Kuka lopulta maksaa koronakriisin aiheuttaman laskun? Näin asiantuntijat vastaavat - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kuka lopulta maksaa koronakriisin aiheuttaman laskun? Näin asiantuntijat vastaavat

Koronakriisi koskettaa kaikkia, mutta lasku jakautuu epätasaisesti.

7.4.2020 7:05

Lasku on hirmuinen ja sen maksamme me kaikki. Näin koronakriisin talousvaikutuksia arvioi Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Kustannukset jakautuvat kaikille viimeistään kansantalouden kautta, mutta lasku lankeaa silti hyvin epätasaisesti, IS:n haastattelemat ekonomistit sanovat.

Kaupungissa asuvan ravintolatyöntekijän elämä muuttuu huomattavasti enemmän kuin maaseudulla asuvan eläkeläisen. Ja samaan aikaan kun noin 20 000 on jo lomautettu, virkamiesten palkat juoksevat normaalisti.

Rahoituksen professori Vesa Puttonen, Aalto-yliopisto

Kenen taloudesta sitten pitäisi olla eniten huolissaan?

Ikäryhmistä eläkeikäiset pääsevät talouden puolesta vähimmällä, vaikka kuuluvat toki taudin riskiryhmään.

Sen sijaan kolme- ja nelikymppiset ovat taloudellisesti haavoittuvammassa asemassa, jos kriisi pitkittyy ja syvenee ja työpaikkoja menetetään pysyvästi. Heillä monista on asuntolainaa, josta on maksettu pois vasta pieni osa. Säästöjä taas ei ole ehditty vielä kerryttää.

Pääekonomisti Henna Mikkonen, Säästöpankki.

Pahimmassa tapauksessa taakkaa voivat joutua kantamaan myös nuoret, jotka pyrkivät työmarkkinoille kriisin jälkimainingeissa, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen sanoo. Aiemmista lamoista ja taantumista on nähty, että jos työllistyminen vaikeutuu työuran alussa, sillä on kauaskantoisia vaikutuksia ura- ja palkkakehitykseen.

Kriisi voi vaikuttaa myös siihen, millaisia valintoja nuoret uransa suhteen tekevät.

Johtajalla Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos.

– Olen eniten huolissani siitä, että tämä kolhaisee yrittämisinnokkuutta, jota meille on nyt vihdoin viimein saatu. Luulen, että tämä vie uskoa ja toivoa pois sellaisilta ajatuksilta, että lähdettäisiin rohkeasti ja innovoivasti pistämään kaikki peliin, Palkansaajien tutkimuslaitoksen päällikkö Elina Pylkkänen sanoo.

Kotitalouksista kovilla voivat olla sinkkutaloudet ja vuokralla asuvat.

Kun ei voi nojata toisen tuloihin, joustovaraa on kriisissä vähemmän. Omistusasujat pääsevät hyötymään pankkien tarjoamista lyhennysvapaista, mutta lykkäykset vuokranmaksuun ovat vuokranantajan yksilöllisen harkinnan varassa.

Kuten yleensäkin, kriisi runtelee kovimmin jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa olevia.

– Kun kiinnitetään huomiota vain koronavirukseen, unohdetaan esimerkiksi avohoidossa olevat mielenterveyspotilaat, päihderiippuvaiset ja muut, jotka ovat todella riippuvaisia avohoidon palveluista, jotka on nyt pantu jäihin, Elina Pylkkänen muistuttaa.

Mitä pidempään poikkeusolot jatkuvat, suurempia vaikutuksia talouden sululla ja sosiaalisella eristämisellä alkaa olla myös terveyteen. Jos valtiontalous sukeltaa kunnolla, millä rahoitetaan tuleva terveydenhuolto? Henna Mikkonen kysyy.

Vaikutuksia voi tulla jo lyhyellä aikavälillä, jos konkurssit aiheuttavat huolta toimeentulosta, eristäytyminen lisää mielenterveyden häiriöitä eivätkä vanhukset pääse liikkumaan.

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajain keskusliitto.

Ennemmin tai myöhemmin maksajia olemme me kaikki veronmaksajat.

Kustannuksia tulee, kun yritykset tarvitsevat tukea, sairaanhoidon kustannukset nousevat ja työttömyystuet ja muut sosiaalietuudet kasvavat. Samaan aikaan valtion verotulot kutistuvat, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola tiivistää.

Hintaa maksetaan myös, jos julkista taloutta joudutaan myöhemmin sopeuttamaan veronkorotuksilla tai menoleikkauksilla, kuten valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) ja hallituksen asettamaa koronakriisiryhmää vetävä työelämäprofessori Vesa Vihriälä ovat väläyttäneet.

Lue lisää: Koronakriisi pakottaa hallituksen leikkaamaan – Kulmuni HS:lle: ”Tullaan käymään erittäin kovat väännöt”

Lue lisää: Talousviisaat kertovat: Näin Suomi saadaan jaloilleen koronakriisin jälkeen

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä, Helsingin yliopisto.

Miten tilanne sitten pelastetaan?

Vihriälä nimeää kaksi tapaa: pidetään elinkelpoiset yritykset pystyssä ja katsotaan, onko sosiaaliturvassa aukkoja, joita voisi paikata ainakin tilapäisesti. Näin onkin jo tehty muun muassa myöntämällä yksinyrittäjille oikeus työttömyysturvaan.

Jos kriisi ei veny kovin pitkäksi ja yritykset selviävät sen yli, niiden työntekijät pärjäävät ansiosidonnaisen tai tarvittaessa toimeentulotuen turvin ja työllistyvät uudelleen.

Tähän mennessä kriisi on osunut kovimmin pieniin palvelualan yrityksiin. Elina Pylkkänen pelkää, että poikkeusajat voivat kutistaa monien palvelujen kysyntää vielä pitkään. Juuri kun suomalaiset olivat oppineet syömään ravintoloissa ja käyttämään siivous -ja remonttipalveluja, moni saattaa alkaa taas itse huolehtia monista kodin töistä.

Koronavirus aiheuttaa Suomen talouteen kriisin, joka asettuu jonnekin 1990-luvun laman ja finanssikriisin väliin, Vesa Vihriälä arvioi.

1990-luvun lamassa menetettiin puoli miljoonaa työpaikkaa, finanssikriisissä satatuhatta.

Nyt edellytykset kriisistä toipumiseen ovat paremmat kuin 1990-luvulla.

Silloin sylissä oli myös pankkikriisi ja valtiolla oli vaikeuksia saada rahoitusta. 1990-luvun suuren laman aikana korot nousivat yli kymmeneen prosenttiin ja yrityksiä kaatui yli yön.

Nyt korot ovat nollassa ja Suomen pankkisektori vakaalla pohjalla. Myös Euroopan keskuspankilla on finanssikriisin jäljiltä valmiit mekanismit, joilla puskea talouteen vauhtia.

Vaikka kaikki kärsivät koronakriisistä, ei se mikään maailmanloppu ole Vesa Puttonen sanoo. Samalla se opettaa arvostamaan hyvinvointivaltion rakenteita, jotka yleensä jäävät huomaamatta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?