EK:n exit-ryhmä väläytti ”kansanmaskien” käyttöön­ottoa – näin STM kommentoi - Politiikka - Ilta-Sanomat

EK:n exit-ryhmä väläytti ”kansanmaskien” käyttöön­ottoa – näin STM kommentoi

EK:n exit-ryhmän mukaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön uusia maskikategorioita. Kuvassa itse tehty maski.

Julkaistu: 2.5. 17:11

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ei ota suoraan kantaa EK:n työryhmän ehdotukseen.

Elinkeinoelämän keskusliiton exit-työryhmä ehdotti vapun alla raportissaan ”kansanmaskien” käyttöönottoa osana Suomen koronastrategiaa.

Ajatuksena olisi ottaa Ranskan mallin mukaisesti käyttöön uusia maskikategorioita: palvelutyöntekijöiden, kuten kaupan kassatyöntekijöiden, käyttöön tulisi maskeja, joiden suodatusteho olisi 90 prosenttia, ja tavallisten kansalaisten käyttöön ”kansanmaskeja”, joiden suodatusteho olisi 70 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on suhtauduttu nihkeästi ajatukseen kansanmaskeista.

18. huhtikuuta STM ja THL varoittivat, että itse tehty kankainen kasvomaski voi pahimmillaan lisätä tartuntariskiä vääränlaisen turvallisuudentunteen vuoksi.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo nyt, että ”STM ei vastusta maskien käyttöä”.

– Olemme THL:n kanssa todenneet, että emme ohjeista asiassa. Seuraamme koko ajan luotettavia tutkimuksia, joiden perusteella asiaa arvioidaan. Suomi on noudattanut samaa linjaa kuin muut Pohjoismaat, Varhila viestittää.

Euroopassa maskipakot ovat yleistymässä.

Varhila tyytyy toteamaan, että ihmisillä on halutessaan vapaus käyttää maskeja, mutta sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole ”ainakaan toistaiseksi” valmisteilla suositusta maskien käytöstä muille kuin sote-henkilöstöön kuuluville.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että STM selvittää työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, milloin kotimainen hengityssuojaintuotanto saadaan käyntiin ja takaako se suojaimien riittävän saatavuuden.

EK:n exit-ryhmä arvioi, että palvelualoilla ja arkikäytössä tarvittaisiin päivittäin jopa 5,3 miljoonaa maskia, jos yhteiskuntaa haluttaisiin avata turvallisesti.

EK:n exit-ryhmän visiossa kotimaisin voimin valmistettaisiin päivittäin jopa yli kuusi miljoonaa maskia – viisi miljoonaa arkikäyttöön ja miljoona terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon.

Kysymys kuuluu, mistä saataisiin niin valtava määrä maskeja.

Hallitus on korostanut kotimaisen tuotannon merkitystä, mutta on yhä epäselvää, milloin tuotanto saadaan käyntiin.

Äskettäin hallitukselle paljastui, ettei Suomesta löydy viranomaistahoa, joka voisi hoitaa kotimaisten hengityssuojaimien sertifioinnin.

EK:n exit-ryhmän ehdotuksessa sertifiointiongelma ohitettaisiin uusilla standardeilla, mutta terveydenhuollon käyttöön pitää saada joka tapauksessa kirurgisia suu-nenäsuojia ja hengityssuojaimia, siis muita kuin kansanmaskeja: FFP2-hengityssuojaimien suodatustehokkuus on 94 prosenttia ja FFP3-hengityssuojaimien suodatustehokkuus 99 prosenttia.

Kotimaisen tuotannon käynnistämisessä vaikeuskerrointa lisää kilpailu raaka-aineista. Kolmas riskitekijä on työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltosen mukaan yleinen projektiriski: Suomeen rakennetaan aivan uutta tuotantolinjaa, mikä voi aiheuttaa ainakin myöhästymisiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on ollut käynnistää kotimainen tuotanto toukokuun puolivälissä. EK:n exit-paperissa hahmotellaan, että kotimainen tuotanto käynnistyisi kesäkuun puolivälin kieppeillä.

Kauhukuvana pidetään sitä, että Kiinaan iskisi epidemian toinen aalto ja ”maa menisi kiinni”. Kiinassa on astunut jo voimaan laadunvalvontamääräyksiä, joiden arvioidaan viivästyttävän suojavarusteiden saapumista Suomeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?