Jos Saksakin käyttää puhelinten sijaintitietoja koronatoimissaan, miksei Suomi? Syynä ei olekaan tietosuoja - Politiikka - Ilta-Sanomat

Jos Saksakin käyttää puhelinten sijaintitietoja koronatoimissaan, miksei Suomi? Syynä ei olekaan tietosuoja

Esteenä ei ole ensisijaisesti tietosuoja eikä tekninen ongelma, liikenne- ja viestintäministeriöstä sanotaan.

Berliiniläisnainen työmatkallaan 23. maaliskuuta.­

2.4. 7:16

Matkapuhelinten sijaintitietoja ollaan valjastamassa avuksi koronaviruksen vastaisissa toimissa myös Saksassa, missä historiallisista syistä ollaan hyvin tarkkoja tietosuojasta. Miksei niitä sitten käytetä Suomessa?

Tätä ihmettelee tietokirjailija Petteri Järvinen.

– Näkisin, että tällaiselle mobiiliratkaisulle olisi nyt kysyntää ja Suomi voisi olla siinä jopa jonkinlainen edelläkävijä, Järvinen sanoo.

Sijaintitiedoista olisi apua tartuntaketjujen jäljittämisessä ja tilannekuvan muodostamisessa, Järvinen uskoo. Data voisi antaa osviittaa myös siitä, kuinka liikkumisrajoitukset hillitsevät taudin leviämistä.

Niin, miksei sijaintitietoja sitten käytetä?

Koska tilanne on edennyt nopeasti, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston päällikkö Laura Vilkkonen. Sellaista ratkaisua ei siis ole tehty, ettei sijaintitietoa tultaisi käyttämään. Saksassakin sijaintitietoja hyödyntävä sovellus on vasta kehitteillä.

Lue lisää: Saksa tehostamassa koronaviruksen torjuntaansa – tavoitteena ottaa mallia Etelä-Koreasta ja lisätä testauksen määrää tuntuvasti

Saksassa kehitetään mobiilisovellusta, joka seuraa käyttäjän sijaintia ja varoittaa altistumisesta, jos hänen lähellään hiljattain ollut käyttäjä sairastuu.

Voisiko tällainen sovellus tulla käyttöön myös Suomessa?

– Varmaan voisi, jos meillä olisi riittävästi testausmahdollisuuksia ja olisi yksiselitteisesti selvää, kuka on sairas ja kuka terve, Vilkkonen sanoo.

Monet älylaitteiden sovellukset käyttävät hyväkseen tietoa käyttäjän sijainnista.­

Koronavirustesteissä Suomen ja Saksan välillä on iso ero. Saksassa testataan valtavasti ihmisiä.

Käyttäjä lisää itse tiedon sairastumisestaan sovellukseen. Niin kauan kuin Suomessa vain pieni osa altistuneista testataan, sovelluksessa ei olisi mieltä.

Testauskapasiteetin ohella täytyy ensin varmistua tietosuojasta.

Sähköisen viestinnän palvelulain mukaan esimerkiksi henkilön puhelinnumeroa ja tautiluokitusta ei saa yhdistää. Saksassakin lähtökohta on, että vain operaattori tietää, kenen käyttäjän liittymästä on kyse. Operaattorilla taas ei ole pääsyä käyttäjän terveystietoihin.

Sovelluksen käyttö on Saksassa vapaaehtoista, ja niin se olisi Suomessakin. Kaikki sijaintitietoa hyödyntävät sovellukset, kuten vaikkapa Tinder, hyödyntävät sitä käyttäjän suostumuksella.

Tartuntatautilaki tai muu terveydenhuollon lainsäädäntö ei anna terveydenhuollon viranomaisille oikeuksia saada televiestintätietoja tartuntaketjujen selvittämiseksi tai mitään muutakaan käyttötarkoitusta varten. Siksi tietojen keräämiseen tarvitaan käyttäjien suostumus.

Eikö tietosuojasta voisi joustaa, jos käyttö kerran olisi vapaaehtoista?

Vilkkosen mukaan terveystiedot ovat Suomessa erityisen suojan piirissä.

 Ne ovat ehkä niitä kaikkein arkaluontoisempia tietoja, joita ihmisestä voidaan kerätä. Sen takia niiden tulisi tässä palvelussa olla anonymisoituja.

– Ne ovat ehkä niitä kaikkein arkaluontoisempia tietoja, joita ihmisestä voidaan kerätä. Sen takia niiden tulisi tässä palvelussa olla anonymisoituja.

Se tarkoittaa, että tietoja ei saa pystyä yhdistämään tiettyyn käyttäjään.

Vilkkosen mukaan sovelluksen käyttöönoton tiellä ei kuitenkaan ole ensisijaisesti tietosuoja. Palvelusta ei vain ole hyötyä, ellei samaan aikaan ole tarjolla luotettavaa tietoa kunkin henkilön terveydentilasta.

Kyse ei ole myöskään teknisestä ongelmasta.

– Teknisesti tämä on äärimmäisen helppoa. Ei ole mikään ongelma kehittää teknistä palvelua, Vilkkonen sanoo.

– Et usko, kuinka moni sovelluskehittäjä on ottanut minuun yhteyttä näinä päivinä.

Monella yrityksellä on jo valmiita tuotteita. Toteutustapoja on erilaisia. Osa tukeutuu mobiiliverkon paikannustietoon, kun esimerkiksi Saksassa kehitettävä sovellus käyttää mobiililitteiden bluetooth-yhteyttä.

Kuinka nopeasti sovellus sitten voitaisiin ottaa käyttöön, jos se alkaisi näyttää hyödylliseltä?

– Varmasti hyvin nopeasti. Tässä maassa on poikkeusaikana tehty päätöksiä todella nopeasti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?