IS kertoi lauantaina, että sosiaali- ja terveysministeriö viivytteli Suomen ulos EU:n jättimäisistä suojavarustehankinnoista.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo IS:lle, että asiasta tehdään sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) pyynnöstä sisäinen selvitys.
– Pekonen on pyytänyt jo eilen, kun meillä oli ministereiden kanssa puhelinneuvottelu, että asiasta laaditaan selvitys STM:ssä. Selvitys on lähtenyt eilen illalla käyntiin.
Pekonen viestitti IS:lle, ettei hänellä ollut vielä viime viikollakaan tietoa siitä, että Suomi oli jäänyt suojavarustetarvikkeita koskevan yhteishankinnan ulkopuolelle. Pekonen antoi ymmärtää viime viikolla Ylen A-studiossa, että Suomi on ehtinyt hyvin mukaan EU:n yhteishankintaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee kertoi sunnuntaina IS:lle, että Varhilan vastuulla on hoitaa yhteydet ministereihin.
Varhila ei ota vastuulleen sitä, ettei kansallisesta varautumisesta vastaava ministeri ollut Suomen tilanteesta tietoinen.
– Korjaisin ensinnäkin, että näin iso ministeriö kuin STM on ja meillä on kolme ministeriä, niin kansliapäälliköstä muodostuu aikamoinen pullonkaula, jos kansliapäällikön kautta asiat menisivät. Kyllä ylijohtajat, jokainen vastuualueeltaan, raportoivat ja käyvät suoraan keskustelut ministerin kanssa. Ainoastaan siinä tilanteessa, jos asiassa tulee monia eri haaroja, kansliapäällikkö on asiassa mukana. Lähtökohtaisesti ei ole niin, että asiat kulkisivat kansliapäällikön kautta.
Kuka kantaa vastuun siitä, ettei asia ole edennyt ministeriössä?
– Virkamiehillä on aina virkavastuu, ja ministereillä ministeri- ja poliittinen vastuu. Se täytyy erikseen selvittää miltä osin kyse on mistäkin, Varhila vastaa.
Asian valmistelu tuli maaliskuun puolivälissä sosiaali- ja terveysministeriössä hallitusneuvos Kalle Tervon vastuulle. Epäselväksi on jäänyt, kuka asian valmistelusta vastasi ennen Tervoa.
– Minulla on totta kai asiasta käsitys, mutta haluan, että hallinto selvittää asian ennen kuin otan siihen kantaa, Varhila sanoo.
EU:n hankintamekanismi aloitti tarjouskilpailut 28. helmikuuta. Ruotsi liittyi sopimukseen samana päivänä, kun ensimmäinen tarjouspyyntö lähti. Puola liittyi sopimukseen 6. maaliskuuta.
Suomi allekirjoitti liittymissopimuksen lopulta 27. maaliskuuta, mutta ei ehtinyt mukaan jo tehtyihin massiivisiin hankintakierroksiin.
Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) osallistui EU:n terveysministerien hätäkokoukseen Brysselissä 6. maaliskuuta.
Kiuru kertoi kokouksesta Helsingin Sanomille, että Suomi on materiaalisella tasolla mitattuna monia EU-maita keskimääräistä paremmassa asemassa.
Myös Pekonen ja pääministeri Sanna Marin (sd) ovat tuoneet julkisuudessa esiin, että Suomi on monia muita paremmin varautunut pandemiaan Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastojen vuoksi.