Kommentti: Kriisivarautuminen ontuu: Valtioneuvoston koronaryhmä ei ole saanut edes kokouksia koolle - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Kriisivarautuminen ontuu: Valtioneuvoston koronaryhmä ei ole saanut edes kokouksia koolle

Samaan aikaan, kun keskustelu presidentti Sauli Niinistön roolista koronakriisin hoidossa jatkuu, valtioneuvoston alaisuudessa toimiva koronaryhmä ei ole saanut edes kokouksia aikaiseksi, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Hallitus kertoi poikkeuslakien vaikutuksesta viime viikolla. Sen sijaan valtioneuvoston kriisiryhmä on kokoontunut vain kaksi kertaa.

31.3.2020 16:27

Eri ministeriöiden kansliapäälliköt olivat koolla viimeksi tänään kartoittamassa koronakriisin kuvaa.

Sen sijaan valtioneuvoston alaisuuteen perustettu erityinen koronakriisiryhmä ei ole IS:n tietojen mukaan kokoontunut pariin viikkoon.

Ryhmän piti kokoontua viimeksi toissa viikolla 18. maaliskuuta, mutta sekin kokous jäi pitämättä.

Ryhmä on IS:n tietojen mukaan ollut koolla vain kaksi kertaa, vaikka kriisi on pahentunut ja pahenee koko ajan.

IS:n tietojen mukaan myöskään etä- tai videokokousta ei ole järjestetty.

Koronaryhmään kuuluvat ministeriöiden kansliapäälliköt ja valmiusjohtajat, ja sen puheenjohtajana toimii pääministerin valtiosihteeri Mikko Koskinen (sd).

Tosin Koskinen ei perhevapaansa takia ole puhetta johtanut kummassakaan kokouksessa, vaan puheenjohtajana on toiminut alivaltiosihteeri Timo Lankinen.

Helsingin Sanomat kertoi 5.3. ryhmän ensimmäisestä kokouksesta:

Ryhmässä ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ulkoministeriö. Niistä kustakin oli kokouksessa paikalla korkean tason duo: ministeriön ylin virkamies eli kansliapäällikkö sekä turvallisuuskysymyksistä vastaava valmiuspäällikkö.

Valtioneuvoston kansliasta paikalla olivat myös viestintäjohtaja Päivi Anttikoski sekä pääministerin erityisavustaja Henrik Haapajärvi.

Ryhmän tarkoitus on koordinoida poikkihallinnollisesti koronakriisin vaatimia valmiustoimia.

Ryhmällä on toimeksianto tehdä tehdä kaikki sen eteen, ettei globaali koronavirusepidemia halvaannuta Suomen valtiokoneistoa ja yhteiskuntaa.

– Sen pitäisi olla tässä ykkösnyrkki, mutta se ei edes kokoonnu, IS:lle hämmästellään valtionhallinnosta.

– Kyllä tässä pitäisi nyt jotakin tehdä. Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei pitäisi ensimmäisenä katsoa, miten mikäkin laki estää toimimasta, vaan toimia. Kai se ihmishenki on kuitenkin ykkösasia, korkea virkamies sanoo.

– Homma ontuu.

Virkamiespiireissä kannetaan asiasta huolta, sillä koronakriisin pahimmat vaiheet ovat vasta edessä.

Samaan aikaan jatkuu keskustelu presidentti Sauli Niinistön hallitukselle esittämästä kriisiryhmästä eli niin sanotusta ”kriisinyrkistä”.

Eilen julkisuuteen tullut presidentin ja valtioneuvoston välinen kirjeenvaihto paljastaa, ettei hallitus ole pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan valmis Niinistön ehdotuksiin.

Myös presidentin ehdotusten oikeellisuudesta käydään keskustelua.

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén sanoo Helsingin Sanomissa, ettei presidentin toiminnassa ole oikeudellista ongelmaa.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma on HS:n haastattelussa toista mieltä: ”Tämä Niinistön väite on mielestäni erikoinen. Vaikka ryhmällä ei olisi muodollista päätäntävaltaa, epämuodollisessa mielessä se olisi valtaa käyttävä elin.”

Samaan aikaan hallitus on valmistelemassa työryhmää kriisin jälkeiseen aikaan.

Kriisistä ulos -ryhmän tehtävänä on ryhtyä suunnittelemaan, miten nyt voimaansaatetuista rajoitustoimenpiteistä aikanaan luovutaan ja miten taloudellinen ja sosiaalinen jälleenrakennus kriisin jälkeen toteutetaan.

Talouden tilanne kriisin jälkeen huolestuttaa erityisesti.

IS:lle pohditaan esimerkiksi sitä, miten Turun telakkateollisuus tulee kriisistä selviämään.

– Tilaakohan kukaan enää yhtään risteilyalusta Suomesta, nyt mietitään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?