Haavisto: Turkin rajojen avaamisessa hybridioperaation makua - Politiikka - Ilta-Sanomat

Haavisto: Turkin rajojen avaamisessa hybridioperaation makua

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan tämänhetkinen tilanne ei ole verrattavissa vuoden 2015 pakolaisaaltoon.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Turkin toimintaa Kreikan rajalla selittää osaltaan myös EU:n ja Turkin välillä oleva poliittinen umpisolmu, johon liittyy myös Suomen asevientikielto.­

2.3. 14:29

Vaikka Kreikan rajalle kerääntyy turvapaikanhakijoita, tilanne ei ole verrattavissa vuoteen 2015, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo. Nyt tilanteessa on Turkin hybridioperaation makua.

Suuria määriä ihmisiä on siirtynyt Turkin ja EU:n rajoille viime päivinä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vahvisti lauantaina mediatiedot siitä, että Turkki on avannut rajansa pakolaisille.

Lue lisää: Miksi Turkki avasi rajan, miten EU reagoi? 7 keskeistä kysymystä ja vastausta Turkin tilanteesta

Haaviston mukaan menossa on kaksi rinnakkaista vaikeaa asiaa, jotka eivät välittömästi liity toisiinsa.

Ensimmäinen on taistelujen kiihtyminen Syyrian Idlibissä. Haaviston mukaan näyttää siltä, että vastakkain ovat entistä vahvemmin Turkin sotavoimat ja Syyrian sotavoiman suoraan eikä enää vain välillisesti. Rintamalinjojen väliin jää miljoona ihmistä, jotka puristuvat kohti Turkin-vastaista rajaa Syyriassa.

Turkki voi vielä joutua avaamaan rajansa näille sotatoimien jalkoihin jääville ihmisille, Haavisto sanoo. Siksi Turkin tarkoituksena voi olla jo etukäteen pakottaa EU-maat lisäämään solidaarisuuttaan pakolaistilanteen hoitamisessa – ja rahoitusta Turkille.

Turkin ja Kreikan rajan ylittäneet levähtivät lähellä Kastaniesin raja-asemaa Kreikassa.­

Samaan aikaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy Turkin Kreikan-vastaisella rajalla.

– Jälkimmäiseen asiaan liittyen on hyvä huomata, että kyse ei ole Syyrian Idlibistä tulijoista, vaan sellaisesta pakolais- tai turvapaikanhakijaryhmästä, joka on oleskellut pidempään Turkissa ja nyt sitten syystä tai toisesta siirtynyt lähelle rajaa, Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan ihmisjoukko ei ole lähtenyt liikkeelle spontaanisti. Rajalle hakeutuneet ihmiset ovat ilmeisesti saatuaan väärää tietoa tilanteesta, ja heitä on ehkä suoraan kehotettu lähtemään rajalle.

– Tässä on tietysti tällaista painostuksen tai hybridioperaation makua, siinä mielessä että tätä painetta ehkä ihan tarkoituksellisesti luodaan Kreikan rajalle. Ollaan totta kai pyritty vetoamaan Turkkiin, että tällaiset asiat ratkottaisiin neuvottelupöydän ääressä eikä niin, että ihmisiä saatettaisiin epätoivoiseen tilanteeseen syyttä suotta.

Haaviston mukaan Turkin toimintaa selittää myös poliittinen umpisolmu, joka EU:n ja Turkin välille on syntynyt Turkin Syyrian-vastaisten toimien vuoksi. EU tuomitsi lokakuussa Turkin etenemisen yli Syyrian rajan, ja muun muassa Suomi on asettanut asevientikieltoja Turkkiin.

Kuinka todennäköistä on, että liikkeelle lähtee uusi pakolaisaalto, joka yltää Suomen rajoille asti?

Suuren ihmisjoukon lähteminen liikkeelle on tietysti aina huolestuttavaa, Haavisto sanoo. Ministerin mukaan EU on kuitenkin valmistautuneempi tämänkaltaisiin kriiseihin kuin vuonna 2015 esimerkiksi rajavalvonnan osalta.

Kreikkaan pyrkivät ihmiset huusivat iskulauseita Pazarkulen raja-asemalla Turkissa.­

Lisäksi pakolaisjoukon koostumus on erilainen kuin vuonna 2015, jolloin Eurooppaan tuli yli miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista.

– Silloinhan liikkeellä oli nimenmaan Syyrian sotaa paenneiden suuri joukko, jota ymmärrettävästi oli nopeasti autettava. Nyt on mahdollisesti Turkissa pidempään oleskelleita ihmisiä, joita on kehotettu siirtymään rajalle. Tässä mielessä tämä ja vuoden 2015 tilanne eivät ehkä ole verrattavissa.

Kuinka Suomen hallitus on varautunut tilanteeseen?

– Meillä on tietysti olemassa normaalit varautumistoimet kaikkien erilaisten kriisien varalle. Mutta tällä hetkellä avain on ehkä juuri se, että saataisiin EU:n ja Turkin vuoden 2016 sopimus pakolaisten hoitamisesta pidettyä edelleen voimassa, Haavisto sanoo.

– Pidetään siinä mielessä pää kylmänä tässä tilanteessa, että inhimilliseen hätään vastataan, mutta että tällaisia hybridiuhkia ei tähän tilanteeseen liitettäisi.

Kreikan hallituksen mukaan kyse on laittomista siirtolaisista. Maan mellakkapoliisi on ampunut ihmisiä kyynelkaasulla Edirnen raja-asemalla ja käyttänyt pamppua.

Haaviston mukaan EU ei ole erikseen käsitellyt Kreikan toimenpiteitä.

– Tietenkään väkivallan käytölle suojattomia tai muita siviilejä vastaan ei voi antaa tukea. Mutta Kreikalla on tietysti myös oikeus vahtia ja puolustaa rajojaan. Sekin oikeus on olemassa, ja Frontexin kautta sitä pystytään varmasti vahvistamaan.

Kreikka on pyytänyt muilta jäsenmailta apua rajavalvontaan. Siitä päätettäneen viimeistään EU:n ulkoministerikokouksessa, jota on suunniteltu perjantaiksi Kroatian Zagrebiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?