Mitä jos hallitus turvautuu järeään keinoon? Tämän kaiken valmiuslaki voisi mahdollistaa - Politiikka - Ilta-Sanomat

Mitä jos hallitus turvautuu järeään keinoon? Tämän kaiken valmiuslaki voisi mahdollistaa

Jos hallitus päätyisi Suomessa ottamaan käyttöön valmiuslain koronavirustilanteen vuoksi, olisi sillä mahdollisuus ryhtyä hyvin poikkeuksellisiin toimiin.

14.3.2020 7:05

Koulut ja yliopistot voitaisiin määrätä suljettaviksi enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä voitaisiin lykätä kuudella kuukaudella.

Kunnat voisivat luopua päivähoidon järjestämisvastuusta, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muuten.

Oleskelu tai liikkuminen tietyllä koronaviruksen pahoin riivaamalla paikkakunnalla tai alueella voitaisiin kieltää tai ainakin rajoittaa sitä enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Terveydenhuollon, sosiaali-, pelastus-, hätäkeskus- ja poliisitoimen työntekijöitä voitaisiin vaatia jäämään ylitöihin tai lain määrittämiä lepoaikoja lyhentää, kunhan tämä ei aiheuta vaaraa työturvallisuudelle tai työntekijän terveydelle.

Kuntia voitaisiin myös velvoittaa esimerkiksi luopumaan laissa määriteltyjen määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä, jotta välttämätön kiireetön hoitotyö saadaan järjestettyä. Kiireettömät leikkaukset siis saattaisivat siirtyä.

Tässä esimerkkejä toimista, joihin hallitus voisi ryhtyä, mikäli valmiuslaki päätettäisiin Suomessa ottaa koronaviruksen vuoksi käyttöön.

Keinot kuulostavat rajuilta, mutta ovat pitkälti samoja, joita esimerkiksi Italia on viimeisen viikon aikana ottanut käyttöönsä koronan leviämisen taltuttamiseksi.

Torstaina pääministeri Sanna Marin (sd) kutsui hallituksen sekä kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien johtajat koolle keskustelemaan Säätytalolle laajoista rajoittamistoimista, jotka vaatisivat valmiuslain käyttöönottoa.

Marinin mukaan kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että valmiuslaki voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Kovaäänisimmin lain käyttöönottoa on vaatinut etenkin perussuomalaiset.

Toistaiseksi vaadittavat kriteerit tähän eivät oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp) mukaan kuitenkaan täyty.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen muistuttaa, että valmiuslain käyttöönotto olisi erittäin järeä toimi, eikä sitä ole koskaan sovellettu Suomessa rauhan aikana. Laki onkin hänen mukaansa tarkoitettu hyvin vakaviin kriiseihin.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen

Laki määrittelee viisi erilaista poikkeusoloa, joihin jokaiseen on mahdollista soveltaa vakavuudeltaan hieman erilaisia toimia. Koronan kohdalla kyse olisi lain määrittelemästä hyvin laajalle levinneestä vaarallisesta tartuntataudista.

– Sitä arviota valtioneuvoston piirissä nyt varmasti koko ajan tehdään, että milloin kynnys lain käyttöönottoon ylittyisi, Viljanen sanoo.

Turun yliopiston julkisoikeuden professorin Janne Salmisen mukaan hallitus kuuntelee asiassa erityisesti terveydenhuollon asiantuntijoita.

– Se on terveysviranomaisia kuullen määriteltävä, että onko oikeasti kyse hyvin laajalle levinneestä tartuntataudista. Oikeudellisen harkinnan täytyy tässä perustua siis tieteelliseen tietoon, Salminen sanoo.

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen

Salmisen mukaan ennen valmiuslain käyttöönottoa tulisi kuitenkin käyttää jokainen jo voimassa olevan lainsäädännön mahdollistama toimi.

– Myös se keino on aina käytettävissä, että annetaan uutta lainsäädäntöä jos nykylainsäädäntö ei tarjoa riittäviä mahdollisuuksia. Tällöin ehdotuksia arvioidaan muun muassa tavanomaisten perusoikeuksien rajoitusedellytysten valossa.

Hän muistuttaa, että nykylainsäädäntö on jo nyt mahdollistanut päätökset yksittäisten koulujen sulkemiseksi.

Tähän mennessä tehdyt rajoitustoimet ovat perustuneet lähinnä tartuntatautilakiin, jonka mukaisista toimista päättävät kunnat ja valtion aluehallintovirastot.

Valmiuslaki kuitenkin tarkoittaisi, että päätösvalta toimista siirtyisi käytännössä valtioneuvostolle ja päätökset saataisiin näin valtakunnallisesti voimaan tehokkaammin.

– Perusideahan valmiuslaissa on hyvin pitkälti se, että valtioneuvoston toimivaltuuksia laajennetaan. Jokaista toimenpidettä jouduttaisiin kuitenkin arvioimaan erikseen, että täyttääkö se suhteellisuusvaatimuksia sen hetkisessä olosuhteissa, Viljanen sanoo.

Henriksson totesi torstaina, että valmiuslaki saataisiin tarvittaessa käyttöön parissa päivässä. Se vaatisi kuitenkin hallituksen päätöksen lisäksi myös eduskunnan ja tasavallan presidentin siunauksen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?