Talousviisaat kertovat: Näin Suomi saadaan jaloilleen koronakriisin jälkeen - Politiikka - Ilta-Sanomat

Talousviisaat kertovat: Näin Suomi saadaan jaloilleen koronakriisin jälkeen

Viisi asiantuntijaa kertoo, kuinka Suomi saadaan jaloilleen koronakriisin jälkeen. Ainakin voidaan jo varautua valtion velkaantumiseen.

Kuinka Suomen talous saadaan elpymään koronakriisin jälkeen?

4.4.2020 7:03

Suomi on elänyt koronakriisiä vasta muutaman viikon, mutta alkaa olla aika pohtia sitä, kuinka tästä päästään eteenpäin. Kuinka rajoitukset aikanaan puretaan ja Suomen talous saadaan takaisin jaloilleen?

Hallitus on perustanut asiantuntijaryhmän pohtimaan asiaa. Ryhmää luotsaava Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä ei lähde spekuloimaan sillä, mitä ryhmä aikoo ehdottaa.

Niin on sovittu, eikä mitään ole vielä edes ole paperilla. Aikaa ryhmällä on kuun loppuun.

Selvää on, että koronakriisi tulee lisäämään valtion velkaantumista miljardikaupalla.

– Kaksinumeroinen luku se varmasti on, mutta mikä se ensimmäinen numero on, en osaa sanoa, Vihriälä sanoo.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä, Helsingin yliopisto.

Velkaa tulee siis lisää vähintään kymmenen miljardia euroa, ellei useita kymmeniä. Vihriälän mukaan velan kasvu taas merkitsee sitä, että myöhemmin on tiedossa sopeutustoimia.

Samalla pitäisi yrittää varmistua siitä, että talous kasvaisi vahvasti, jotta velanhoitokulut saataisiin hoidettua mahdollisimman pitkälle kasvavilla verotuloilla.

Millaisia sopeutustoimia sitten on luvassa?

– Jossakin vaiheessa täytyy ryhtyä katsomaan veronkorotuksia ja menoleikkauksia.

Valmiita leikkauslistoja ryhmä ei aio hallitukselle esittää. Vihriälä ei ota tässä vaiheessa kantaa myöskään tarvittavien sopeutusten mittaluokkaan tai aikatauluun.

– Mutta kun velkaa tulee paljon lisää, jollain tavalla se täytyy hoitaa. Jos tulot eivät veropohjan laajenemisen kautta kasva, täytyy joko vähentää menoja tai korottaa veroastetta.

Vihriälä ei pidä koronaviruksen aiheuttamaa valtion velkaantumista lyhyellä aikavälillä ongelmallisena.

Korkotaso on alhainen, ja Vihriälän mukaan Euroopan keskuspankki tulee ”mitä suurimmalla todennäköisyydellä” pitämään sen alhaisena vielä useita vuosia. Suomi saa edullista lainaa myös siksi, että velkojat luottavat Suomen kykyyn selvitä veloistaan.

Jos inflaatio vielä kiihtyy, velan reaaliarvo kutistuu. Vihriälä uskoo, että se helpottaa taakkaa mutta ei sitä poista.

Rahoituksen professori Vesa Puttonen, Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen on samoilla linjoilla Vihriälän kanssa.

Puttonen vakuuttaa, että hän jos joku ottaa lähtökohtaisesti valtion velkaantumisen vakavasti.

– Jos valtio velkaantuu paljon, aina kasvaa riski, että se menettää mahdollisuuden päättää itsenäisesti omasta talouspolitiikastaan, Puttonen selittää.

– Mutta kun Suomi on apuluokan priimus ja tilanne on mikä on, Suomella on varaa ottaa lisää velkaa, paljonkin. Kymmeniä miljardeja. Se ei lyhyellä aikavälillä aiheuta ongelmia.

Kriisin vaikutukset tulevat aalloissa.

Ensimmäisen iskun ottivat palvelualojen yritykset, kun asiakkaat lakkasivat tulemasta. Seuraava isku voi osua vientialoihin, kun Suomen vientimaiden taloudet heikkenevät.

Se kuinka paljon vahinkoa koronapandemia Suomelle lopulta aiheuttaa, riippuu pitkälti siitä, kuinka pitkään rajoitustoimia joudutaan jatkamaan. Mitä pidempään ravintolat pysyvät kiinni, sitä vaikeampi niiden on aueta uudelleen.

Jos yritykset pysyvät pystyssä kriisin läpi, lomautetuilla on työpaikkoja, joihin palata. Siksi on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että yritykset saavat rahoitusta ja tarvittaessa suoria tukia.

Vihriälän mielestä Suomessa onkin tehty päätöksiä varsin ripeästi. Myös työmarkkinajärjestöjen sopimat helpotukset työntekijöiden lomauttamiseen keventävät huomattavasti yritysten taakkaa. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan.

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajain keskusliitto.

Tukirahaa ei kannata jakaa tasaisesti joka suuntaan vaan pelkästään niille, jotka sitä todella tarvitsevat, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola huomauttaa. Laajempaa elvytystä voi harkita myöhemmin.

Rohkaisevan viestin antaa myös runsaat sata vuotta sitten riehuneesta espanjantaudista tehty tutkimus. Sen mukaan nopeimmin elpyi niiden yhdysvaltalaiskaupunkien talous, jotka ryhtyivät nopeasti toimenpiteisiin ja ottivat käyttöön sosiaalisen etäisyyden.

Pääekonomisti Henna Mikkonen, Säästöpankki.

Kun rajoituksia sitten ryhdytään purkamaan, se tehtäneen asteittain, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen uskoo.

Asiakkaatkin uskaltautuvat todennäköisesti ensin pieniin kuppiloihin ja vasta sitten elokuvateattereihin tai tapahtumiin, missä ihmisiä on koolla enemmän.

Mikkonen katsoo Kiinaan. Epidemian alkulähteillä aletaan jo palailla normaaliin elämään.

– Ihmiset on saatu aika hyvin töihin ja tehtaat pyörimään, mutta kuluttajien asenne ja uskallus kuluttaa isompi kysymysmerkki, Mikkonen sanoo.

Kulutus on elpynyt nopeammin esimerkiksi verkkokaupassa ja muilla aloilla, jotka eivät vaadi fyysistä läheisyyttä. Ravintolassa käymistä arkaillaan enemmän.

Johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalla Elina Pylkkäsellä on ehdotus, joka voisi vauhdittaa kysynnän elpymistä jo nyt.

Pylkkäsen mielestä korona- ja vasta-ainetestejä pitäisi lisätä huomattavasti, jotta selviäisi, keillä on jo immuniteetti virusta vastaan. Heidän pitäisi antaa toimia ja kuluttaa vapaasti.

– Se pistäisi tämän liikkeelle, Pylkkänen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?