkejärjestelmää hiottiin järjestöjen työryhmässä viitisen vuotta.

Vuonna 2017 voimaantullut eläkelaki nostaa vanhuuseläkeikärajaa vaiheittain siten, että 1964 syntyneiden ja siitä eteenpäin tulevien ikäluokkien eläköitymisikä on 65 vuotta. Vuonna 1964 syntyneet voivat päästä eläkkeelle siis 65-vuotiaina, toisaalta he voivat olla töissä 70-vuotiaiksi saakka.

Kulmuni astui eläkkeissä miinakentälle joko taitamattomuuttaan tai ajattelemattomuuttaan – tai molempia.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen tiedotustilaisuudessa maanantaina. Talouden sopeutukset nousivat esille.­

Häneltä jäi ehkä huomaamatta, että nykyisessäkin järjestelmässä on sisällä mekanismeja, jotka korjaavat eläkeikää ylös automaattisesti, jos eläkekertymissä tapahtuu heikennyksiä esimerkiksi alhaisen syntyvyyden takia. Vuoden 1964 jälkeen syntyneiden eläkeikä kytketään elinajan odotteeseen: ihmiset elävät vanhemmiksi, siksi eläkeikäkin nousee pikkuhiljaa vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.

Mutta jotain voidaan tehdä nopeastikin.

Työttömyyseläkeputki.

Työttömyyseläkeputkessa on kyse järjestelmästä, jossa ikääntynyt pitkäaikaistyötön pääsee eläkkeelle työttömyysturvan lisäpäivien kautta. Eläkeputki on ikään kuin silta työttömyyden ja eläkkeen välillä.

Ikärajoja on nostettu pikkuhiljaa, viimeksi viime vuonna.

Työttömyysturvan lisäpäivät eli eläkeputki

  • Työttömyyspäivärahaa voit saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos olet täyttänyt ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja olet ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista.

  • Vuonna 1955–1956 syntyneille lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on ollut 60 vuotta.

  • Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.

  • Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana.

  • Lisäpäivärahaa voit saada enintään sen kuukauden loppuun, jona täytät 65 vuotta. Yrittäjillä ei ole oikeutta lisäpäiviin.

Viime vuonna järjestöt sopivat yllättävän juohevasti ikääntyneiden työttömyyseläkeputken ikärajan nostamisesta. Jopa vastahankainen SAK katsoi, että ikääntyneiden työttömien toimeentulo pystytään turvaamaan ikärajan korotuksesta huolimatta.

Tilastot kertovat, että työväki tippuu työttömyyden kautta eläkkeelle liian varhain.

Ikärajan nostaminen lisää työllisyyttä eli nostaa paljon puhuttua työllisyysastetta. Ei dramaattisesti, mutta nostaa kuitenkin.

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan lisäpäivien ikärajan nosto 62 ikävuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä vähentää työttömien määrää 7400 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoteen 2055 mennessä vaikutus olisi noin 12000 henkilöä.

Työnantajien EK:n selvitysten mukaan alaikärajan noston työllisyysvaikutukset ovat merkittävät: työllisyys kohenee pitkällä aikavälillä 9000 henkilötyövuodella, työllisyysaste nousee 0,2 prosenttiyksikköä ja työttömyysaste laskee 0,3 prosenttiyksikköä.

Tiettävästi Sdp:n puheenjohtaja, entinen pääministeri Antti Rinne olisi väläyttänyt jossakin vaiheessa jopa putken poistamista. Samaa pohdiskeli myös Kulmuni. Ilman koronaa, asia olisi voinut olla esillä jo pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kehysriihessä huhtikuussa.

Neuvotteluja ei ole nyt käynnissä, mutta syksyllä asiaa käsitellään varmasti.

Työvoimatoimistojen ovet käyvät tiuhaan koronakriisin aikana.­

Hallituspuolue vasemmistoliitolle ja suurimmalle palkansaajajärjestölle SAK:lle kokonaan poistaminen voi olla liian iso pala.

Jos kompromissia haetaan, ikärajojen nosto voisi olla paikallaan.

Suomi ottaa tänä vuonna koronakriisin talousiskujen hoitoon uutta velkaa lähes 19 miljardia euroa. Työttömyyseläkeputken ikärajojen nostaminen tai jopa koko putken kokonaan poistaminen ovat varmasti pöydällä, jos työmarkkinajärjestöiltä vaaditaan esityksiä työllisyyden parantamiseksi. Eläkeputken rukkaaminen on tietenkin hyttysen ininää koko talousrevohkassa, mutta enemmän kyse voikin olla järjestöjen näyttämisen halusta: paljon parjattu kolmikantakin toimii.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus joutuu miettimään työttömyyseläkeputken kohtaloa osana koronakriisin sopeutusta.­

Samalla pidetään eläkeuudistuksen isot linjat vankasti järjestöjen omissa käsissä.

Jos haluaa olla ilkeä niin ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät uhrataan, jotta poliitikot eivät ala sorkkia vanhuuseläkkeen ikärajoja – ei ainakaan omin päin.

Vaikka tilastot näyttävät, että työttömyyseläkeputken ikärajan nosto parantaa työllisyyttä, se ei vielä kerro siitä, että yhteiskunta arvostaisi ikääntyneiden työntekijöiden panosta. Työmarkkinoilla yli viisikymppinen työnhakija on jo nyt hylkiö, ja monilla on vaikeuksia pysyä työelämässä eläkeikään saakka. Poliitikot eivät ole saaneet tähän muutosta – ylevistä juhlapuheista huolimatta.

Asenteissa on paljon korjattavaa sekä työnantaja- että työntekijäpuolella.

Tärkein koronakriisin jälkeinen talousteko on saada ihmiset töihin.

Nuoret ja vanhat.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?