STM:ssä havahduttiin suojavarustepuutteisiin helmikuun alussa – miksi maskeja tilattiin vain muutaman päivän tarpeeseen? - Politiikka - Ilta-Sanomat

STM:ssä havahduttiin suojavarustepuutteisiin helmikuun alussa – miksi maskeja tilattiin vain muutaman päivän tarpeeseen?

STM:n valmiusjohtajan Pekka Tulokkaan mukaan kyse oli testierästä.

Pääministeri Sanna Marin (sd), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ovat tuoneet julkisuudessa esiin, että Suomi on kansainvälisesti vertailtuna hyvin varautunut pandemiaan varmuusvarastojen ansiosta.

20.4.2020 19:53

Sosiaali- ja terveysministeriössä havahduttiin suojavarusteita koskeviin puutteisiin helmikuun alussa.

Ministeriö sai IS:n tietojen mukaan 7. helmikuuta tilannearvion viidestä logistiikkayksiköstä, jotka sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.

Johtopäätös oli se, että osassa alueista suojavarusteiden määrät olivat huolestuttavalla tasolla.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd) on maininnut, että sosiaali- ja terveysministeriö tarttui toimeen jo helmikuun alussa.

Tätä taustaa vasten on herättänyt hämmästystä, että sosiaali- ja terveysministeriö tilasi 12. helmikuuta Huoltovarmuuskeskukselta vain 200 000 FFP3-luokan hengityssuojainta, 54 000 FFP2-luokan hengityssuojainta ja 254 000 suojavisiiriä.

Suomessa kuluu koronaepidemian aikana arviolta puoli miljoonaa kirurginmaskia ja yli 100 000 hengityssuojainta päivässä.

Hengityssuojaimia tilattiin siis vain reilun kahden päivän tarpeisiin.

STM:n valmiusjohtaja Pekka Tulokas, perustuivatko näin pienet hankintamäärät väärään tilannekuvaan?

– En niinkään sanoisi, se oli selkeä testierä ja HVK:n ylösnosto, haluttiin nähdä, saadaanko (suojavarusteita) markkinoilta. Silloin vielä kulutus oli hyvin pientä. Koko ajan haetaan materiaalia normaaleja väyliä pitkin, ja tämä oli selkeä uusi avaus, kun tuli indikaatioita siitä, ettei kenttä pysty hankkimaan riittävissä määrin suojavarusteita.

Kentällä Tulokas viittaa kuntiin, sairaanhoitopiireihin ja yksityisiin toimijoihin, jotka ovat tehneet omia hankintojaan. Varmuusvarastoista kuljetetaan tavaraa kohteisiin, joissa hätä on suurin.

Olisiko sosiaali- ja terveysministeriön pitänyt tilata suojavarusteita jo ensimmäisessä erässä huomattavasti isompi määrä?

– Jos ei markkinoilta saa tavaraa, silloin sitä ei saa. Koollahan ei ole väliä. Koe-erän jälkeen näkyi, että markkina on selkeästi sulkeutunut, Tulokas sanoo.

Tavaraa oli huonosti saatavilla, toimitusajat saattoivat venyä viikkoihin tai kuukausiin. Osaltaan vaikeudet johtuivat ministeriön mukaan siitä, että Huoltovarmuuskeskus oli uusi toimija markkinoilla.

Myös esimerkiksi Saksa, Ranska, Italia ja Espanja olivat suojavarusteiden perässä. Maiden välisiä rajoja meni kiinni, ja osa eristä jäi saamatta maastavientikieltojen takia.

Suomen varautumisessa oli havaittu siis heikkouksia, mutta julkisuudessa ministerit vakuuttivat Suomen olevan jopa poikkeuksellisen hyvin varautunut koronaepidemiaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi 6. maaliskuuta EU-kokouksessa, että Suomi on materiaalisella tasolla mitattuna monia EU-maita keskimääräistä paremmassa asemassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) vakuutti 12. maaliskuuta eduskunnassa, että Suomessa on varauduttu tilanteeseen äärimmäisen hyvin. 27. helmikuuta Pekonen arvioi tartuntariskin olevan Suomessa ylipäätään pieni.

24. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Huoltovarmuuskeskukselta 10 miljoonaa kirurgista maskia, 10 miljoonaa suojamyssyä ja 10 miljoonaa paria nitriilikäsineitä.

Lisäksi tilattiin miljoona kappaletta FFP2- ja FFP3-luokan hengityssuojaimia sekä miljoona kappaletta suojavisiirejä.

Tulokkaan mukaan suurempi kertatilaus ”avasi markkinaa” Huoltovarmuuskeskukselle, ja kiinnostuneita toimittajia ilmaantui aiempaa enemmän.

Julkisuudessa on puitu sittemmin HVK:n epäonnisia kauppoja Onni Sarmasteen ja Tiina Jylhän kanssa, jotka tehtiin maaliskuun lopussa.

Samalla kun tilattiin suojavarusteita Kiinasta, pyrittiin käynnistämään tuotantoa kotimaassa. Kotimaisesta tuotannosta on lähtenyt Tulokkaan mukaan liikkeelle toistaiseksi vasta ”osia”.

– Jotakin saadaan, mutta kohtuullisen pienissä erissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt maaliskuun tilauksen jälkeen kolme hankintaesitystä Huoltovarmuuskeskukselle. Niistä suurimman esityksen STM teki 6. huhtikuuta, jolloin ministeriö tilasi 20 miljoonaa kirurgista maskia, 20 miljoonaa suojakäsinettä, viisi miljoonaa FFP2- ja FFP3-luokan hengityssuojainta ja miljoona suojapukua.

Tällä hetkellä Suomella on Tulokkaan mukaan ”puskuria” terveydenhuollon käyttöön 2–3 viikoksi.

– Jos saamme kotiutettua tilauksia maahan, tilanne sairaanhoidossa on ok. Jos tilauksia ei saada Suomeen, tulee todella haastava tilanne ennen kuin kotimainen tuotanto saadaan kunnolla käyntiin, Tulokas kommentoi viime viikolla.

Kotimaisen tuotannon käynnistämistä pidetään tärkeänä myös siltä varalta, että puhkeaa epidemian toinen aalto ja suojavarusteiden saatavuus Kiinasta on heikkoa.

Kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunginjohtajat – kuvailivat kannanotossaan 7. huhtikuuta suojavarustetilannetta kriittiseksi.

Pääministeri Marinin kuitti tuli seuraavana päivänä.

– Osa kunnista ja toimijoista etsii nyt valtiosta tai jopa elinkeinoelämästä syyllistä omaan heikkoon varautumiseensa, Marin kirjoitti Twitterissä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?