EU-komissaari Jutta Urpilainen selitti Ylellä Italian hylkäämistä: ”Herätti muissa maissa selkä­ydin­reaktion” - Politiikka - Ilta-Sanomat

EU-komissaari Jutta Urpilainen selitti Ylellä Italian hylkäämistä: ”Herätti muissa maissa selkä­ydin­reaktion”

EU-komissaari Jutta Urpilainen arkistokuvassa.

Julkaistu: 9.5. 10:56

Urpilainen arvelee, että vie aikaa ennen kuin välit korjaantuvat koronan moukaroimaan Italiaan.

EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että unionin on syytä ottaa oppia koronakriisin alkuvaiheen kokemuksista.

Niistä dramaattisimpia epäonnistumisia oli, että koronan pahimmin iskemä Italia jätettiin yksin selviämään kriisistä, vaikka se pyysi jäsenmailta apua.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pyytänyt Italialta virallisesti anteeksi Euroopan puolesta.

Urpilainen sanoo miettineensä paljon, mitä oikein tapahtui. Hänen mukaansa komissio kyllä otti koronaviruksen vakavasti ja seurasi sen etenemistä Kiinassa. Vastuukomissaarien ryhmä raportoi säännöllisesti tilanteesta.

– Siitä huolimatta nopeus ja laajuus, jolla korona tuli Eurooppaan ja ennen kaikkea Italiaan, yllätti meidät kaikki, kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Urpilainen sanoo.

Kun uutiset miltei räjähdyksenomaisesta laajenemisesta tulivat Italiasta, ”se herätti muissa maissa selkäydinreaktion”.

– Haluttiin vetää käsijarrua, alettiin hamstraamaan suojavarusteita ja miettiä, että apua, mitä jos tilanne eteneekin samalla tavalla omassa maassa. Siinä tilanteessa jokainen keskittyi omaan yhteiskuntaan ja omiin kansalaisiin.

– Ei ollut aikaa ja voimavaroja katsoa yhtään ulospäin toiseen jäsenmaahan Italiaan, joka pyysi apua.

Urpilainen huomauttaa, että toisaalta kansanterveys ja terveydenhuolto kuuluvat kansalliseen toimivaltaan. Siksi komissiolla ei ollut myöskään mahdollisuutta ottaa aktiivista vastuuta Italian auttamisessa.

Urpilaisen mukaan reaktio oli toisaalta inhimillinen. Toisaalta se kertoo, että jos ei ole yhteistä eurooppalaista ”kriisikehikkoa”, esimerkiksi huoltovarmuudessa, on helpompi kääntyä sisäänpäin katsomaan oman maan etuja.

Hänen mukaansa Italian ja EU:n kesken vie aikaa rakentaa luottamusta ja tunnetta siitä, että jäsenmaat ovat samassa veneessä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?