Koronan kurjistaman Porvoon virkamies­johto laati tiukan leikkaus­listan – pehmeä leipäkin vaihtuisi näkkäriksi - Politiikka - Ilta-Sanomat

Koronan kurjistaman Porvoon virkamies­johto laati tiukan leikkaus­listan – pehmeä leipäkin vaihtuisi näkkäriksi

Koronakriisin arvioidaan heikentävän Porvoon taloutta noin 15–20 miljoonalla eurolla.

Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio pitelee käsissään virkamiesjohdon luonnosta kestävän talouden ohjelmaksi vuosille 2020–2026. Virkamiesjohdon mukaan Porvoon talous on ajautumassa syvään taloudelliseen kriisiin koronapandemian vuoksi.­

25.5.2020 5:55

Lomautetaan kaupungin henkilöstö kahdeksi viikoksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen henkilöstöä lukuun ottamatta, jätetään täyttämättä elinkeinopäällikön tehtävä, muutetaan pehmeä leipä kouluilla näkkäriksi ja luovutaan vapaasti otettavasta kasvisvaihtoehdosta, poistetaan saaristoavustus, pestään ikkunat ja nosturilta käsin poistettavat pölyt vain joka toinen vuosi, lopetetaan vauvaperheiden ennaltaehkäisevä kotipalvelu, nostetaan koulukuljetusraja viiteen kilometriin, harvennetaan kaupunkikehityslautakunnan kokouksia, siirretään koulujen piharemontteja ja jäähallin tulostaulun hankintaa.

Siinä poimintoja Porvoon kaupungin luonnoksesta kestävän talouden ohjelmaksi vuosille 2020–2026.

Kyse on virkamiesjohdon laatimasta pohjaesityksestä, joka ei ole käynyt poliittista mankelia läpi.

Porvoon kaupunkikehityslautakunta on ilmoittanut jo vastustavansa kokoustensa harventamista.

Virkamiesten luonnoksessa väläytetään myös kiinteistöveroprosenttien tasojen korottamista kymmenellä prosentilla ja kunnallisveroprosentin korottamista 0,25 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä kunnallisveroprosentti on Porvoossa 19,75. Myös asiakasmaksuja korotettaisiin ja investointeja siirrettäisiin.

– Näitä toimia on eri muodossa pyöritelty aikaisemminkin, mutta tämä luonnos pakottaa vetämään nämä toimet kasaan ja miettimään tosissaan, mitä voimme ja mitä emme voi tehdä, Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio sanoo IS:lle.

Reilun 50 000 asukkaan Porvoo on ajautumassa kaupungin virkamiesten mukaan syvään taloudelliseen kriisiin koronapandemian vuoksi.

Koronakriisin arvioidaan heikentävän Porvoon kaupungin taloutta noin 15–20 miljoonalla eurolla.

Rainio havahtui talouden sukellukseen maaliskuun 20. päivä.

– Se oli maaliskuinen perjantai, kun lockdown alkoi ja kaikki kaupungin kokoukset alkoivat olla Skypessä ja koko keskustelu meni käytännön asioiden uudelleen järjestämiseen. Finanssikriisin kehitys alkoi muistua mieleen. Aika nopeasti pystyi hahmottamaan... kunnallisvero ja yhteisövero heikkenevät voimakkaasti samanaikaisesti, kun laitetaan liikuntalaitoksia kiinni ja sote-menot kasvavat.

Yhteisöverotuotot alenevat, kun firmat tekevät pienempiä tuloksia. Tämä heikentää Porvoon kaupungin taloutta noin 6–7 miljoonalla eurolla. Porvoon suurimmat yhteisöveronmaksajat löytyvät Kilpilahden alueelta, ylivoimaisesti merkittävin on Neste.

Kunnallisveron tuotot alenevat, kun yritykset lomauttavat ja irtisanovat henkilöstöään – tämän arvioidaan heikentävän kaupungin taloutta 4–6 miljoonaa euroa.

Asiakasmaksujen odotetaan alenevan 1,5–2 miljoonaa, ja sote-menojen puolestaan arvioidaan kasvavan 3–4 miljoonaa, kun tarvitaan lisää henkilökuntaa, sijaisjärjestelyjä ja hoitotarvikkeita.

– Jos nämä kaikki sopeutustoimet toteutetaan, valtion tuki toteutuu ja veroja korotetaan esitetyllä tavalla, olemme tänä vuonna kutakuinkin nollatuloksessa, mutta ensi vuodelle tulos olisi karkeasti 13 miljoonaa miinuksella, Rainio sanoo.

Talouden tasapainottaminen ”juustohöyläämällä” eli leikkaamalla menoja kaikkialta tulee olemaan Rainion mukaan vaikeaa, samoin henkilöstösäästöt.

Mitä ajattelet siitä, että maan hallitus ajaa vahvaa elvytyslinjaa, voisiko Porvookin ottaa rajusti velkaa?

– Kyllä meillä on sekin näkökulma mukana, mutta jos kokonaistalous heikkenee näin voimakkaasti, jotakin on pakko tehdä. Valtio voi ajatella kymmenien vuosien päähän, kaupungin on pidettävä taloutensa ainakin muutaman vuoden sihdillä tasapainossa.

Porvoon velkamäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina muun muassa mittavien päiväkoti- ja kouluinvestointien vuoksi.

Viime vuoden lopussa kaupungilla oli lainaa noin 172 miljoonaa euroa, kun vielä 2015 lainakanta oli noin 115 miljoonaa euroa.

Rainio mainitsee, että finanssikriisin jälkeen kuntien yhteisöveron osuutta nostettiin kymmenellä prosenttiyksiköllä, jolloin kunnille ohjautui väliaikaisesti suhteellisesti enemmän verotuloja.

– Nyt kunnat ovat huutaneet konkreettista lukua valtion suuntaan, milloin tuetaan ja kuinka paljon. Jos valtio tukee kuntia miljardilla, se kattaa tämän vuoden osalta noin puolet koronasta, mutta toinen puolikas jää kuntien sopeutettavaksi. Ei valtio voi silloin odottaa, että kunnat lähtisivät velkaantumaan ja toteuttaisivat yleviä, pidetään rattaat pyörimässä -ajatuksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?