Petteri Orpo olisi valmis laittamaan poikkeustilanteessa rajat kiinni – kiistää takinkäännön: ”Minä jos joku tiedän, että sellainen työväline pitäisi olla”

Pääministeri Marinin mukaan maahantuloa voidaan rajoittaa jo nyt. Professori Outi Korhosen mukaan kyseisen lakipykälän nojalla ei voi olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan valmiuslain käyttöönotto edellyttäisi poikkeustilaa.

9.3.2020 18:41

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toimi sisäministerinä syksyllä 2015, jolloin Suomeen saapui ennätysmäinen turvapaikanhakijoiden aalto Ruotsin kautta.

Orpo vakuutteli myöhemmin, ettei Suomella ollut muita vaihtoehtoja kuin ottaa turvapaikkahakemukset vastaan.

Nyt turvapaikkapolitiikka on noussut jälleen kiistakysymykseksi tilanteen kärjistyttyä Kreikan ja Turkin rajalla.

Oppositioon siirtynyt kokoomus on koventanut linjaansa. Perjantaina kokoomus esitteli turvapaikkalinjauksensa, jonka mukaan valmiuslakiin pitäisi kirjata mahdollisuus sulkea rajat ja olla ottamatta väliaikaisesti turvapaikkahakemuksia vastaan.

Oletko kääntänyt takkisi turvapaikkapolitiikassa, Petteri Orpo?

– Se on käsittämätön ajatus. Tehtäväni oli noudattaa sisäministerinä olemassa olevaa lainsäädäntöä. Minä jos joku tiedän, että sellainen työväline (mahdollisuus turvapaikkahakemusten jäädyttämiseen) pitäisi Suomella olla.

Orpon mukaan Suomen lainsäädäntö käytiin pakolaiskriisin aikana moneen kertaan läpi sisäministeriössä, hallituksen pöydässä ja maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä.

Vastauksena oli, etteivät virkamiehet voi rikkoa lakia ja olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan.

Vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa Suomeen saapui Venäjältä Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta 1757 turvapaikanhakijaa. Venäjä ei estänyt saapumista rajanylityspaikoille tilanteessa, jossa maahantuloedellytykset olivat puutteelliset.

Pohdinnassa oli kaikkien yli 20:n raja-aseman sulkeminen. Orpon mukaan Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemia ei koskaan suljettu, vaan liikennettä rajoitettiin. Tilanne rauhoittui, kun asia oli saatu siirrettyä korkealle poliittiselle tasolle.

Orpo sanoo, että Venäjän toiminnassa oli hybridivaikuttamisen piirteitä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) viittasi IS:n tietojen mukaan nimenomaan Sallan ja Raja-Joosepin tapauksiin, kun hän sanoi sunnuntaina Ylellä, että Suomella on tälläkin hetkellä lainsäädännössä mahdollisuus ”sulkea rajat väliaikaisesti ja rajoittaa sitä kautta maahantuloa”.

Marin viittasi lakipykälään, jonka perusteella hallitus voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

Turun yliopiston oikeustieteen professori Outi Korhonen sanoo, että kyseinen rajavartiolain pykälä 16 on tarkoitettu estämään esimerkiksi raivotaudin leviäminen tai rikollisjoukon eteneminen – turvapaikkahakemuksia pykälän nojalla ei voi olla ottamatta vastaan.

Hybridivaikuttamisen estämiseen, johon Marin viittasi, lakipykälää ei tarkoitettu, Korhonen painottaa.

– Jos ihmisiä pakotetaan rajan ylitykseen, he ovat vielä enemmän vainon kohteena, mikä pakottaa vielä suuremmalla syyllä ottamaan turvapaikkahakemukset vastaan, Korhonen näkee.

Orpon mukaan on selvää, että ”lainsäädännön ja sopimusten täytyy elää ajassa”.

– Maalla pitää olla oikeus puolustaa kansallista turvallisuuttaan. Pakolaissopimus pitäisi päivittää, samalla ymmärrän, että se on vuosien prosessi kansainvälisessä yhteisössä.

Olisiko turvapaikkahakemukset väliaikaisesti jäädyttävä laki mahdollista säätää?

– Meillä on se käsitys, että niin voitaisiin toimia. Kreikka toteuttaa sitä käytännössä ja tämän linjan EU-maat ovat hyväksyneet – myös Suomi – vaikka ne eivät sitä myönnä. Toimintalinjaksi on siunattu Kreikan tukeminen, mutta kotimaassa sitä ei haluta myöntää, eikä varsinkaan sisäministeri (Maria Ohisalo).

Ottaisiko Suomi irtioton kansainvälisessä yhteisössä?

– Ihan läntiset maat, kuten Kanada, ovat tulkinneet sopimuksia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, Suomi ei olisi poikkeus. Kaikki näkevät, miten Turkki toimii. Pakolaissopimukset luotiin aikana, jolloin haluttiin erityisesti suojella poliittisesti vainottuja, mutta Turkki käytti järjestelmää aivan ilmiselvästi hybridivaikuttamiseen ja EU-maiden poliittiseen painostamiseen. Hädänalaisia pitää auttaa, mutta kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tilanteet pitää olla hallittavissa, Orpo toistaa.

Korhonen ei näe tarvetta rajavalvonnan käytäntöjen muuttamiselle.

– Enemmänkin on kyse siitä, että kansainvälisellä tasolla pitäisi neuvotella, miten rikkaat EU-valtiot jakavat vastuita, jotta mikään valtio ei joudu paniikinomaiseen rajojen sulkemistilanteeseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?