Liki kaikki koronarajoitukset on tehty muulla kuin valmiuslailla – missä vaiheessa siitä voidaan luopua? - Politiikka - Ilta-Sanomat

Liki kaikki koronarajoitukset on tehty muulla kuin valmiuslailla – missä vaiheessa siitä voidaan luopua?

Koulujen sulkeminen tai avaaminen hoituu ilman valmiuslakia.

Julkaistu: 23.4. 19:32

”Ei taida olla yhtään valmiuslain toimenpidettä, jolla taudin leviämistä pyrittäisiin rajaamaan.”

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Antti Häkkäsen (kok) mukaan Suomen kiinnilaittaminen on tapahtunut 95 prosenttisesti tartuntatautilailla.

– Suomessa viranomaisilla ja hallituksella on laajat ja järeät toimivaltuudet puuttua epidemian etenemiseen ilman poikkeusolojulistusta. Tartuntalain pykälillä, ilman valmiuslakia, saadaan lentokenttä kontrolliin, koulut kiinni, julkiset kokoontumiset rajoitettua. Valmiuslailla saadaan täsmentäviä toimenpiteitä. Kun keskustellaan mikä rooli on poikkeusoloilla tai valmiuslailla, olennaista on, että kovat työkalut ovat tartuntatautilaissa, Häkkänen sanoi.

Kansanedustaja Antti Häkkänen kertoo, että koronaviruksen leviämistä estävistä rajoituksista vain Uudenmaan eritys on hoidettu valmiuslain asetuksella.

Koronaepidemia on edelleen vakava, mutta hallitus on pohtimassa Suomen avaamista vähitellen niin sanotusta lockdownista.

Uudenmaan eritys purettiin reilu viikko sitten, ja koulujen avaaminen pariksi viikoksi ennen kesälomia on ollut esillä.

Toistaiseksi rajoitukset ovat voimassa toukokuun 13. päivän keskiyöhön asti. Ravintolat ovat kiinni toukokuun loppuun asti.

Uudellemaalle säädettiin valmiuslain 118 pykälän avulla liikkumisrajoitus reiluksi kolmeksi viikoksi, mutta Uudenmaan eritys poistettiin ennen aikojaan, koska se ei perustuslain mukaan ollut enää välttämätöntä.

Valmiuslain asetuksilla on säädetty muun muassa terveydenhuolto- ja pelastusalan henkilöstön työaikajärjestelyistä, hoitoalan työvelvollisuudesta, lääkkeiden myynnin rajoittamisesta, kuntien oikeudesta luopua kiireettömästä hoidosta sekä opetuksen järjestämisestä.

– Ei taida olla yhtään valmiuslain toimenpidettä, jolla taudin leviämistä pyrittäisiin rajaamaan. Valmiuslain asetukset liittyvät terveydenhuollon kestokykyyn, ei sinänsä taudin leviämisen estämiseen, Häkkänen muistutti.

– Välillä on mennyt sekaisin, että valmiuslailla yhteiskunta olisi pistetty kiinni. Koulujakaan ei ole suljettu valmiuslailla. Koulut on esimerkiksi laitettu kiinni tartuntatautilain nojalla, aluehallintovirastot ovat ne sulkeneet, ja rajat ovat kiinni rajavartiostolain pohjalta, Häkkänen jatkoi.

Ravintolat suljettiin lailla majoitus- ja ravitsemistoiminnasta.

Pallo on nyt siis hallituksella. Perustuslakivaliokunta on jo käsitellyt valmiuslakien asetukset ja valmiuslakien jatkamisasetukset.

– Todennäköisesti valmiuslait eivät enää perustuslakivaliokunnan mankelin kautta enää edes tule. Uudenmaan rajoitus laukesi ennen aikojaan. Eiköhän hallituksen piirissä ratkaisut tehdä rajoitusten poistamisesta. Valmiuslain jatkamisasetukset valiokunta edelleen tarkistaa. Koulujen kiinnilaittaminenkin meni avien päätöksellä, siinä ei ollut eduskunnalla tavallaan osaa eikä arpaa, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoi.

Jos koronatilanne pahenee, poistettuja valmiuslakeja voidaan ottaa uudelleen käyttöön.

– Jos tulee toinen aalto, ja Uuttamaata ei haluta eristää, esimerkiksi kokoontumisrajoituksen tiputtaminen viiteen tai kahteen, ne voivat mennä ministeriöiden päätöksellä. Siihen ei tarvitse eduskunnan siunausta, Ojala-Niemelä totesi.

Kansanedustaja Johanna Niemelä-Ojala sanoi, että esimerkiksi kokoontumisrajoitusten tiukentaminen onnistuisi ilman valmiuslakia ja perustuslakivaliokuntaa.

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Häkkänen muistutteli, että jo tartuntatautilaissa on laajat toimivaltuudet yhteiskunnan sulkemiseksi.

– Välillä ministereiden puheista voisi päätellä, että valmiuslaki liittyisi toimivaltuuksiin. Valmiuslain valtuudet ovat terveydenhuollon toimintakykyyn liittyviä, ihmisten arkeen paljon pienempiä toimia kuin tartuntatautilain mukaiset keinot. Tartuntatautilain mukaan joukkokokoontumiset on rajoitettu 10 henkeen, koulut ovat kiinni, liikkumista on estetty. Sen pohjalta pystytään jo hyvin voimakkaasti tekemään taudin rajoittamistoimia. Ainoastaan Uudenmaan liikkumisrajoitus tapahtui valmiuslailla. Valmiuslain nojalla koulujen sulkemiseksi on annettu vain teknisiä poikkeusjärjestelyjä lähiopetuksen järjestämiseen, Häkkänen sanoi.

Valmiuslain keinoista kenties näkyvin on ollut kiireettömän hoidon siirtäminen tuonnemmaksi monin paikoin, jotta terveydenhuollolla olisi resursseja ja tilaa hoitaa koronapotilaita.

– Valmiuslaissa hallitus joutuu koko ajan miettimään, että pitääkö keinovalikoimaa käyttövalmiudessa. Kiireettömän hoidon siirtäminen on kova toimenpide, leikkauksia voi siirtää valmiuslain nojalla, mutta terveysongelmat saattavat pahentua. Tämän takia valmiuslain valtuuksia ei saa käyttää, ellei ole välttämätön tarve, Häkkänen totesi.

– Ihmisiltä on peruttu kiireetöntä hoitoa ympäri Suomen, vaikka ei ole suoranaista tarvetta perua. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei ollut kuin muutama koronatapaus, ja on hyvin laajasti peruttu kiireettömät hoidot. Tarkkaa arviota ei ole, onko se ollut aivan välttämätöntä terveysjärjestelmän kestävyyden kannalta, kun ei ole juuri tautitapauksia, eikä tehohoidon kapasiteetti ole voimakkaasti kuormittunut, Häkkänen jatkoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?