IS selvitti Pekosen ja Kiurun ministeriön kaaosta – ainakin nämä 5 syytä vaikuttivat taustalla: ”Suksi lipsunut koko matkan” - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS selvitti Pekosen ja Kiurun ministeriön kaaosta – ainakin nämä 5 syytä vaikuttivat taustalla: ”Suksi lipsunut koko matkan”

Sosiaali- ja terveysministeriön kaaosta on avittanut muiden muassa sekava roolijako. – Kyllähän se kaatui suoraan Pekosen harteille, kun tarve varusteille oli yhtäkkiä ihan eri sfääreissä, ministeriöstä sanotaan IS:lle.

Päivi Sillanaukee (ylh.vas,), Kirsi Varhila (alh.vas.), Krista Kiuru ja Aino-Kaisa Pekonen.­

21.4.2020 17:15 | Päivitetty 21.4.2020 19:32

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toiminta koronakriisissä on alusta asti ontunut pahasti tietyiltä osin. Aino-Kaisa Pekosen (vas) ja Krista Kiurun (sd) vetämän ministeriön tilanne ja toiminta erityisesti suojavarustefarssissa kirvoittaa jo kitkerää kritiikkiä hallituksenkin sisältä.

– Kun nyt katsoo, miten STM ja THL on sählännyt, niin onhan siinä suksi lipsunut koko matkan ajan. Sokea Reettakin näkee, ettei kaikki ole mennyt ihan putkeen, hallituslähde sanoo IS:lle.

IS:n selvityksessä esiin nousi viisi seikkaa, joilla on ollut kulisseissa vaikutusta ministeriössä syntyneeseen kaaokseen.

1. Pekosen ja Kiurun roolijako

Ministeriöstä myönnetään, että etenkin avainministerien Kiurun ja Pekosen kaksoisrooli lisää sekavuutta koronasoppaan. STM:ssä on ollut kriisin aikana epäselvyyttä muun muassa siitä, kumpi ministeri vastaa mistäkin asiasta. Vastuiden selkeämpi jako olisi helpottanut huomattavasti koordinointia, kun koronatilanne vyöryi päälle.

STM:ssä tahdottiin jo ennen viime hallitusneuvotteluita selkeyttää ministerien työnjakoa koskien etenkin varautumista, valmiutta ja lääkkeitä. Esitys kuitenkin sivuutettiin neuvotteluissa, ja ministerinimitysten jälkeen vastuita ei enää haluttu lähteä jakamaan uudelleen.

Yksi murheenkryyni STM:n toiminnassa koskee suojavarusteiden riittämisen varmistamista ja niiden käyttöön ohjeistamista. Juuri siinä myös avainministerien roolien sekavuus on ollut osatekijä. Pekonen vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisesta ja siihen liittyvästä materiaalihankinnasta. Terveydenhuollon työntekijöiden suojavarusteista, muista tarvikkeista ja ohjeistuksesta vastaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd). Maaliskuussa STM päivittikin ohjeensa kentälle, ja suositteli laajempaa suojavarusteiden käyttöä.

Etenkin Kiuru on sen jälkeen syyttänyt kenttää useaan otteeseen siitä, ettei STM:n ohjeistusta ole noudatettu. Tähän on kuitenkin osasyynä se, ettei kentällä ole yksinkertaisesti riittävästi suojaimia ohjeiden noudattamiseen.

–Eriävän kannan esittäjältä vaaditaan kyllä Kiurun kanssa sinnikkyyttä, hallituslähde kuvaa ministeri Krista Kiurun neuvottelutyyliä.­

Asioista hyvin perillä oleva taho STM:stä myöntää, että Kiurun linjaus suojavälineiden huomattavasti laajemmasta käytöstä sysättiin suoraan Pekosen vastuulle.

– Nämä ovat tietysti vahvassa linkissä toisiinsa. Kyllähän se kaatui suoraan Pekosen harteille, kun tarve varusteille oli yhtäkkiä ihan eri sfääreissä, STM:stä kuvaillaan.

Ministeriöstä kerrotaan, että Kiurun neuvottelutyylillä oli myös merkitystä siihen, miten ministerit ovat yhdessä suojavarusteiden käyttöä koskevaa ohjeistusta pohtineet. Kiuru on laajalti tunnettu suulaudestaan ja pitkistä puheenvuoroistaan.

– Joku on sanonut, että hän ikään kuin väsyttää vastapuolensa. Eriävän kannan esittäjältä vaaditaan kyllä Kiurun kanssa sinnikkyyttä, eräs hallituslähde kuvailee.

Aino-Kaisa Pekonen (vas)­

Ohjeistus suojien huomattavasti laajemmasta käyttöönotosta noudatti IS:n tietojen mukaan yhteistä poliittisen puolen tahtotilaa, ei niinkään asiantuntijanäkemyksiä.

Kiurun esikunnasta tämä kuitenkin kiistetään, ja kerrotaan, että ohjeet valmisteltiin virkatyönä, eikä niiden taustalla ole sen suurempia neuvotteluja.

2. Maskisuositus ei vastannut todellisuutta

IS:n tietojen mukaan hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen kävi läpi ministerien kanssa pitkään sitä, miten ohjeistus sanoitetaan ja voiko ohjeissa puhua kankaisista suojista, kun suu- ja nenäsuojaimia ei ole saatavilla.

STM:ssä saatiin lopulta neuvoteltua ohjeet sellaisiksi, että myös kankaiset suojat käyvät. Tätä pidettiin etenkin virkamiespuolella tärkeänä lisäyksenä, sillä muuten ohjeet olisivat asettaneet kentän hyvin vaikeaan tilanteeseen.

Uusi ohjeistus suojien laajasta käytöstä kentällä toi joka tapauksessa mukanaan valtavan suojatarvikkeiden lisätarpeen ja STM sai laajalti kritiikkiä ohjeiden epäselvyydestä.

– Kenttä jäi aika yksin tilanteessa, jossa yhtäkkiä tulee tällainen ohjeistus ilman että on ensin tarkastettu, onko meillä siihen mahdollisuuksia ja kuka kantaa vastuun. Se on kova vastuu päivittäin johtajilla, kun tekeminen on pakko suhteuttaa siihen, mitä sinulla on käytössä, STM:stä kommentoidaan.

– Olisi jälkikäteen ajateltuna ollut järkevää katsoa linjausta tehdessä, että miten se on mahdollista.

Maalis-huhtikuun vaihteessa STM päivitti kuitenkin ohjeitaan kentälle koskien suojien käyttöä. Vielä 24. maalikuuta STM:n hoitohenkilöstölle suunnatuissa ohjeissa joka tapauksessa todettiin, että terveiden asiakkaiden hoidossa riittää hyvä käsihygienia.

Saman kuun viimeisenä päivänä ohjeita päivitettiin kotihoidon osalta. Nyt myös terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa tulisi käyttää hengityssuojaimia, kuten kertakäyttöisiä kirurgisia suu-nenäsuojuksia tai kertakäyttöisiä kankaisia suojaimia. Huhtikuun 9. päivä ohjeet ulotettiin myös vanhusten hoivakoteihin ja asumispalveluihin.

Asiantuntijalausunnot eriävät kuitenkin edelleen huomattavasti etenkin kankaisten maskien hyödyistä ja haitoista sekä niiden oikeasta ja vääränlaisesta käytöstä. Myös STM on myöntänyt, että kankainen kasvomaski voi pahimmillaan lisätä tartuntariskiä, eikä se esimerkiksi ohjeista kangasmaskien käytöstä julkisilla paikoilla liikuttaessa.

– Tartuntatauti- ja infektiolääkäreiden lääketieteelliseen näyttöön perustuvaa näyttö on vuosikymmeniä ollut se perusta sille, millä tavalla me käytämme näitä suojavarusteita, STM:stä kommentoidaan.

Tilannetta ei helpota se, että STM harkitsee tällä hetkellä päätöksen tekemistä valmiuslain pykälän 86 mukaisiin sosiaalihuollon ohjaustoimiin ryhtymisestä.

Tämä tarkoittaisi, että kentän suojainten käyttöä koskevasta ohjeistuksesta annettaisiin velvoittava päätös. Laiminlyönteihin voitaisiin puuttua normaalin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Esitys on lausunnolla, ja sen lausuntokierros päättyy 27. huhtikuuta.

3. Kriisitilanteessa toimiminen ei luonnistu

Oma kysymyksensä onkin se, miksi STM:ssä ei pantu suurta vaihdetta kehiin suojavarusteiden tilauksissa jo aikaisemmin. Vielä helmikuussa STM tilasi Huoltovarmuuskeskukselta vaivaiset 200 000 hengityssuojainta, mikä riittää tämänhetkisen tarpeen mukaan nippa nappa kahdeksi päiväksi.

Hallituksen piirissä on kaiken kaikkiaan herättänyt ihmetystä se, miten huonosti ministeriö on kyennyt organisoitumaan kriisitilanteessa.

Pohjakosketus koettiin, kun Huoltovarmuuskeskus (HVK) päätyi epäonnekkaisiin kauppoihin pikavippiyhtiöitä pyörittäneen liikemies Onni Sarmasteen kanssa.

– Eihän se mikään HVK:n aiheuttama ongelma ole, kun tilaajana (hankintapyynnön tekijänä) on STM. Ministeriö on laatinut tilaukset ja pannut HVK:n mahdottoman eteen. Siinä mielessä voi sanoa, että (Huoltovarmuuskeskuksen eronnut johtaja) Tomi Lounema oli ihan puhtaasti Krista Kiurun poliittinen uhri, eräs hallituslähde kommentoi.

Toisen hallituslähteen mukaan STM:ssä on osaamista lakien valmisteluun, mutta ei niinkään kriisitilanteissa toimimiseen. Ministeriön pitäisi pystyä reagoimaan eteen tuleviin asioihin nopeammin ja tehokkaammin.

– Haaste on siinä, miten kääntää lainvalmisteluun erikoistunut organisaatio tekemään tällaista projektia. Tällainen kriisi vaatii projektijohtamista eli sen koordinointia, miten suojavarusteet hankitaan ja kentän kanssa toimitaan, pohtii toinen hallituslähde.

EU:n yhteishankinnan kanssa viivyttely oli hänen mukaansa malliesimerkki tästä.

– Tyypillistä on, että asiat kiertelevät eri virkamiesten pöydillä ja katsellaan, mitä tälle tehtäisiin. Useissa on niin, että vaikka ne kiertelevät muutaman viikon, se ei vielä aiheuta katastrofia.

Aino-Kaisa Pekonen ja Kirsi Varhila poistumassa Säätytalolta siellä huhtikuun alussa käydystä kehysriihestä.­

4. Kukaan ei ota vastuuta

EU:n yhteishankinnassa Suomi jäi viivyttelyn vuoksi suojavarusteiden hankinnassa aluksi ainoana EU-maana unionin yhteishankintojen ulkopuolelle. Ministerit ovat syntyneessä sopassa syytelleet muita kuin itseään. Virkamiehet pallottelevat vastuuta toinen toiselle.

Brysselistä oli jo helmikuun alussa kerrottu STM:lle tulevista keskitetyistä hankinnoista. IS:n tietojen mukaan ministeriössä alkoi vasta helmi-maaliskuun vaihteessa valjeta, että asia pitäisi saada hoidettua mahdollisimman nopeasti.

Asia viivästyi jo pelkästään sen vuoksi, että ministeriössä kului huomattavasti aikaa sen pohtimiseen, kuka asian ottaa hoitaakseen. Aikaa tuhlautui jopa sen pohtimiseen, kuinka korkealla asia on tärkeysjärjestyksessä.

Pekonen on viime päivinä ollut tulilinjalla juuri EU-sopan vuoksi. Hän ei ole suostunut ottamaan vastuuta harteilleen. Ministeri selitti sekavia lausuntojaan IS:lle lauantaina sanomalla, ettei hän vielä toissa viikollakaan ollut tietoinen siitä, ettei Suomi ollut ehtinyt mukaan ensimmäiseen yhteishankintaan.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoikin eilen Ilta-Sanomille ministeriön aloittaneen Pekosen pyynnöstä selvityksen EU-sotkusta. Pikaisesti tehtävässä selvityksessä tarkastellaan, miten tietokatkos asiassa on syntynyt.

– On selvä, että tällaisia tietokatkoksia ei voi tapahtua eikä tietenkään erityisesti tällaisessa kriisitilanteessa, jollaisessa nyt olemme, Pekonen sanoi illalla A-studiossa.

Pekonen ei ottanut lähetyksessä kantaa siihen, luottaako hän vielä ministeriönsä korkeisiin virkamiehiin. Pekonen sanoi kommentoivansa asiaa vasta, kun selvitys on valmis, jotta kaikkien osapuolten oikeusturva toteutuu.

Varhiala ja STM:n hyvinvointi- ja palveluosastoa johtava ylijohtaja Päivi Sillanaukee ovat siirtäneet vastuuta toinen toisilleen julkisuudessa. Sillanaukee kehotti viikonloppuna kysymään EU-kuvion vastuukysymyksistä lomalla olleen Varhilan sijaiselta. Hän katsoi kansliapäällikön informoivan ministeriä kyseessä olleen kaltaisista asioista.

Varhila oli päivän loman jälkeen maanantaina jo töissä. Hän ei IS:n haastattelussa ottanut tietokatkosta omaan piikkiinsä, vaan antoi ymmärtää, että Sillanaukeellakin on kaikki mahdollisuuden kommunikoida ministerin kanssa.

– Kyllä ylijohtajat, jokainen vastuualueeltaan, raportoivat ja käyvät suoraan keskustelut ministerin kanssa. Ainoastaan siinä tilanteessa, jos asiassa tulee monia eri haaroja, kansliapäällikkö on asiassa mukana, Varhila sanoi.

Kokoomustaustainen Päivi Sillanaukee toimi STM:n kansliapäällikkönä ennen kuin Pekonen nimitti elokuussa tehtävään demaritaustaisen Kirsi Varhilan.­

5. Varhilan ja Sillanaukeen nimitysjupakka

Varhilan ja Sillanaukeen välistä pallottelua saattaa selittää omalta osaltaan vanha nimitysjupakka.

Pekonen nimitti demaritaustaisen Varhialan kansliapäälliköksi tehtävää aiemmin hoitaneen kokoomustaustaisen Sillanaukeen tilalle elokuussa. Varhilan valintaa perusteltiin nimitysmuistiossa muiden muassa sote-uudistuksen läpiviennin tarpeilla.

Sillanaukee lähetteli virantäyttöprosessin aikana oikeuskansleri Tuomas Pöystille poikkeuksellisia tavalla kanteluksi tulkittuja viestejä. Lännen Media on kertonut Sillanaukeen lähettäneen Pöystille yhden viesteistä WhatsApp-sovelluksella 15. elokuuta kello 00:27.

Sillanaukee toi viesteissä esiin esimerkiksi sitä, että hänen koulutuksensa ja kokemuksensa tehtävään olisin laajin. Asiasta syntyi kohua jo aiemmin.

Virka laitettiin hakuun vuosi ennen Sillanaukeen pestin päättymistä. SDP kanteli asiasta tuolloin Pöystille. Ilmassa oli epäilys, että porvarihallitus jyvitti jatkoa Sillanaukeelle.

Sipilän hallitus erosi tunnetusti maaliskuun alussa ja paikka jäi täyttämättä. Elokuussa asia tuli Pekosen pöydälle ja tehtävään valittiin demaritaustainen Varhila.

Juttua päivitetty klo 19.32: tarkennettu määritelmää ministerien vastuunjaosta, muotoilua STM:n roolista kasvomaskien hankintapyynnön tekijänä ja tarkennettu viittausta Pekosen aiemmin IS:lle antamaan kommentointiin EU:n yhteismaskihankintaan liittyen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?