Kulmunin puheet leikkauslistoista aiheuttavat levottomuutta hallituksessa – ”Siitä ei hyödy kukaan”

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo ei usko, että yksikään puolue haluaa hylätä kaikkia tulevaisuusinvestointeja.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) katsoo, että hallitusohjelmalta on pudonnut taloudellinen pohja pois. Kuvassa Kulmuni ja pääministeri Sanna Marin (sd) kyselytunnilla viime torstaina.

7.4.2020 6:05

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) puheet leikkauslistoista aiheuttavat levottomuutta hallituksessa.

Kulmuni sanoi Helsingin Sanomille, että hallitusohjelmalta on pudonnut taloudellinen pohja koronakriisin vuoksi ja hallituksen on heitettävä hyvästit niin sanotuille tulevaisuusinvestoinneille, joita oli tarkoitus tehdä kolmen miljardin euron edestä valtion omaisuutta myymällä. Kulmuni perustelee asiaa sillä, ettei pörssikurssien romahduksen jälkeen valtion omaisuudesta ole saatavissa enää hallituksen toivomia myyntituloja.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo oudoksuu Kulmunin ”vihjailuja” leikkauslistoista.

– Siitä ei hyödy kukaan, että tässä vaiheessa alettaisiin katsoa, mitä pitäisi yliviivata. Voihan olla, että jotakin pitää arvioida uudestaan, mutta en usko, että yksikään puolue on hylkäämässä koko kakkoskoria, Saramo kommentoi.

– Julkisen talouden tilasta saadaan kattava käsitys oikeastaan vasta, kun nähdään, kuinka syvä kuoppa tästä tulee. Vasta siinä kohdassa on järkevää tarkastella talouspolitiikan isoja kokonaisuuksia. Ei nyt ole menoleikkauksista puhumisen aika. Nyt on kriisistä selviytymisen aika, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari viestittää.

Yhden nimettömänä pysyttelevän hallituslähteen mukaan tulevaisuusinvestointien hylkääminen voisi jopa horjuttaa hallituksen kasassa pysymistä.

– Täytyisi käydä aikamoiset neuvottelut jatkon suhteen, hallituslähde muotoilee.

Jussi Saramo (vas) sanoo, että Suomen on pakko elvyttää, kun kriisistä päästään ulos, jotta Suomi ei jää pitkittyvään lamaan.

Tulevaisuusinvestoinneiksi on merkitty hallitusohjelmassa kirjava kokoelma hankkeita. Niitä ovat muun muassa edustustoverkoston vahvistaminen eteläisessä Aasiassa, digitalisaation edistäminen julkisessa hallinnossa, opettajien palkkaaminen ammatilliseen koulutukseen, laatu- ja tasa-arvo-ohjelmat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä Kansallisteatterin peruskorjaus.

Eniten satsauksia, 730 miljoonan edestä, on kaavailtu osaamiseen, sivistykseen ja innovaatioihin. Hiilineutraaliuteen ja luonnon monimuotoisuuteen on tarkoitus satsata 507 miljoonaa euroa.

Poliittisesti vielä tulevaisuusinvestointien hylkäämistäkin vaikeampaa olisi perua jo tehtyjä pysyviä menolisäyksiä. Kulmunin mukaan tätäkin pitää nyt pohtia.

Pysyviä menoja lisättiin tänä vuonna 1,1 miljardilla, ja niitä oli määrä kasvattaa hallituskauden loppuun mentäessä vielä 300 miljoonalla.

Julkisen talouden on tarkoitus olla silti tasapainossa hallituskauden lopussa. Nyt siihen uskoo tuskin kukaan. Kulmunin mukaan velkaa otetaan koronakriisin vuoksi ”varmaan yli 20 miljardia euroa.”

Keskustassa Kulmunin menokuripuheita pidetään realistisina.

Yhden nimettömänä pysyttelevän keskustan kansanedustajan mukaan kaikista ylimääräisistä menolisäyksistä pitää luopua ja kuntataloutta rasittavat hankkeet, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen, tulee ottaa uuteen harkintaan.

Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Kansan Uutisille, että oppivelvollisuuden pidentämisestä ja maksuttomasta toisesta asteesta pidetään kiinni. Anderssonin mielestä ”leikkauslistojen käyttöönotto taloudellisen kriisin keskellä ei olisi laman virheiden välttämistä, vaan niiden toistamista”.

Saramon mielestä tulevaisuusinvestointeja tarvitaan kriisin jälkeen jopa aiempaakin enemmän.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on entistä tärkeämpää. Kaikki puolueet ovat valmiita sijoittamaan paljon rahaa siihen, että yhteiskunnan pyörät saadaan pidettyä pyörimässä. Siihen verrattuna kyse on pikkurahasta.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari sanoo, että jälleenrakentaminen tehdään ”hiilineutraaliuden, köyhyyden vähentämisen ja osaamiseen panostamisen pohjalta”.

Rahoitusta hallituksen hankkeille haettaisiin vasemmistoliiton pelikirjassa verotusta kiristämällä.

– Kun kriisistä on päästy, pitää katsoa myös verotusta. Helpot hedelmät kannattaa poimia ensin. Esimerkiksi osinkoverojärjestelmä on haitallinen markkinoiden normaalille toiminnalle, Saramo näkee.

Keskusta on torjunut toistuvasti osinkoverotukseen puuttumisen.

Puolueessa myönnetään, että heillekin vaikeita päätöksiä voi tulla eteen.

Kari peräänkuuluttaa toimia, jotka parantavat työllisyyttä nopeasti ja vauhdittavat siirtymistä hiilineutraaliin Suomeen.

Koronakriisin keskellä myös vihreille tärkeät ilmastotoimet, kuten turpeen verotus, ovat jääneet taka-alalle.

Tiistaina alkavassa kehysriihessä keskitytään koronakriisin hoitamiseen, ja vaikeat kysymykset talouden tasapainottamisesta ovat siirtymässä syksyyn.

– Kaikki odottavat syksyä pelonsekaisin tuntein, kun ei tiedetä, kuinka pitkään talous joutuu ottamaan iskuja vastaan. Tosi usvassa ollaan, yksi hallituslähde kuvailee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?