Näihin muistioihin hallitus nojasi koulupäätöksensä – THL ja STM varoittavat kahdesta ”ruutitynnyristä” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Näihin muistioihin hallitus nojasi koulupäätöksensä – THL ja STM varoittavat kahdesta ”ruuti­tynnyristä”

Ei saa edetä liian nopeasti, mutta ei myöskään liian hitaasti, THL:n Mika Salminen ja STM:n Lisa-Maria Voipio-Pulkki ohjeistavat hallitusta.

29.4.2020 22:49

THL:n johtaja Mika Salminen ja STM:n strategiajohtaja Lisa-Maria Voipio-Pulkki varoittavat hallituksen muistiossa lopettamasta koronantorjuntatoimia liian nopeasti tai hallitsemattomasti.

Salminen ja Voipio-Pulkki kuvailevat seurauksia sanalla ”ruutitynnyri” – epidemia voisi käynnistyä voimakkaana uudestaan, jos rajoitustoimet lopetettaisiin äkillisesti.

Toisaalta, jos koronaepidemia etenee koko kesän ajan yhtä hitaasti kuin huhtikuussa, syksyn tai alkutalven aikana on ilman kontaktien rajoittamista odotettavissa Salmisen ja Voipio-Pulkin mukaan samanlainen voimakas epidemiapiikki, siis toinen ”ruutitynnyri”.

Salmisen ja Voipio-Pulkin johtopäätöksenä on, että rajoituksista luopuminen on toteutettava asteittain muttei myöskään liian hitaasti.

  • THL: Yllä olevassa kuvassa nähdään tehohoitopaikkojen päiväkohtainen tarve, jos voimakkaita poikkeusolojen rajaamistoimia jatketaan toukokuun lopun jälkeenkin. Ennusteessa on oletettu, että R0=1,0 kahden ja puolen kuukauden ajan ja on sen jälkeen R0=1,2. Epidemia pysyy hallinnassa, mutta ennusteessa on oletettu, että tartuttavuuden pitää poikkeusolojen tapaisesti pysyä matalana hyvin pitkä aika, mahdollisesti vuosia. Tilannetta rajaamistoimien jälkeen ei näytetä – iso toinen aalto olisi hyvin todennäköinen.

  • THL: Tehohoitopaikkojen tarve, jos rajaamistoimet lopetetaan toukokuun lopussa. R0=1,0 on 2.5 kk ajan ja palaa sen jälkeen perustasolleen R0=2,4. Rajaamistoimien jälkeen tulee erittäin suuri toinen epidemia-aalto. Tehohoitopaikkojen maksimitarve on yli 900. Kuvassa nykyhetkeä (viikko 18) vastaa päivä 0.

Hallituksen toisen muistion mukaan tartuttavuusluku on pienentynyt epidemian alkuvaiheen arvioista 2.4 tasolle 1.6 ja jopa alle 1:n.

Muistion mukaan tartunnan leviäminen on väestötasolla hidasta, mutta paikallisten ryppäiden ja sitä kautta epidemian uudelleen leimahtamisen riski on edelleen suuri.

Kouluja ja varhaiskasvatusta koskeva rajoitustoimi perustui muistion mukaan arvioon, jonka mukaan korkeimmassa sairastumisriskissä olevien ikäihmisten kontakteja voidaan vähentää kymmenellä prosentilla. Koronaepidemia oli muistion mukaan leviämässä hallitsemattomasti, ja tapausmäärät lähes kaksinkertaistuivat päivittäin.

Nyt analyysina on, että tapaukset keskittyvät työikäisiin ja kuolleisuus ikääntyneisiin ja monisairaisiin. Korkean iän lisäksi tupakointi, selkeä ylipaino, heikko toimintakyky ja perussairaudet lisäävät vakavan tautimuodon ja kuoleman riskiä. Koronaan liittyviä varmistettuja tehohoitojaksoja on ollut tiistaihin mennessä 196 – 14,5 prosentissa tapauksista potilas on kuollut.

Alle 16-vuotiailla varmistettuja koronatapauksia on todettu muistion mukaan noin 180. Yksikään lapsi ei ole tarvinnut osasto- tai teho-osastohoitoa koronavirusinfektion vuoksi.

– Voisin vielä pyytää. Jos THL:n johtaja Mika Salminen kertoisi tiedotusvälineille sen, minkä hallitus kuuli siitä, mitä tiedämme lasten ja nuorten taudin tilanteesta ja mahdollisesta taudin levittämiskyvystä, pääministeri Sanna Marin (sd) tukeutui Salmiseen tiedotustilaisuudessa.

– Lapset saavat harvoin tartuntoja ja jos saavat, taudit ovat lieviä. Lapset eivät näytä tartuttavan aikuisia, olemme saaneet näitä tietoja myös muista Pohjoismaista, joissa koulut ovat olleet koko ajan auki. Tietysti voi aina joitakin poikkeuksia olla, Salminen sanoi.

Koulujen tilaratkaisut toteutetaan niin, että oppilaiden välistä fyysistä etäisyyttä toisistaan ja opettajasta lisätään. Opetusryhmät on määrä pitää erillään koko koulupäivän ajan ja kouluruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa. Kevätjuhlia ei järjestetä.

Opetusministeri Li Andersson (vas) sanoi, että jos opettaja kuuluu riskiryhmään, työnantaja arvioi asian.

– Jos lapsen vanhempi kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri tekee arvion. Sama pätee perheisiin, joissa puoliso saattaa olla opettaja ja puoliso kuuluu riskiryhmään.

Etäopetukseen osallistuminen ei ole enää mahdollista 14. toukokuuta alkaen. Jos lähiopetukseen ei osallistu, pitää anoa lupa poissaololle.

IS kysyi, mitä hyötyä kahden viikon lähiopetusjaksosta on opetuksen kannalta.

– Opetuksen kannalta jokainen päivä on merkityksellinen. Kouluissa ei olla ainoastaan arvosanojen antamista varten, vaan kouluilla on tärkeä tehtävä siinä, miten se tukee sosiaalisten taitojen kehittymistä. On äärimmäisen tärkeätä, että opettajat pääsevät käymään tilannetta pitkän etäopetusjakson jälkeen jokaisen oppilaan ja oman luokan kautta, saadaan muodostettua tilannekuva, miten oppilaat ovat pärjänneet ja minkälaisia tuen tarpeet syksyllä ovat, Andersson vastasi.

Marinin mukaan hallitus käy läpi muita rajoitustoimia kokouksessaan sunnuntaina.

Tarkastelussa on muun muassa linjaus, joka on rajoittanut kokoontumiset maksimissaan kymmeneen henkilöön.

Marin sanoi pitävänsä hyvin mahdollisena, että samalla kuin joistakin rajoitustoimista luovutaan, otetaan uusia rajoitustoimenpiteitä käyttöön.

Marin mainitsi, että jos THL suosittelisi suojamaskien käyttöä julkisissa kulkuneuvoissa tai yleisemmin, hallitus varmasti antaisi tällaisen linjauksen. Marin ei ottanut kantaa siihen, riittäisikö maskeja, jos ohjeistusta muutettaisiin.

THL:n johtajasta Mika Salmisesta on tullut hallituksen näkyvin asiantuntija koronakriisin hoitamisessa.

Salminen antoi sytykkeen eduskunnassa Suomen koronastrategiasta käytävälle keskustelulle sanottuaan Helsingin Sanomille, että pulmana nykyisessä strategiassa on se, että epidemia ei käytännössä etene.

–  Kenenkään tavoite ei ole sairastuttaa ihmisiä, se on ymmärrettävä, että tämän tyyppisessä epidemiassa on väistämätöntä, että jossain vaiheessa virus leviää. Miten nopeasti, se on eri asia, Salminen selitti lausuntoaan.

Onko teidän perheessänne koululaisia? Mitä ajattelet hallituksen ratkaisusta avata koulut? Kerro kantasi sähköpostilla uutiset@iltasanomat.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?