”Kansanmaskit” polttelevat hallituksen näpeissä – selvitys valmistumassa vasta kesäkuun lopussa - Politiikka - Ilta-Sanomat

”Kansanmaskit” polttelevat hallituksen näpeissä – selvitys valmistumassa vasta kesäkuun lopussa

Hallitus arvioi selvityksessään, miten maskien käyttö toteuttaisi koronantorjunnassa omaksuttua hybridistrategiaa. THL:n ja STM:n nykylinjauksen mukaan esimerkiksi itsetehtyihin kangasmaskeihin liittyy monenlaisia riskejä.

Julkaistu: 5.5. 19:07

Jos tavalliset suomalaiset ottaisivat suojamaskit käyttöön arjessa, niiden tarve moninkertaistuisi. EK:n visiossa maskeja tarvittaisiin jopa 180 miljoonaa kuukaudessa.

Tulisiko Suomessakin ottaa käyttöön monien muiden Euroopan maiden tavoin maskipakko- tai suositus julkisilla paikoilla?

Tätä on pähkäilty viime viikkoina enenevissä määrin.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ottivat kangasmaskeihin torjuvan kannan, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta taas suositteli kangasmaskien käyttöä julkisilla paikoilla.

Maailmalla kangasmaskien kauppa on kirjavaa. Suomessa THL ja STM ovat linjanneet, että itse tehdyssä maskissa vääränlainen kangasmateriaali voi heikentää keuhkojen terveyttä, kun esimerkiksi mikrokuituja, pölyä tai kangashiukkasia joutuu hengitysteihin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus päätyi Suomen koronastrategiaa koskevissa maratonneuvotteluissaan klassiseen ratkaisuun: asian selvittämiseen.

– Hallitus haluaa, että tästä kokonaisuudesta tehdään selvitys tutkimustietoon nojaten, millä tavalla kasvomaskit voisivat Suomessa auttaa hallitsemaan tätä epidemiaa, Marin sanoi Ylen A-studiossa maanantaina.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen ilmoitti A-studiossa, että hän pystyy antamaan asiasta arvion suoralta kädeltä.

– Huomaan, että asian kanssa kärvistellään, ministeriöissä ja muualla ei uskalleta ottaa kantaa. Pystyn lataisemaan selvityksen jo nyt teille kaikille. Näemme, että maailmalla maskit ovat olleet oleellinen osa rajoitusten purkua ja tärkeitä, kun on puhuttu väestön tihentymistä, kuten metroista ja paikoista, joissa on oikein tiiviisti ihmisiä, Tuominen kommentoi.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila, mitä olennaista uutta tietoa maskiselvityksellä haetaan?

– Haluamme tieteellisen selvityksen kirjallisuuskatsauksineen, jotta eri näkökulmia sisältävään keskusteluun saadaan koottua tieteellinen pohja, Varhila viestittää.

Maskiselvitys ei ole mikään pikatyö: Varhila arvioi ensin Ylelle, että selvitys valmistuu kesäkuun loppupuolella.

IS:lle Varhila kertoo, että toistaiseksi ei ole vielä edes tiedossa, kuinka laajasta toimeksiannosta on kysymys.

Myöskään selvityksen tekijä ei ole tiedossa. Itse sosiaali- ja terveysministeriö ei aio selvitystä laatia.

Jos valmistaa kangasmaskin itse, kannattaa materiaaliksi valita kangas, jonka voi pestä erittäin korkealla lämpötilalla moneen kertaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto ehdotti exit-strategiassaan, että Suomessa otettaisiin Ranskan mallin mukaisesti käyttöön uusia maskikategorioita: palvelutyöntekijöiden, kuten kaupan kassatyöntekijöiden, käyttöön tulisi maskeja, joiden suodatusteho olisi 90 prosenttia, ja tavallisten kansalaisten käyttöön ”kansanmaskeja”, joiden suodatusteho olisi 70 prosenttia.

Myös Varhila tekee eron terveydenhuollon käyttöön tulevien hengityssuojaimien sekä ”kansanmaskien” välille.

– Sosiaalihuollossa, kuten kotipalveluissa ja hoivakodeissa käytetään jo nyt jonkin verran kankaisia pestäviä suojia. Itse valmistettujen valmistamiseen on hyviä ohjeita muun muassa TTL:n ja Marttojen sivuilla.

Tuominen sanoi HUSin tiedotustilaisuudessa tiistaina, että kangasmaskeja voi käyttää omalla vastuullaan.

Yleisen maskisuosituksen tueksi ei ole Tuomisen mukaan tällä hetkellä tarpeeksi näyttöä, mutta asian voi pukea Tuomisen mukaan myös niin, että ei ole mitään syytä estää ihmisiä käyttämästä maskeja ahtaissa paikoissa.

Tuominen huomautti, että terveydenhuollossa käytettävistä, suodatustehokkuudeltaan paremmista hengityssuojaimista on yhä pulaa.

Yleisen arvion mukaan sote-alalla tarvitaan noin miljoona maskia päivässä.

Yksi iso kysymysmerkki ”kansanmaskien” käyttöönottoon liittyy: maskien saatavuus. Nyt ei siis puhuta omista huiveista tai muista itse kyhätyistä suojaimista.

EK:n exit-ryhmä arvioi, että palvelualoilla ja arkikäytössä tarvittaisiin päivittäin 5,3 miljoonaa maskia. Exit-ryhmän visiossa kotimaisin voimin valmistettaisiin päivittäin jopa yli kuusi miljoonaa maskia – viisi miljoonaa arkikäyttöön ja miljoona terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon.

Kotimainen maskituotanto ei ole lähtenyt toistaiseksi käyntiin, vaikka elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) arvioi huhtikuun alkupuolella, että tuotanto käynnistyy jo parin viikon päästä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on laskeskeltu, että kotimaisin voimin voitaisiin valmistaa 15 miljoonaa maskia kuukaudessa eli noin puolet hoito- ja terveysalan kuukausittaisesta maskitarpeesta. Yleisen arvion mukaan sote-alalla tarvitaan noin miljoona maskia päivässä.

Jos EK:n arvio maskien käyttötarpeesta toteutuisi, tarvittaisiin maskeja huomattavasti enemmän, jopa 180 miljoonaa kuussa.

– Selvää on, että vireillä olevilla tuotantolinjoilla ei kyetä sellaiseen tarpeeseen vastaamaan. Se on yhdistelmä kotimaista valmistusta ja ostoa kansainvälisiltä markkinoilta. Tilaava organisaatio ei ole välttämättä valtio, vaan kenties kaupalliset toimijat, virkamieslähde arvioi.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?