Pekonen kertoo IS:lle, ettei tiennyt vielä viime viikolla Suomen jääneen EU:n yhteishankintojen ulkopuolelle: ”Kommentoin asiaa silloiseen tietooni perustuen” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Pekonen kertoo IS:lle, ettei tiennyt vielä viime viikolla Suomen jääneen EU:n yhteishankintojen ulkopuolelle: ”Kommentoin asiaa silloiseen tietooni perustuen”

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Julkaistu: 19.4. 13:03

Yhteishankintasopimukseen liittyminen tuotiin ministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan valtioneuvoston istuntoon viipymättä.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) kertoo Ilta-Sanomille, ettei ollut vielä viime viikollakaan tietoinen siitä, ettei Suomi ehtinyt mukaan EU:n koronatarvikkeiden yhteishankintaan.

Miksi sanoitte viime viikolla Ylellä, että ”me olemme ehtineet mukaan EU:n yhteishankintaan hyvin”, eikä Suomi menettänyt mitään, vaikka mukaan liityttiin jälkijunassa?

– Kommentoin asiaa Ylen A-Studiossa silloiseen tietooni perustuen. Myöhemmin tietooni on tullut, että Suomi ei EU:n ensimmäisiin yhteishankintoihin mukaan ehtinyt, Pekonen vastaa IS:lle sähköpostilla.

STM:n asiaa valmisteleva hallitusneuvos Kalle Tervo kertoi torstaina Ilta-Sanomille, että ministeriössä on kuitenkin ollut jo valmisteluvaiheessa tieto siitä, että yhteishankintaan ei ehditä mukaan.

Ilta-Sanomat kertoi eilen, että Suomi ei ehtinyt mukaan EU:n jättimäisiin tarjouspyyntöihin, vaikka Brysselistä kerrottiin STM:lle tulevista keskitetyistä hankinnoista jo helmikuun alkupuolella, eli hyvissä ajoin ennen kuin EU-komissio alkoi lähettää tarjouspyyntöjä suojavarusteista. Myöhästymisestä kertoi ensin Tekniikka&Talous.

Pekonen kertoo pyytäneensä valmistelemaan sopimukseen liittymisen heti, kun asia on tullut hänen tietoonsa sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden yksiköltä.

Koska muistatte itse kuulleenne asiasta ensimmäisen kerran? Milloin tästä on keskusteltu ensimmäisen kerran Valtioneuvoston kesken?

– Minulle asia esiteltiin ensimmäisen kerran viikolla 9 (24.2 - 1.3) ministeriön omassa koronatilanteeseen liittyvässä kokouksessa, jolloin pyysin, että asiaa viedään eteenpäin välittömästi. Tällöin asiaa oli kansliapäällikön pyynnöstä valmisteltu ministeriössä jo varsin pitkälle. Valmistelua tehtiin yhteistyössä kansainvälisen yksikön ja ministeri (Krista) Kiurun vastuulla olevan hyvinvointi- ja palveluosaston kanssa.

EU:n hankintamekanismi aloitti tarjouskilpailut 28. helmikuuta.

17. maaliskuuta komissio teki ensimmäisen tarjouspyynnön tarvikkeista. Tässä vaiheessa viimeisetkin maat olivat liittyneet mukaan hankintarenkaaseen ja Suomi oli ainoana EU-maana sen ulkopuolella.

Hallituksessa yhteishankintamenettelystä keskusteltiin Pekosen mukaan ensimmäisen kerran 24. maaliskuuta, ja 27. maaliskuuta Suomi allekirjoitti sopimuksen.

Se ei kuitenkaan enää jälkikäteen päässyt mukaan jo tehtyihin massiivisiin hankintakierroksiin.

Yrittikö Suomi lähteä jälkikäteen mukaan näihin hankintakierroksiin?

– Ennen liittymistä tehtyihin hankintoihin emme voineet lähteä mukaan. Suomi on esittänyt uutta EU:n yhteishankintaa, johon on Suomen lisäksi ilmoittautunut mukaan muun muassa Norja ja Islanti.

Brysselistä kerrottiin STM:lle tulevista keskitetyistä hankinnoista jo helmikuun alkupuolella. Miksi STM ei toiminut ripeämmin?

Pekosen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan EU:n yhteishankintamekanismi ei ole ollut erityisen nopea tai tehokas tapa saada Suomeen suojavarusteita.

– EU:n yhteishankintasopimukseen päätettiin kuitenkin liittyä, koska ennakoitiin tilanteen jatkuvan pidempään suojavarusteiden saatavuuden kannalta haastavana. Siksi kaikki luotettavat hankintakanavat on hyvä ottaa mukaan valikoimaan.

– Nyt käynnissä olevan yhteishankinnan mittakaava on jäsenmaille jyvitettynä Suomen tarpeeseen nähden pieni ja tietojeni mukaan yhteishankinnan kautta ei jäsenmaille ole saapumassa tavaraa vielä mahdollisesti viikkoihin.

Yhteishankintasopimukseen liittyminen ei tarkoita sitoutumista tiettyyn yhteishankintaan, mutta on edellytys sille, että voi olla mukana hankinnoissa.

Miksei sopimukseen liitytty edes muodollisesti?

– Päätös olla liittymättä sopimukseen sijoittuu ajalle ennen omaa ministeriaikaani. Tähän kysymykseen voivat parhaiten vastata virkamiehet ja aiemmat vastuuministerit kokoomuksesta ja perussuomalaisista, Pekonen sanoo.

Eilen lauantaina Pekonen perusteli viivästymistä sillä, että liittymisprosessi on juridisesti monimutkainen ja sen läpivieminen vaati tietyn ajan.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan se ei kuitenkaan vaatinut muuta kuin sen selvittämisen, voiko asian päättää hallitustasolla vai pitääkö se viedä eduskuntaan.

Mitä monimutkaista tähän liittyi?

– Tietojeni mukaan asia oli juridisesti monimutkainen, koska sopimus on tyypiltään epätavallinen. Asian eteenpäin viemiseksi tuli ensin selvittää, täyttyvätkö valtiosopimuksen muotovaatimukset, sillä mikäli ne täyttyvät on prosessi monivaiheinen. Valmistelu sopimukseen liittymisestä aloitettiin helmikuussa ja sitä tehtiin usean ministeriön yhteistyönä. Asiassa tehtiin virkavalmistelu ja se tuotiin valtioneuvoston istuntoon viipymättä 26.3.2020.

Suojavarusteiden riittävyyden varmistamiseksi tärkeimmät kanavat Suomelle ovat Pekosen mukaan kuitenkin kotimainen tuotanto, Huoltovarmuuskeskuksen hankinnat, sekä kuntien, yksityisten palveluntarjoajien ja sairaanhoitopiirien omat hankinnat.

Olette vakuuttanut, että Suomessa on riittävästi suojavälineitä hoitohenkilöstölle. Tämä on kuitenkin vahvassa ristiriidassa kentän viestin kanssa. Mistä ristiriita johtuu?

– Kuntien ja kaupunkien huoli suojavarusteiden riittävyydestä otetaan sosiaali- ja terveysministeriössä äärimmäisen vakavasti. Meidän tietojemme mukaan suojavälineitä on varastoissa riittävästi, mutta jossakin kohtaa on selvästi vakava ongelma, jos varusteita ei riitä siellä missä niitä tarvitaan. Asia on tärkeää selvittää perin pohjin ja varmistaa, että toimitukset sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin toimivat.

Tämän selvitystyön keskiössä on Pekosen mukaan erva-alueiden ja STM:n yhteinen LOG5-ryhmä.

Ministerit ovat myös todenneet, että varautuminen suojamateriaalien osalta Huoltovarmuuskeskusta täydentäen aloitettiin jo helmikuussa. STT:n mukaan STM lähetti Huoltovarmuuskeskukselle hankintapyynnön helmikuun 12. päivä, mutta vain yhteensä 250 000 hengityssuojaimesta ja suunnilleen yhtä monesta suojavisiiristä.

– Ensimmäiset helmikuussa tehdyt hankintapyynnöt perustuivat sen hetkiseen arvioon suojavälineiden tarpeesta, sekä arviolle tautitilanteesta maailmalla ja Suomessa, Pekonen sanoo.

Hänen mukaansa Suomen materiaalinen varautuminen perustuu kuitenkin ensisijaisesti sairaanhoitopiirien, kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien omalle varautumiselle ja vasta toissijaisesti HVK:n varastoille sekä tuelle.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon kentän varautuminen on ollut hyvin eri tasoista ja osalla toimijoista varastot olivat tyhjät jo epidemian aluksi.

– Lähtökohtaisesti Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviin ei kuitenkaan kuulu varastoida esimerkiksi kymmeniä miljoonia kirurgisia suojamaskeja, vaan tilaukset mitoitetaan kunkin hetken tilannekuvan ja kysynnän mukaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?