Seikkailunhalu ei selitä syntyvyyden laskua – näistä asioista nuoret oikeasti haaveilevat - Politiikka - Ilta-Sanomat

Seikkailunhalu ei selitä syntyvyyden laskua – näistä asioista nuoret oikeasti haaveilevat

STTK:n tiistaina julkaiseman kyselyn mukaan taloudellinen epävarmuus saa monet lykkäämään perheen perustamista.

Julkaistu: 26.2. 7:15

Taloudellinen epävarmuus saa monet lykkäämään lapsihaaveita, STTK:n seminaarissa todettiin.

Kun Suomessa on etsitty syytä kovaa vauhtia pudonneille syntyvyysluvuille, katseet ovat usein kohdistuneet nuorten aikuisten ihanteisiin ja elämäntapaan. Stereotypiat kaatuivat, kun Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin puheenjohtaja Elisa Gebhard oli äänessä työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n seminaarissa.

– Monet ajattelevat, että nuoret haluavat vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ettei ole niin justiinsa, kuinka kauan työt kestävät, ja että voi asua vuokralla, niin pystyy lähtemään kuukaudeksi Balille. Mutta kun nuorilta oikeasti kysytään, mitä he haluavat, yleensä heidän toiveenaan on vakituinen työsuhde ja omistusasunto, Gebhard sanoi.

– Samaan aikaan nähdään, että määräaikaisia töitä tekevät juuri nuoret naiset.

 Kun nuorilta oikeasti kysytään, mitä he haluavat, yleensä heidän toiveenaan on vakituinen työsuhde ja omistusasunto.

Allianssin Elisa Gebhard ravisteli käsityksiä nuorten tavoittelemasta elämästä.

STTK:n tänään julkaistun kyselyn mukaan juuri taloudellinen epävarmuus saa monen lykkäämään perheen perustamista. Työelämän epävarmuus ja toimeentulon riittävyys painavat etenkin naisten tehdessä päätöstä perheen perustamisesta.

Lue lisää: Kysely: Iso osa lykkää lapsen hankkimista rahan takia – myös puolison puute vaivaa

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) nosti esille, että moni nyt lastenhankintaiässä olevista nuorista aikuisista on kokenut jo kaksi lamaa: ensin 1990-luvun laman vanhempiensa kautta, ja sitten vuonna 2008 alkaneen taantuman.

– Tätä on pidetty yhtenä syynä siihen, että moni nuori kokee, että täytyy turvata oma taloudellinen tilanne, ennen kuin uskaltaa haaveilla perheestä, Ohisalo sanoi seminaarissa.

– 1990-luvun laman eläneenä ja vuoden 2008 talouskriisin nähneenä olen myös itse ajatellut, että täytyy jollain tavalla tietää omasta taloudellisesta tulevaisuudestaan, ennen kuin asiaa voi miettiä. Moni nuori pohtii, miten tulevaisuudessa käy: Onko töitä ja näkymiä taloudellisesti turvallisesta huomisesta?

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola avasi seminaarin ja sisäministeri Maria Ohisalo piti puheenvuoron.

Ministerin nosti esiin myös lapsettomuuden ja vähäosaisuuden yhteyden.

Ohisalon mukaan lapsettomuus on lisääntynyt etenkin matalasti koulutetuilla ja pienipalkkaisilla naisilla. Miehillä perheettömyys on ollut jo pidempään osa yhteiskunnallista osattomuutta.

Ohisalo luetteli joukon keinoja, joilla yhteiskunta voi rakentaa lapsiystävällistä Suomea.

Neuvolapalveluja pitäisi kehittää niin, että myös isät nähtäisiin tasavertaisina vanhempina. Julkisiin lapsettomuushoitoihin panostamalla voitaisiin lisätä maailmaan haluttuja lapsia, jos naisparit ja lasta yksin hankkivat naiset olisivat tasavertaisessa asemassa heteropareihin nähden. Ohisalo uskoo myös hallituksen perhevapaauudistuksen helpottavan monen vanhemman arkea.

Lue lisää: Tällainen on hallituksen idea uudeksi perhevapaaksi: tunnetko jo 1+7+7 -mallin?

Näiden lisäksi tarvitaan maahanmuuttoa.

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistuivat Väestöliitosta tutkimusprofessori Anna Rotkirch (vas.) , Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto, Allianssin puheenjohtaja Elisa Gebhardt ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina.

Mikään yksittäinen keino ei ongelmaa ratkaise, eikä kyse ole vain rahasummista. Siksi esimerkiksi lapsilisien korotus ei yksin auta.

– Itse ajattelen, että kymppi tai kaksi lisää kuussa ei välttämättä saa ketään hankkimaan enempää lapsia, jos lapset eivät alun perinkään ole olleet tavoitteena.

Parhaiten niin sanottua vauvakatoa voidaan pitkällä tähtäimellä ehkäistä vahvistamalla nuorten aikuisten uskoa tulevaisuuteen, Ohisalo sanoi. Yhtenä keino vähentää nuorten aikuisten taloudellista epävarmuutta olisi silloin opiskelijoiden etuuksien korottaminen.