Kommentti: Tarvitaanko pääministerin kansliaan Suomen ykkösvoimien ”teräsnyrkki” johtamaan koronakriisiä? - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Tarvitaanko pääministerin kansliaan Suomen ykkösvoimien ”teräsnyrkki” johtamaan koronakriisiä?

Mitä pahemmilta koronakatastrofin vaikutukset alkavat vaikuttaa, sitä suuremmaksi herää tarve parantaa heikoksi paljastunutta strategista johtamista. Tarvitaanko nyt valtakunnan ykkösvoimat kehiin ja koronakriisille oma päämaja, pohtii Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Ala-arvoinen valmistautuminen koronakriisiin paljastui kaikkein karummin Helsinki-Vantaan lentoasemalla, josta viruksenkantajat pääsivät levittäytymään pitkkään ympäri Suomen ilman mitään kontrollia.

28.3.2020 14:52

Kun koronakriisi on pahentunut, selville on käynyt yksi asia: valmistautuminen on ollut retuperällä, vaikka juhlapuheissa ja tiedotustilaisuuksissa on muuta väitetty.

Nyt esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla tuntuu hääräävän ohjaajaa ja terveyshenkilökuntaa yllin kyllin.

Mutta pahasti, jopa kohtalokkaan pahasti myöhässä.

Kaiken lisäksi katastrofin keskellä ehti jo alkaa keskinäinen syyttely, mikä näkyy esimerkiksi siinä, kuka kantaa vastuun Helsinki-Vantaan lentoaseman luokattoman heikosta toiminasta.

IS:lle arvioidaan, että yhdessäkään valtakunnallisten maanpuolustuskurssien kriisiharjoituksessa ei olisi voinut käydä niin, että maan suurin lentoasema unohdetaan.

Finavia ja siitä vastaava omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) on vastuusta puhuttaessa kehottanut katsomaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) – ja sitä kautta tietenkin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suuntaan, josta löytyy perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Kannattaa muistaa, että Finavia on yritys, STM ministeriö ja THL viranomainen.

Kolmantena on häärännyt liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).

Varautuminen kriisiin on ollut tehotonta ja sekavaa.

Silti hallitus pääministeri Sanna Marinia (sd) ja valtiovarainministeri Katri Kulmunia (kesk) myöten on IS:n tietojen mukaan jopa närkästynyt, kun presidentti Sauli Niinistö on viikkokausia potkinut hallitusta liikkeelle – kuten unilukkarin kuuluukin.

Kyse on kaiketi siitä, kuka kriisiä oikein johtaa.

Kulisseissa Marin on saanut tukea eduskunnan keskustalaiselta puhemieheltä Matti Vanhaselta, sillä Vanhanen itse ajoi pääministeriaikoinaan yhdessä tuolloisen valtiosihteerinsä Risto Volasen kanssa pääministerivetoista kriisinjohtomallia.

Ilta-Sanomien lauantaisessa haastattelussa presidentti Niinistö ei halua ottaa kantaa siihen, tekikö Suomi virheen ennen kuin nyt nähtyihin koviin rajaustoimiin lähdettiin tai ovatko toimet olleet riittäviä.

– Meillä ei ole vielä edes kaikista tiukin valikoima, jos verrataan esimerkiksi Ranskaan. Vielä on toimenpidevarastoja, Niinistö vihjaa.

Valmiuslakien osalta presidentillä on valtioneuvoston ohella myös ratkaiseva aloiterooli.

Valmiuslait on otettu käyttöön ensimmäistä kertaa historiassa, sillä sotien aikana ne olivat sotatilalakeja (myöhemmin puolustustilalaki).

Sodan aikana presidentti eli ylipäällikkö johtaa. Viime sotien aikana presidentit Kyösti Kallio ja Risto Ryti luovuttivat ylipäällikkyyden marsalkka G.G. E. Mannerheimille.

Mutta nyt on muitakin kriisejä kuin sotatila, mikä on tullut viime päivinä ja viikkoina selväksi.

On käsillä niin sanottu moderni, moniulotteinen kriisi.

Suomi jaettiin kahteen osaan lauantaina vastaisena yönä, kun Uusimaa eristettiin. Hyvinkäällä suljettiin kolmostie.

Valmistautumisen osalta on jo nähty, että olisi se paremminkin voinut mennä. Helsinki-Vantaan lentoasema on hyvä, tai siis huono, esimerkki myös johtamisen puutteesta.

Mutta onko vieläkään myöhäistä muuttaa tilannetta parempaan suuntaan?

Ei.

Pahin on nimittäin vasta edessä.

Ehkäpä kulisseissa kaavaillaankin jotakin uutta kuviota myös kriisin johtamiseen, sillä pääministerin kanslian yhteydessä toimiva, ministeriöiden kansliapäälliköistä ja valmiuspäälliköistä koostuva tilannekeskus ei ole ole ollut toiminnassaan ajan tasalla.

Sitä johtaa pääministeri Sanna Marinin (sd) valtiosihteeri, SAK:sta lyhyet meriittinsä hankkinut Mikko Koskinen (sd).

Suuri ongelma johtamisen kannalta on myös eri ministeriöiden omat operatiiviset keskukset, sillä yhteistyö ministeriöiden tai edes ministerien välillä ei ole toiminut.

– Pitää kysyä, tietävätkö ministerit, mitkä virastot, yhtiöt ja toiminnot heidän salkussaan on? Tietävätkö sen heidän poliittiset valtiosihteerinsä ja erityisavustajansa, toteaa kriisivalmistautumiseen perehtynyt maakuntavaikuttaja IS:lle.

Avustajien – ja ennen muuta suurta valtaa käyttävien poliittisten valtiosihteerien – suuri määrä on tuonut kriisin keskelle omat ongelmansa. Valtiosihteereitä on 13. Avustaja-armeijasta on ehkä ollut kriisin alkuvaiheessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tähän pätee vanha viisaus: Mitä useampi kokki, sitä sakeampi soppa, kokenut virkamies tiivistää IS:lle.

– Olisi hyvä, että vain niillä ministereillä olisi valtiosihteeri, jotka sen oikeasti tarvitsevat.

Kyllä virkamiehet hommansa osaavat, mutta kokemattomat avustajat eivät ole kokeneita virkamiehiä kuunnelleet.

Nyt on kuulemma jonkin verran muutosta ilmassa.

IS:n tietojen mukaan hallitukselle ja pääministeri Sanna Marinille (sd) oli suositeltu jo reilut pari viikkoa sitten, että hallituksen tulee muodostaa koronakriisiä vastaan myös todella kova ”operatiivinen nyrkki”, joka johtaisi tilannetta.

Mikä tällainen nyrkki tai koronaesikunta olisi, joka voisi toimia?

Tilannetta voi verrata talvi- ja jatkosotaan, jossa sotatilaa hoidettiin erillisestä päämajasta Mikkelistä

Samanlaista voisi suositella Sanna Marinille, joskaan koronaesikuntaa ei tarvitse siirtää Mikkeliin, valtioneuvoston turvatilat riittävät.

Kymmenen taalan kysymys, tai kalliimpikin, kuuluu: kuka tai ketkä toimintaa johtaisivat?

Nimiä voi heitellä peliin.

Ex-pääministeri Antti Rinteen (sd) valtiosihteeriä Raimo Luomaa (sd) on jo esitetty, sillä hänellä on vahva virkamiestausta ja hän on toiminut Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana.

Luoma on IS:n tietojen mukaan nousemassa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköksi, mutta se ei tietenkään olisi mikään este, päinvastoin.

– Luoma tai joku Luoman kaltainen, IS:lle todetaan.

Valmisteluakin varten on olemassa jo valmis elin, jota ei ole riittävästi käytetty:

Turvallisuuskomitea, jossa on maan kattavin asiantuntijakaarti jo valmiina.

– Apparaatti on olemassa eli turvallisuuskomitea. Se voisi sovittaa yhteen ministeriöiden toiveita, se olisi oikein hyvä yhteensovittamiskanava, IS:lle arvioidaan.

Turvallisuuskomitea kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Mutta kuka kieltää kriisin aikana sitä kokoontumasta useamminkin?

Sitä parempaa asiantuntijoiden joukkoa ei tästä maasta löydy.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?