Puolet laboratorioiden testauskapasiteetista käyttämättä – näytteenotossa takkuaa kolme asiaa - Politiikka - Ilta-Sanomat

Puolet laboratorioiden testaus­kapasiteetista käyttämättä – näytteenotossa takkuaa kolme asiaa

Testauksen kasvattaminen on isossa roolissa, kun pohditaan massarajoitusten purkamista.

Lasse Lehtosen (yläkuvassa) mielestä tarvitaan konkreettinen suunnitelma testausten järjestämisestä. Pasi Pohjolan mukaan testejä on tehty jopa yli 3000 päivässä.

21.4.2020 22:45

Kun Suomessa puhutaan siirtymisestä massarajoituksista niin kutsuttuun hybridistrategiaan, avainasemassa on koronavirustestauksen määrä.

Tällä hetkellä Suomen laboratorioissa on valmius analysoida hieman yli 5 000 näytettä päivässä. Näytteitä käsitellään kuitenkin vain noin puolet puolet siitä eli 2500–2600, kertoo johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra THL:stä.

Enimmillään testejä on tehty yli 3 000 vuorokaudessa. Sosiaali -ja terveysministeriön osastopäällikön Pasi Pohjolan mukaan määrät vaihtelevat päivittäin sen mukaan, kuinka paljon ihmisiä testeihin lähetetään tai heitä niihin hakeutuu.

Hallituksen tavoitteena on analysoida 10 000 näytettä päivässä. Savolainen-Kopran mukaan lukuun on päädytty suhteuttamalla Suomen väestön koko siihen, kuinka paljon Saksan ja Etelä-Korean kaltaiset, laajaa testaamista toteuttaneet maat ovat testanneet.

Mistä testimäärien kasvattaminen sitten on kiinni?

Alkuun testausta hidasti puute näytteiden analysoinnissa tarvittavista laitteista ja reagensseista. Enää laboratorioiden kapasiteetti ei ole hidasteena, Savolainen-Kopra sanoo.

Nyt pullonkaulana on on näytteenotto. Siinä takkuaa kolme eri tekijää.

Ensimmäinen ja tärkein ovat tarvikkeet. Ennen kaikkea puutetta on nenänielu-tikuista, joilla näyte otetaan. Sen ohella tarvitaan kuljetusputkia, jollaisiin tikut laitetaan laboratorioon kuljetettaviksi.

Sekä tikuista että putkista on pulaa maailmalla, ja kotimaista tuotantoa käynnistellään.

Näytteenottovälineiden lisäksi tarvitaan henkilökuntaa ottamaan näytteet ja heille asianmukaiset suojavarusteet.

Ja jotta näytteenotto sujuisi turvallisesti, tarvitaan myös näytteenottopisteitä, joihin tartuntaa epäilevät voivat tulla tartuttamatta toisiaan.

Jotta kasvaneesta laboratoriokapasiteetista vielä saadaan irti maksimaalinen hyöty, tarvitaan työvoimaa jäljittämään tartuntaketjuja ja tekemään päätöksiä karanteeneista.

Se merkitsee soittelua tartunnan saaneille ja heidän lähellään oleville, jotta tartuntaketjut pystytään tunnistamaan ja katkaisemaan. Viranomaisen on myös määrättävä tartunnan saaneet ja sille altistuneet karanteeniin, jotta he voivat saada korvausta sen aiheuttamista ansionmenetyksistä.

Miten tämä kaikki sitten saadaan järjestettyä kuntoon?

Savolainen-Kopran mukaan kyse on organisoinnista sekä toiminnan laajentamisesta kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Testauskokonaisuutta johtaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Husin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen muistuttaa valtioneuvoston toimivallasta. Kun se on valmiuslain nojalla keskittänyt vallan itselleen, siitä seuraa myös vastuu huolehtia organisoinnista.

Toistaiseksi julkisen terveydenhuollon näytteenottopisteitä on koko Etelä-Suomessa tällä hetkellä vain noin 20, vaikka asukkaita alueella on kaksi miljoonaa.

Lehtosen mukaan tarvittaisiin valtakunnallinen tai vähintäänkin alueellinen suunnitelma siitä, miten testaus käytännössä järjestetään. Missä näytteenottopisteitä on, milloin ne ovat auki, mistä niihin hankitaan suojavarusteet ja näytteenottovälineet ja mihin näytteet viedään analysoitaviksi? Ja kuka kaiken maksaa, valtio vai kunnat?

Lehtosen mielestä ministeriön pitäisi pelkän testauskynnyksen madaltamisesta puhumisen sijaan myös ilmoittaa selkeästi, kuka testaa kenet, missä ajassa ja millä rahalla. Esimerkiksi hoivakoteja pyörittävät yritykset voisi velvoittaa testaamaan henkilökuntansa tiettyyn päivämäärään mennessä.

Yhden henkilön testaamisen kustannukset ovat kaikkineen noin 200 euroa.

– Samalla kun päätetään, että aletaan testata, pitäisi sanoa kuka testaa. Ja antaa rahat ja resurssit tehdä se, Lehtonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?