Taloushelvetti uhkaa? Puoluejohtajat vastaavat, onko luvassa leikkauksia ja veronkorotuksia - Politiikka - Ilta-Sanomat

Taloushelvetti uhkaa? Puoluejohtajat vastaavat, onko luvassa leikkauksia ja veronkorotuksia

Hallituspuolueista vain yksi uskaltaa puhua leikkauksista, veronkorotuksille ei syty yksikään puolue.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat yhä melko haluttomia pohtimaan Suomea koronakriisin jälkeen.

19.5.2020 6:05 | Päivitetty 19.5.2020 11:02

Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat yhä melko haluttomia pohtimaan Suomea koronakriisin jälkeen.

Hallitus hoitaa koronapandemian akuuttia kriisiä, korona maksaa Suomelle 1,2 miljardia euroa viikossa ja aina lähempänä on päivä, jolloin hallituksen on aloitettava sopeuttamistoimet.

Vesa Vihriälän, Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Roope Uusitalon työryhmän resepti talouspolitiikan sopeuttamiseen oli yksinkertainen. Sopeuttamista voi tehdä velkarahalla, menoja leikkaamalla, verotusta kiristämällä, rakenneuudistuksilla, ja/tai lisäämällä työllisyyttä ja tuottavuutta.

IS kysyi kaikkien yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajilta samat kuusi kysymystä.

Hallituspuolueista leikkauksista ääneen uskaltaa puhua vain keskusta. Sdp ja vasemmistoliitto eivät näe tarvetta leikkauksiin, ja toisin kuin hallituskumppani keskusta, Sdp ja vasemmistoliitto ovat koronakriisin jälkeenkin ajamassa hallitusohjelman tulevia menolisäyksiä kuten oppivelvollisuuden pidentämistä.

IS kysyi puoluejohtajilta kuusi samaa kysymystä:

1. Oletteko valmis leikkaamaan mistään pysyvistä menoista?

2. Mitä menoja olisitte valmis ensimmäisenä leikkaamaan?

3. Mistä menoista ette leikkaisi mistään hinnasta?

4. Mitä veroja olisitte valmis korottamaan?

5. Mitä tekisitte työn verotukselle, tuloverotukselle?

6. Mitä rakenteellisia uudistuksia – muita kuin sote – pitäisi tehdä?

Sdp: ”Veronkorotusten ja menoleikkausten aika vasta vuosien päässä”

Puheenjohtaja Antti Rinne (sd) ei nähnyt tarvetta leikkauksiin ja veronkorotuksiin.

Rinteen mukaan talous kaipaa elvytystä, ja hallituksen on syytä toteuttaa hallitusohjelmansa mukaiset uudistukset, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen.

Rinne vastasi IS:n kaikkiin kuuteen kysymykseen yhdellä vastauksella.

1-6. ”Vihriälän työryhmän yksiselitteinen näkemys on, että tämän vaalikauden aikana on keskityttävä hoitamaan ihmisten terveyden ja talouden akuuttien, koronasta johtuvien ongelmien torjuntaa ja lieventämistä. Vihriälän työryhmän mukaan tämä edellyttää syvälle niiaavan talouden elvytystä.

Talouden sopeuttamisen osalta Vihriälän ryhmä nostaa pidemmällä aikavälillä esille erilaiset rakenteelliset, erityisesti työelämään liittyvät sekä kestävää talouskasvua vahvistavat uudistukset, kuten oppivelvollisuuden pidentämisen yhdistettynä toisen asteen maksuttomuuteen.

Tarve tulojen lisäämiselle veronkorotusten kautta ja menojen leikkaamiselle on sitä pienempi, mitä enemmän ja merkittävämpiä rakenteellisia uudistuksia saadaan tehtyä.

Suomalaisen yhteiskunnan isot, ratkaisua vaativat asiat eivät ole koronakriisin myötä hävinneet mihinkään. On luotava siltaa nykytilanteesta uuteen kestävään kasvuun.

Julkisen talouden tasapainottamisessa – kuten Vihriälän työryhmä esittää – veronkorotusten ja menoleikkausten aika on vasta vuosien päässä. Uutta kasvua ei näillä pidä tuhota. 1990-luvun alun laman tai finanssikriisin kaltaiset leikkaukset olisivat nyt pahin mahdollinen ratkaisu niin ihmisten kuin talouden kannalta.

Työelämässä tarvitaan rakenteellisia muutoksia. Koulutusjärjestelmä, innovaatiojärjestelmä sekä tutkimus- ja kehitystoiminta tarvitsevat sekä määrällistä kasvattamista että toteuttamistapojen rakenteellisia uudistuksia. Aluepolitiikka on otettava uusilla rakenteilla mukaan rakentamaan menestyvien alueiden kokonaista Suomea.”

Puheenjohtaja Antti Rinne (sd).

Keskusta: ”Ensiksi on lykättävä suotuisampaan aikaan hallitusohjelmassa sovittuja menolisäyksiä”

Puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk).

Puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk) ei pelkää sanoa ääneen sanaa leikkaus. Valtiovarainministeri Kulmuni kuitenkin i ensin lykkäisi hallitusohjelmassa sovittuja menolisäyksiä tuonnemmaksi, ja tästä hallitus saa sitten syksyn budjettiriihessä vääntää.

1. Kyllä olen, mutta menoleikkausten tarvetta voidaan vähentää olennaisesti tekemällä ensiksi työllisyyttä lisääviä ja kasvua vauhdittavia uudistuksia. Menojen sopeuttaminen on ajoitettava viisaasti. Vääräaikaiset sopeutukset olisivat omiaan heikentämään kasvua, mutta menosopeutuksia ei voi myöskään paeta.

2.Ensiksi on lykättävä suotuisampaan aikaan hallitusohjelmassa sovittuja menolisäyksiä. Odotuksista on aina helpompi ”leikata” kuin jo olemassa olevista menoista. Tästä on hallituksessa tarkoitus sopia ensi syksyn budjettiriihen yhteydessä.

3. Perusturvan vähimmäisetuuksia suojelisin kaikkein eniten. Ne ovat yhteiskunnallisen tasa-arvon ja köyhyyden vähentämisen perusta.

4. Talouskasvua ja työllisyyttä ei saada aikaan veronkorotuksilla. Veronkorotusten tarvetta voidaan vähentää tekemällä työllisyyttä lisääviä uudistuksia. Olen valmis tekemään hallitusohjelmassa sovitut veronkorotukset.

5. Tuloverotusta en kiristäisi. Työnteon tulisi olla jatkossa entistäkin kannustavampaa. Keventäisin esimerkiksi pieni- ja keskituloisten verotusta pitkällä aikavälillä.

6. Työllisyysastetta nostavat ja työllisyyttä parantavat uudistukset ovat välttämättömiä. Mitä enemmän ja nopeammin niitä teemme, sitä vähemmän tarvitaan menoleikkauksia tai veronkorotuksia.

Tarvitaan muutoksia sosiaaliturvassa, työmarkkinoiden pelisäännöissä ja palveluissa niin että työllistymistä kaikin tavoin edistetään. Yksittäisten osasten korjaaminen ei auta vaan on katsottava kokonaisuutta niin että se toimii ihmisten ja työnantajien kannalta sujuvasti.

Vihreät: ”Nyt ei ole leikkauslistojen aika”

Puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr).

Puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) linjasi, että nyt ei ole aika leikata. Ohisalon mukaan koronakriisistä huolimatta ilmastonmuutoksentorjunnasta ei ole syytä tinkiä.

1. Kriisistä ulospääseminen tapahtuu kolmessa vaiheessa, kuten Vihriälän työryhmäkin on todennut. Vielä on liian aikaista arvioida julkisen talouden tilaa ja sopeutumistoimien tarvetta kriisin jälkeen. Emme tiedä kriisin kestoa ja lopullisia vaikutuksia.

2. Nyt ei ole leikkauslistojen aika, vaan aika hoitaa kriisiä ja rakentaa toivoa tulevaisuuteen varmistamalla, että elvytyspaketti turvaa työpaikkoja ja luo kestävää kasvua. Kestävyyttä rakennetaan erityisesti investoimalla koulutukseen ja rakentamalla sosiaaliturvajärjestelmää, joka tekee työn vastaanottamisesta aina kannattavaa. Aikanaan täytyy palata arvioimaan kriittisesti erityisesti ympäristölle ja ilmastolle haitallisia ja tehottomia yritystukia.

3. Emme saa toistaa 1990-luvun laman virheitä, jossa moni ihminen ja yritys jätettiin yksin taloudellisten vaikeuksien keskelle. Koulutuksen ja sosiaaliturvan rahoitus on viimeiseen asti turvattava. Meillä ei ole myöskään varaa tinkiä ilmastonmuutoksen torjunnasta ja luonnonsuojelusta.

4. Verotuksen painopisteen siirtoa työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen pitää viedä eteenpäin. Fossiilisten polttoaineiden verotusta on syytä kiristää.

5. painopistettä olisi hyvä saada siirrettyä työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen. Yksityiskohtaisten veroehdotusten aika ei ole kuitenkaan nyt. Hallitus on jo aiemmin sopinut, että energiaverotusta uudistetaan.

6. Sosiaaliturva kaipaa uudistamista, mikä on huomattu myös tämän kriisin yhteydessä. Jos meillä olisi kriisin alussa ollut olemassa edes pieni pala perustuloa, meidän olisi ollut helpompi tukea vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä samalla välineellä.

Vasemmistoliitto: ”Leikkauspuhe on tässä tilanteessa vastuutonta”

Puheenjohtaja Li Andersson (vas).

Puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson (vas) ei suostu edes puhumaan leikkauksista. Ja jos jostain pitää karsia, niin vasemmistoliiton mielestä hävittäjähankinnan kuluja on syytä tarkastella.

1. Suomi on tällä hetkellä keskellä vakavaa terveydellistä, sosiaalista ja taloudellista kriisiä ja leikkauspuhe on tässä tilanteessa vastuutonta. Nyt ensivaiheessa on tärkeää harjoittaa yritysten tilannetta ja työpaikkoja turvaavaa sillanrakennuspolitiikkaa. Sen jälkeen meidän on siirryttävä elvytysvaiheeseen. On hyvin merkillinen suomalaisen poliittisen keskustelun piirre alkaa puhua leikkaamisesta tilanteessa, jossa kotimaista kysyntää pitäisi nimenomaan saada lisättyä.

2. Kuten todettua, nyt ei ole vastuullinen hetki puhua leikkaamisesta. Jos syystä tai toisesta tällaisia päätöksiä olisi tehtävä, on aivan selvää, että kohteiden pitäisi olla sellaisia, joista pienituloiset, lapset, kotimaiset yritykset ja työntekijät kärsivät mahdollisimman vähän. Silloin olisi tärkeää tarkastella esimerkiksi nyt käynnissä olevan HX-hankkeen elinkaarikustannuksia, jotka ovat jopa itse hankintakustannusta suuremmat.

3. Onkin selvää, että sosiaaliturvan tai peruspalveluiden leikkaukset eivät meidän nähdäksemme ole oikeudenmukaisia. Yhtälailla koulutuksesta, innovaatioista ja tutkimuksesta leikkaaminen olisi järjetöntä. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen on Suomen koulutustason noston ja sosiaalisen tasa-arvon kannalta tarpeellista.

4. Tässä tilanteessa on vältettävä kotimaista kysyntää heikentäviä veronkorotuksia. Sen sijaan erilaiset veropohjaa laajentavat ja verojärjestelmän aukkoja tukkivat toimenpiteet olisivat tarpeellisia. Esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkohuojennuksista luopuminen tuottaisi valtiolle satoja miljoonia euroja verotuloja ja parantaisi verojärjestelmämme yhdenvertaisuutta. Lisäksi valtion tuloja olisi perusteltua kasvattaa puuttumalla turpeen verotukeen.

5. Tässä tilanteessa työn verotuksen korottaminen ei ole perusteltua. Jos kuitenkin sopeutuslinjalle lähdettäisiin jostain syystä, olisi suurituloisimmille suunnatuista ansiotuloverotuksen kiristyksistä vähemmän haittaa kotimaiselle kysynnälle kuin monista menoleikkauksista.

6. Tarvitsemme ennen kaikkea panostuksia osaamiseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Suomen menestys voi jatkossakin nojata vain osaamiseen, vahvaan tuottavuuteen ja korkeaan teknologiaan.

Rkp: ”Lapsista ei säästetä”

Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r).

Puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoi, että 90-luvun laman oppina on se, että tällä kertaa lapsista ei saa säästää.

1-2. Hallitus tekee kaikkensa estääkseen yrityksiä menemästä konkurssiin ja pelastaakseen työpaikkoja. Monia hyviä ehdotuksia sisältävän Vihriälä-raportin lisäksi haluan vielä odottaa Hetemäki-ryhmän seuraavaa raporttia, joka tulee toukokuun lopussa. Minun ja RKP:n mielestä tarvitsemme selkeän elvytyspaketin, joka keskittyy yritysten ja Suomen kilpailukykyä vahvistaviin investointeihin. Tässä merkitystä on myös Green Dealin puitteissa tehtävillä ilmaston kannalta älykkäillä energia- ja muilla ratkaisuilla, niin kuin myös panostuksilla osaamiseen ja innovaatioihin.

3. Olin 1990-luvun laman aikaan nuori pankkilakimies ja kahden pienen lapsen äiti. Lapsilisiä leikattiin ja päivähoitomaksuja nostettiin. Moni lapsiperhe joutui todella hankalaan tilanteeseen. Nyt ei saa toistaa niitä virheitä eli lapsista ei säästetä.

4-5. Mitä tulee veroihin, työnteon tulee aina olla kannattavaa. Meidän on oltava valmiita nostamaan fossiilisten polttoaineiden ja ilmaston kannalta haitallisten tuotteiden verotusta.

6. Elokuun budjettiriihen yhteydessä hallitus tulee tarvitsemaan selkeän tiekartan sille, miten Suomi tulevaisuudessa onnistuu tasapainottamaan taloutensa. Meidän on oltava valmiita tekemään myös vaikeita päätöksiä. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla ja terveydenhuollossa. Yhtä tärkeitä ovat kuitenkin uudistukset, jotka kasvattavat kansalaisten osaamista ja parantavat kansanterveyttä.

Kysymykset puheenjohtajille

1. Oletteko valmis leikkaamaan mistään pysyvistä menoista?

2. Mitä menoja olisitte valmis ensimmäisenä leikkaamaan?

3. Mistä menoista ette leikkaisi mistään hinnasta?

4. Mitä veroja olisitte valmis korottamaan?

5. Mitä tekisitte työn verotukselle, tuloverotukselle?

6. Mitä rakenteellisia uudistuksia – muita kuin sote – pitäisi tehdä?

Perussuomalaiset: ”Keskituloisten ihmisten ansiotuloverotusta pitäisi keventää”

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps).

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) ei syty tuloveron korotuksille, ja puolue leikkaisi totuttuun tapaan kehitysavusta, maahanmuutosta ja EU:lle menevistä maksuista.

1. Verotulot pienenevät ja julkisen talouden kustannukset kasvavat. Aukkoa ei voi muulla täyttää kuin sillä, että leikataan tai lainataan lisää, tai pyritään kasvattamaan menoja. Järkevin tapa toimia on näiden yhdistelmä.

2. EU:n aiheuttamat kustannukset ovat monimutkaisempi juttu. Kehitysapu pitäisi panna jäihin. Maahanmuuton kustannukset ovat rakenteellisia kustannuksia, siihen voi vaikuttaa lainsäädännöllä ja vähentämällä joutilaiden ihmisten maahanmuuttoa.

3. On populistista nimetä jotain, mistä ei voi missään tilanteessa leikata. Ihmisten peruspalveluista leikkaamista on vaikea perustella moraalisesti ihmisille, jos samaan aikaan rahaa lapioidaan surutta jonnekin mikä ei liity ihmisten hyvinvointiin.

4. Veronkorotuksia voi tehdä sellaiseen, mitä ihminen ei välttämättä tarvitse, tällaisia ovat esimerkiksi tupakan ja alkoholin verottaminen. Missään tapauksessa emme hyväksy polttoaineverojen korotusta.

5. Riippumatta akuutista tilanteesta veronkorotuksiin ei ole varaa. Keskituloisten ihmisten ansiotuloverotusta pitäisi keventää. Se on ainoa tapa saada talous pyörimään. Emme voi ratkaista ongelmia verottamalla työnteko ja yrittäminen hengiltä.

6. Meillä puhutaan paljon työmarkkinoiden rakenteellisista uudistuksista, jolla työnteosta saisi kannustavampaa. Tämä ei ole rakettitiedettä. Meillä on ongelmana se, että työstä käteen jäävä palkka on liian pieni suhteessa sosiaaliturvaan, jonka saa tekemättä mitään. Ei työmarkkinauudistus ratkaise perusongelmia.

Kokoomus: ”Leikkaamalla ja veroja korottamalla Suomi ei nouse tästä suosta”

Puheenjohtaja Petteri Orpo (kok).

Puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) sanoo, että kokoomus on halukas kohdentamaan valtion varoja uudelleen. Veronkorotuksista kokoomus ei innostu, mutta esittää veroremonttia, jossa verotettaisiin työn sijasta kuluttamista.

1. Olemme valmiit leikkaamaan, koska velkaantuminen tulee olemaan niin syvää. Budjetti on noin 57 miljardia euroa, sieltä pystyy löytämään menoja, jotka eivät ole ihan välttämättömiä. Meidän on pakko tehdä valtavia uudistuksia, ja kaikki menot täytyy arvioida, tehdä menojen sopeutusta ja uudelleen kohdentamista.

2–3. Sanoisin niin, että kaikki menot pitää priorisoida. Huolehtia heikoimmassa asemassa olevista, niin että prioriteetissa ovat peruspalvelut, koulutus, osaaminen, työ, työllisyys, turvallisuus.

Leikkaamalla ja veroja korottamalla Suomi ei nouse tästä suosta. Työllisyyteen ja kasvuun tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Ja mitä paremmin siinä onnistutaan, sitä vähemmän joudutaan menopuolella toimimaan.

4. Haittaverot, ympäristöverot, välilliset verot, ja veropohjan tiivistäminen.

5. Työn ja yrittämisen verottamista ei pidä kiristää, se on oman oksan sahaamista poikki. Painopiste pitäisi olla kaikessa muussa kuin työn verottamisessa, ansiotulojen verottamisessa, ja yrittämisen verotuksessa.

6. Työmarkkinoille joustoja, tärkeimpänä paikallinen sopiminen. Sosiaaliturvauudistus on välttämätön, työnteon on oltava oikeasti jokaiselle kaikissa tilanteissa kannattavaa. Verotukseen sinivihreä verouudistus, jossa painopiste siirretään työnverotuksesta haittojen ja kulutuksen verotukseen.

Kristillisdemokraatit: Oppivelvollisuusiän nostaminen ja kolmen miljardin euron kertamenot jäihin

Puheenjohtaja Sari Essayah (kd).

Puheenjohtaja Sari Essayah (kd) ei tinkisi lainkaan lasten ja perheiden hyvinvoinnista.

Essayahin mukaan hallituksen olisi kirjoitettava ohjelmansa uusiksi ja luovuttava muun muassa oppivelvollisuusiän nostosta ja henkilötunnusten uudistamisesta, sekä luovuttava kolme miljardin euron lisämenoista, jotka rahoitettaisiin pääasiassa valtionyhtiöiden myyntituloilla.

1. Hallituksella on pysyviä menolisäyksiä, joita emme kannata, ja niistä ja koko hallitusohjelmasta olisi syytä tehdä uudelleenarviointi.

2. Oppivelvollisuusiän nostamista ollaan viemässä härkäpäisesti eteenpäin. Elinkeinoelämä on kummeksinut, onko nyt aika henkilötunnusten uudistukseen, joka maksaisi satoja miljoonia. Tämäntyyppisiä olisi syytä karsia.

Ja hallitusohjelmassa oli laskettu tulevaisuusinvestoinneiksi vaikka ammattioppilaitosten opettajien lisääminen, ja jonka toteutuminen oli sidottu valtionomaisuuden myyntiin. Ohjelmassa kolme miljardia oli sidottu siihen, että myydään omaisuutta. Nyt pörssikurssit ovat tulleet alaspäin, ei omaisuutta myymällä voi nyt menolisäyksiä juuri rahoittaa.

3. Perheiden ja lasten hyvinvointi. Viime lamassa lasten ja perheiden hyvinvointiin ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

4. Esimerkiksi kiinteistöverotus, joka ei osu työnteon kannustavuuteen. On mietittävä, onko pääomaverotuksessa pientä kiristystä jollain aikavälillä.

5. Tuloverotuksen nostaminen on myrkkyä taloudelle nyt ja jatkossa.

6. Soten vieminen eteenpäin on tärkeää, ja sosiaaliturvauudistus. Työmarkkinoilla tarvitaan uudistuksia, paikallisen sopimisen edistämistä. Ja TKI-investoinnit ovat tärkeitä.

Liike Nyt: ”En ole valmis päättämään mistään leikkauksista ennen vuotta 2022”

Kansanedustaja Harry Harkimo (liik).

Kansanedustaja Harry Harkimo (liik) miettisi leikkauksia vasta vuoden kuluttua, mutta jättäisi toteuttamatta tulevia menolisäyksiä, kuten oppivelvollisuusiän noston ja hoitajamitoituksen.

1. En ole ensi vuonna valmis leikkaamaan, mutta vuonna 2022 pitää katsoa, mistä voidaan leikata. Taloutta ei voi tukahduttaa.

2. Hallituksen uudet menolisäykset pitäisi poistaa. Oppivelvollisuusiän nostaminen, hoitajamitoitus – niitä pitää siirtää, ei ole nyt varaa niihin. Ja on tärkeää, että nyt ei lähdetä myymään valtion osakkeita.

3. En ole valmis päättämään mistään leikkauksista ennen vuotta 2022. Jos en leikkaa mistään, niin mitä väliä, mistä en leikkaisi mistään hinnasta.

4. En ole valmis korottamaan mitään veroja, vaan olen valmis laskemaan veroja. Haluan yritysverotusta alaspäin, yhteisövero pois, jos investoi.

5. Tuloverotusta en vielä - koska ihmisillä rahaa on säästössä - mutta ensi vuonna keventäisin sitä vähän.

6. Sosiaaliturvan uudistaminen pitää ehdottomasti tehdä, ja pitää uudistaa koko työmarkkinat, se on niin vanhanaikainen, että siihen pitää saada paljon joustavuutta.

Tällainen taloushelvetti Suomella on käsissään syksyllä

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän raportin mukaan kriisi köyhdyttää Suomea ja heikentää Suomen julkisen talouden tasapainoa keskipitkällä aikavälillä merkittävästi.

– Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla menetetty vuosikymmen.

Näin synkillä saatesanoilla työelämäprofessori Vesa Vihriälä luovutti viime viikon perjantaina työryhmänsä raportin, jonka tarkoituksena oli arvioida koronakriisin talousvaikutuksia.

Ja synkkiä olivat raportissa arvioidut luvutkin. Raportin mukaan kriisi köyhdyttää Suomea ja heikentää Suomen julkisen talouden tasapainoa keskipitkällä aikavälillä merkittävästi.

  • Suomen talouskasvu heikentyy merkittävästi pidemmäksi aikaa ja myös uuden globaalin finanssikriisin ja euroalueen syvän taantuman riski on merkittävä.

  • Jos Euroopan tilanne äityy akuutiksi kriisiksi, kriisi tuntuu Suomessa monen kanavan kautta: vientimarkkinoiden sukelluksena, rahoituksen välityksen häiriytymisenä, euro-alueen ja EU:n poliittisena kriisinä.

  • Suomen julkinen velka kasvaa ja voi saavuttaa jopa 90 prosentin tason suhteessa bkt:hen vuosikymmenen loppuun mennessä. Talouden sopeutustarve on vähintään 3–4 prosenttia bkt:sta.

  • Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin perusskenaarioissa bkt supistuu kuluvana vuonna noin 5 prosenttia.

  • Tilastokeskuksen Kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on mittaushistorian alimmalla tasolla. Osa kotitalouksista on raskaasti velkaantunut, mikä lisää varovaisuussäästämistä ja supistaa kulutuskysyntää.

  • VM:n perusennusteessa viennin arvioidaan supistuvan kuluvan vuonna 6 prosenttia.

  • Yritysten investoinnit jäävät hyvin todennäköisesti vähäisiksi. Monet yritykset ovat ajautuneet konkurssiin ja myös sen välttäneet yritykset kärsivät huonosta kannattavuudesta.

  • Kunnat ovat rahoituksellisesti ahtaalla ja lomauttavat työntekijöitään.

  • Tuotanto ja työllisyys notkahtavat pidemmäksi aikaa, eikä voi odottaa niiden tason saavuttavan vanhan uransa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

  • Yritysten kohdalla voi pitää hyvin todennäköisenä, että investoinnit jäävät vähäisiksi. Monet yritykset ovat ajautuneet konkurssiin ja myös sen välttäneet yritykset kärsivät huonosta kannattavuudesta.

  • Kriisi on heikentänyt ennen kaikkea palvelusektorin tilannetta, ja alalla on nähty ennätyksellisen laajoja lomautuksia ja irtisanomisia. Teollisen toiminnan heikentyminen on pääosin vasta edessäpäin, kun heikentyvä kysyntä iskee siihen.

  • Mikäli myös kiinteistöhinnat alenevat merkittävästi, voi asuntorakentamisen ja rakennustoiminnan olettaa supistuvan laajemminkin.

Päivi Lakka

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?