Emma Kari ehdotti MT:ssä valkoposkihanhille omia ruokailupeltoja – erityisasiantuntija kannattaa: ”Linnut ovat oppivaisia” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Emma Kari ehdotti MT:ssä valkoposkihanhille omia ruokailupeltoja – erityisasiantuntija kannattaa: ”Linnut ovat oppivaisia”

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu.

Julkaistu: 22.5. 16:32

Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija uskoo, että hanhet voisivat varsin nopeasti oppia suuntaamaan suoraan sallituille pelloille.

Katetaan linnuille pöytä ja häiritään niiden ruokailua pelloilla, joihin niitä ei haluta. Näin voisi tiivistää vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Karin esiin nostaman ajatuksen lintupelloista.

Kari tarjosi Maaseudun Tulevaisuudessa lintupeltoja vaihtoehdoksi valkoposkihanhien harventamiselle. Linnut ovat aiheuttaneet tuhoja pelloilla, ja niiden vähentämistä vaaditaan muun muassa lakialoitteella. Laji on kuitenkin rauhoitettu.

Lintupeltojen puolesta on aiemmin puhunut muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto.

Ajatuksena olisi siis viljellä hanhille erityisen hyvin maistuvaa ruokaa niin sanotuilla höpöheinäpelloilla, jotka ovat muuten vajaakäytössä.

Samaan aikaan hanhia hätisteltäisiin eri keinoin pois muilta pelloilta. Pohjois-Karjalan ely-keskus tutkii parhaillaan muun muassa lasertykkien käyttöä hanhipelottimina.

”Keppiä ja porkkanaa”, liiton erityisasiantuntija Tapani Veistola tiivistää liiton ratkaisuehdotuksen valkoposkihanhiongelmaan.

Veistola uskoo, että hanhet voisivat varsin nopeasti oppia suuntaamaan suoraan sallituille pelloille. Paikasta toiseen siirtyminen on niiden näkökulmasta turhaa energian haaskausta.

– Pelotuskeinoissa on se ongelma, että linnut ovat oppivaisia. Tuotekehittelyn pitää olla jatkuvaa, hän myöntää.

Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji. Metsästämisen salliminen ei ratkaisisi ongelmaa senkään vuoksi, että metsästys on muutenkin kielletty kevätmuuttojen aikaan, Veistola huomauttaa.

Lintupeltoja on Suomessa jo nyt, kaikkiaan 125 kappaletta ja 865 hehtaaria. Niiden ylläpitoon on saanut EU:n maataloustukirahaa.

Lisäksi valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot korvataan viljelijöille.

Enimmäkseen lintupeltoja on Pohjanmaalla. Siellä niitä on perustettu kurkia varten.

Ympäristöministeriön mukaan lintupellot eivät kuitenkaan ole tähän asti täysin vastanneet tarkoitustaan. Se johtuu siitä, että ne on usein perustettu alueille, jotka eivät kuulu viljelyvahinkoja aiheuttavien lajien tärkeimpiin kerääntymis- ja levähdysalueisiin niiden muuttoreiteillä.

Siinä vaiheessa kun tukiraha tuli haettavaksi, nopeat söivät hitaat. Sopimukset tehtiin ensimmäisinä hakeneiden kanssa, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Hanne Lohilahti selittää.

Rahoitus myönnettiin vuonna 2014 alkaneelle ohjelmakaudelle, joka päättyy tänä vuonna. Jatko on maa- ja metsätalousministeriön käsissä.

Ympäristöministeriön mukaan lintupellot ovat osa ratkaisua hanhivahinko-ongelmaan.

– Mikään yksittäinen keino ei ratkaise tätä ongelmaa, Lohilahti sanoo.

Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) mukaan ratkaisuja ongelmaan mietitään ympäristöministeriössä paraikaa ja ajatuksia otetaan mielellään vastaan.

– Lintupellot ovat varmasti yksi osa ratkaisua, Mikkonen kirjoittaa Facebookissa.

Valkoposkihanhet ruokailevat usein puistoissa.

Pääosin itäisen Suomen pelloilla voi levähtää muuttoaikoina jopa satoja tuhansia valkoposkihanhia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?