IS selvitti Suomi-maskien taustoja: Huolto­varmuus­keskus tilannut kahdelta yritykseltä yhteensä yli 36 miljoonaa maskia

Huoltovarmuuskeskus ei avaa sopimuksen rahallista arvoa. Vain yksi neljästä kotimaisesta tuottajasta aikoo käynnistää maskien valmistamisen Suomessa vielä toukokuun aikana.

14.5.2020 5:50

Huoltovarmuuskeskus on tilannut kahdelta yritykseltä yhteensä 36,5 miljoonaa maskia osana kotimaisen tuotannon hanketta.

Kolmelle kuukaudelle jaksotettu ostositoumus pitää sisällään Huoltovarmuuskeskuksen vt. toimitusjohtaja Janne Känkäsen mukaan noin 31 miljoonaa kirurgista maskia ja 5,5 miljoonaa FFP2/FFP3-hengityksensuojainta.

Känkänen ei avaa IS:lle sopimuksen rahallista arvoa.

Aiemmin HVK teki surullisenkuuluisan maskikaupan, jossa se tilasi Onni Sarmasteen yritykseltä 3,1 miljoonaa maskia noin viidellä miljoonalla eurolla.

Video yllä: IS testasi Onni Sarmasteen Nidy-merkkiset suojaimet.

Känkäsen mukaan sopimuksen rahallista arvoa ei kerrota, koska HVK ei halua paljastaa yksikköhintojensa tasoa. Kriteereitä hankinnoissa ovat Känkäsen mukaan toimittajan luotettavuus, toimitusvarmuus ja hinta.

Toinen kotimaisen tuotannon hankkeessa HVK:n kanssa sopimuksen tehneistä yrityksistä on Lifa Air.

– Luonnollisesti sopimuksen arvo on merkittävä Lifalle, Lifa Airin toimitusjohtaja Johan Brandt sanoo IS:lle.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on korostanut Suomen tarvitsevan pikaisesti kotimaista tuotantoa, koska Suomi ei voi luottaa siihen, että tuotantokanavat muualta maailmasta pysyvät auki.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) arvioi huhtikuun alkupuolella, että tuotanto lähtisi käyntiin jo parin viikon kuluessa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) painotti viime viikolla eduskunnassa, että hallitus tekee kaikkensa kotimaisen tuotannon käynnistymisen eteen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) odotti tuotannon käynnistyvän jo huhtikuun puolivälin kieppeillä.

Tämän suunnitelman kaaduttua työ- ja elinkeinoministeriössä on alettu puhua toukokuusta.

IS:n selvityksen perusteella Lifa Air on ainoa kotimainen maskinvalmistaja, joka aikoo aloittaa tuotantonsa Suomessa toukokuun aikana.

Lifa Air aikoo aloittaa tuotantonsa kirurgisten maskien valmistamisella, joita voi tehdä yhdellä linjalla selvästi enemmän kuin hengityssuojaimia.

Brandtin mukaan kirurgisten maskien valmistaminen voi alkaa akkreditoidun laboratorion lausunnon pohjalta toukokuussa, vaikka tyyppihyväksyntää ei ole saatu.

Kotimainen suojainprojekti näyttää nojaavan pitkälti Lifa Airiin, joka on ilmoittanut aiemmin tavoitteekseen valmistaa yli 100 miljoonaa kirurgista maskia ja hengityssuojainta vuodessa.

Päivitetyn arvion mukaan Lifa Air aikoo valmistaa vielä tämän vuoden aikana, siis noin puolessa vuodessa, 190 miljoonaa maskia –130 miljoonaa kirurgista maskia ja 60 miljoonaa FFP-tason hengityssuojainta.

Lifa Airin Kiinan-tehdas tuotti helmikuussa 70 000 maskia päivässä, ja alalla on pidetty Lifa Airin arviota 220 000 hengityssuojaimen valmistamisesta Suomen-tehtaalla päivittäin erittäin kovana.

Yhden kotimaisen alan toimijan mukaan 220 000 suojaimen valmistaminen päivittäin tarkoittaisi sitä, että joka sekunti valmistuisi 2,5 hengityssuojaa.

Ministeriöiden suojavarusteselvityksen perusteella kuvan FFP2-suojaimista on ollut pula. Vielä niukemmin on ollut kaikista laadukkaimpia FFP3-suojaimia.

Laskelma lähtee siitä oletuksesta, että linjoja olisi vain yksi. Kahdeksan linjaa tuottaisi kukin yhden maskin kolmen sekunnin välein, alan toimija laskeskelee.

Brandt kertoo kohonneen tuottoarvion perustuvan puhtaasti siihen, että kysynnän kasvu on jatkunut hyvin voimakkaana.

– Olemme hankkineet enemmän kapasiteettia kuin alun perin oli tarkoitus. Se tarkoittaa enemmän koneita.

Brandt myöntää, että 60 miljoonan hengityssuojaimen valmistaminen vuoden loppuun mennessä edellyttää sitä, että ”laitteet saadaan ajoissa tuotantovalmiuteen, käynnistysvaihe menee suunnitellusti sekä raaka-ainetta on tarpeeksi”.

Huoltovarmuuskeskuksen vt. toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo, että HVK tekee hankinnat ”kussakin markkinatilanteessa kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla”.

Brandtin mukaan Lifa Air on varmistanut lyhyen tähtäimen saatavuuden suojaimissa tarvittavaan suodatinkankaaseen, mutta materiaalihinnat ovat nousseet jopa 15-kertaiseksi, mikä aiheuttaa kustannuspainetta itse tuotteeseen.

– Näillä volyymeillä viikonkin viive jossain kohtaa aiheuttaa merkittäviä tuotannon menetyksiä.

Kaikki neljä kotimaista tuottajaa ovat pienehköjä yrityksiä. Niistä suurimman, Lifa Airin, liikevaihto oli viimeisimmän julkistetun tilinpäätöksen mukaan kolme miljoonaa euroa. Voittoa tilikaudelta kertyi alle 3000 euroa.

Brandt kertoo, että kotimaista maskihanketta viedään eteenpäin lainarahalla, ja mainitsee Lifa Airin saaneen Business Finlandilta 2,5 miljoonan euron lainan.

– Yrityksen nykyiseen liikevaihtoon verrattuna puhutaan isoista lainoista.

Muut kolme kotimaista tuottajaa, SJT-Investment Group, Screentec ja Eaglefilters, tuottavat vuoden loppuun mennessä yhteensä 15 miljoonaa kirurgista maskia ja 18 miljoonaa hengityssuojainta, jos kaikki menee suunnitellusti. 15 miljoonaa kirurgista maskia riittää sote-alalla noin kahdeksi viikoksi.

– Rakennustyöt ovat käynnissä, koneen ylösajo ja säätö... kyllä me ollaan kesäkuun toisella puoliskolla, että toiminta on käynnissä, SJT-Investment Groupin toimitusjohtaja Jari Nurminen hahmottelee.

SJT-Investment Group pystyy tuottamaan Nurmisen mukaan kymmenen miljoonaa FFP2-hengityssuojainta vuoden loppuun mennessä, kun töitä paiskitaan kolmessa vuorossa. SJT-Investment Group on saanut hankkeeseen tukea Business Finlandilta 100 000 euroa.

Kun potilaalla epäillään koronaviruksen aiheuttamaa infektiota, henkilökunnan suojautumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva Vantaalta maaliskuulta.

Screentecin toimitusjohtaja Antti Tauriainen kertoo, että kirurgisten maskien osalta tuotanto on tarkoitus käynnistää kesä-heinäkuussa, FFP3-suojaimien osalta heinä-elokuussa.

Riskit liittyvät Tauriaisen mukaan laitteiden ja tuotannon ylösajoon sekä tuotteiden hyväksyntään. Uudet sairastumisaallot rajoittaisivat entisestään rahtiliikennettä.

Screentecin tavoitteena on valmistaa vuoden loppuun mennessä 15 miljoonaa kirurgista maskia ja 2,5 miljoonaa FFP3-hengityssuojainta. Tukea hankkeeseen Business Finlandilta on tullut 87 000 euroa.

Eaglefiltersin toimitusjohtaja Juha Kariluoto kertoo, että toimitukset pyritään saamaan liikkeelle kesäkuun jälkimmäisellä puoliskolla.

– Tänä vuonna pystymme tekemään suurin piirtein 5,4 miljoonaa FFP2-hengityssuojainta. Jos menekkiä riittää, pystymme kasvattamaan tuotantoa muutaman viikon välein 30 000 kappaletta per päivä.

Eaglefilters on hakenut hankkeeseen 100 000 euron avustusta.

Kotimaisen tuotannon käynnistämistä kuvaillaan sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön suojavarusteselvityksessä ”erittäin kriittiseksi asiaksi”.

Selvitys antaa karun kuvan hengityssuojaimien riittävyydestä: FFP2-hengityssuojaimia on saatu hankittua ”hyvin rajoitetusti, ja niiden riittävyys perustuu käyttöä merkittävästi kohdentaviin ohjeisiin”.

Kaikista laadukkaimpia FFP3-hengityssuojaimia on saatu hankittua ulkomailta ”erittäin rajoitetusti”.

Kirurgisten suu-nenäsuojainten saatavuus on parantunut, ja niitä kerrotaan olevan varastossa viikoiksi.

Ydinkysymys on lopulta yksinkertainen: riittävätkö maskit? Saavatko kotimaiset tuottajat valmistettua riittävästi suojaimia sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön, jos korona on kiusana vielä kuukausia?

Työ- ja elinkeinoministeriön tilannekuva on heilahdellut nopeasti. Vielä viime viikolla ministeriössä arvioitiin, että kotimaisin voimin saataisiin tuotettua 15 miljoonaa maskia kuussa.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen arvioi nyt, että jos neljän yrityksen joukko saa tuotantonsa täyteen vauhtiin, kotimaisin voimin katetaan koko terveys- ja sosiaalisektorin tarve, 1–1,5 miljoonaa maskia päivässä, siis 30–45 miljoonaa maskia kuussa. Peltonen myöntää, että arvioon liittyy epävarmuutta.

– Kiistatta yksi firma (Lifa Air) dominoi, ja siinä on omat haasteensa, mutta meillä on 3–4 firmaa eli riskiä on hajautettu. Emme pyri täydelliseen omavaraisuuteen, kaikissa vaihtoehdoissa ostamme materiaalia ulkomailta sekä sairaanhoitopiirien että Huoltovarmuuskeskuksen kautta, Peltonen sanoo.

– Lähinnä olemme projektiriskien äärellä. Esimerkiksi tuotantokoneiden lennättämisessä Suomeen on mennyt pidempään kuin on suunniteltu. Joitakin miinusmerkkisiä yllätyksiä on tullut vastaan, Peltonen lisää.

Virkamieslähteen mukaan kotimaisen tuotannon käynnistäminen on ollut projekti, jonka aikana on vallinnut ajoittain epäuskoinen tunnelma.

IS:n tietojen mukaan hallituksellekin tuli yllätyksenä se, että Euroopasta löytyi vain yksi akkreditoitu laboratorio, joka voi testata suu-nenäsuojaimia ja sinne oli seitsemän viikon jono.

– Siitä tuli poliittisesti iso keskustelu, todettiin, että eihän se voi mennä niin, että me saadaan kotimainen tuotanto käyntiin ja menee kaksi kuukautta, kun emme voi ottaa tuotteita käyttöön, koska testausjärjestelmä on jumissa. Työterveyslaitos onnistui löytämään Itävallasta laboratorion, joka pystyi tekemään melkein kaikki vaaditut testit viikossa, viimeinen tieto taisi olla kaksi viikkoa, mutta verrattuna seitsemään viikkoon se on jotakin ihan muuta, virkamies kuvailee.

Kotimaisen tuotannon esivaihe tapahtui melko pienessä piirissä ja hyvin nopeasti.

Peltonen kertoo olleensa yhteydessä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaan, ex-elinkeinoministeri Jyri Häkämieheen. EK haarukoi jäsenyritystensä piiristä kotimaiseen tuotantoon kykeneviä yrityksiä. Tämän jälkeen VTT arvioi yritysten kyvykkyyttä käynnistää ison mittakaavan tuotanto nopeasti.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sai yhteydenoton työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltoselta. EK haarukoi TEMin ohjaamana kotimaiseen tuotantoon kykeneviä yrityksiä STM:n esittämän tuote- ja tarvearvion pohjalta.

TEM ohjasi lopulta osan yrityksistä keskusteluihin Huoltovarmuuskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa. Toimijoiden kanssa tehtyjä ostositoumuksia pidettiin välttämättöminä, jotta yritykset ovat uskaltaneet ryhtyä rakentamaan tuotantolinjojaan.

IS:n tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriössä on jätetty jälkikäteisen arvostelun piiriin, onko poikkeuksellisessa hankkeessa ”noudatettu täydellisesti julkisten hankintojen kaikkia ilmoitusaikoja ja muita”.

– Kysymys pitää asettaa maaliskuun lopun tunnelmaan. Mielestäni teimme loogisesti, kun käännyimme EK:n suuntaan ja pyysimme heitä ja heidän toimialajärjestöjään skannaamaan nopeasti, onko tämän tyyppiseen tuotantoon kykeneviä yrityksiä, ei puhuttu vain hengityssuojista vaan suojavarusteista laajemmin. Vielä maaliskuun loppupuolella yksikään suuri yritys ei nähnyt tätä kiinnostavana, sen takia yritykset ovat pienempiä, Peltonen sanoo.

Pörssiyhtiöistä keskusteluissa ovat olleet mukana Suominen ja Ahlström-Munksjö. Samana päivänä, kun Lifa Air kertoi aloittavansa maskituotannon Suomessa, Ahlström-Munksjö tiedotti alkavansa tuottaa hengityssuojamateriaaleja Tampereella linjalla, jota yleensä käytetään teollisuuden suodatinmateriaaleihin. Ahlström-Munksjön oman ilmoituksen mukaan Tampereen-linjaston materiaali ei sovellu ainakaan vielä kirurgisten hengityssuojainten vaatimustasoon, kevyempiin suojiin kylläkin.

Työntekijä Helsinki-Vantaan lentoasemalla keskiviikkona. Finavia edellyttää suu-nenäsuojaimien käyttöä lentoaseman työntekijöiltä, jotka työskentelevät asiakaspalvelutehtävissä ilman suojapleksiä.

Aivan eri tasolle suojaimien kulutus nousee, jos Suomessa otettaisiin käyttöön maskipakko- tai suositus yleisillä paikoilla. Asiaa selvitetään parhaillaan.

– Kukaan ei tiedä täsmällistä lukua, mutta jokainen ymmärtää, että silloin puhutaan sadoista miljoonista maskeista. Kotimainen tuotantokaan ei ole pelkästään ole ratkaisu, vaan tarvitsemme puhdistusmenetelmiä ja kaikki keinot käyttöön siinä tilanteessa, IS:lle kuvaillaan.

Elinkeinoministeri Lintilä ei vastannut IS:n yhteydenottopyyntöön.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?