IS selvitti: Rinteen lupaama vappusatanen kuihtui yli 11 000:lla eläkeläisellä korkeintaan ”vappuvitoseksi” - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS selvitti: Rinteen lupaama vappusatanen kuihtui yli 11 000:lla eläkeläisellä korkeintaan ”vappuvitoseksi”

Antti Rinteen hallitus päätti korottaa kansaneläkkeen täyttä määrää 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedoista käy ilmi, että suurimmalla osalla eläkeläisistä korotus jäi alle 34 euron. Kuva vaalitilaisuudesta Oulusta eduskuntavaalien alta.

Julkaistu: 26.2. 6:05, Päivitetty 26.2. 10:45

Korotus rajattiin eläkkeensaajiin, joiden kokonaiseläke on alle 1300 euroa kuussa. Suurin osa eläkeläisistä sai 26–30 euron korotuksen.

Ex-pääministeri Antti Rinne (sd) lupasi ennen eduskuntavaaleja nostaa alle 1400 euron eläkettä saavien nettotuloja sadalla eurolla kuukaudessa ”useamman vuoden ohjelmalla”.

Rinteen ”vappusatanen” puolittui jo hallitusneuvotteluvaiheessa, sillä Sdp:n lupausta pidettiin liian kalliina toteutettavaksi. Hallitus varasi eläkkeiden korotuksiin vuosittain 183 miljoonaa euroa.

– Jokaiselle alle 1 000 euroa tienaavalle eläkeläiselle tulee puhtaana 50 euroa käteen. Tämä on ensimmäinen vaihe, pikkuhiljaa se hilataan sataseen, Rinne lupasi hallituksensa muodostamisen jälkeen.

Sosiaali- ja terveysministeriön IS:lle toimittamista tiedoista käy ilmi, että Rinteen mainostama puolikaskin vappusatanen on melko harvojen eläkeläisten herkkua.

50 euron tai sitä suuremman korotuksen eläkkeeseensä sai vuoden alussa 70 267 henkilöä. Ministeriön tarkastelussa oli 584 000 eläkkeensaajaa, joten korkeimpaan korotusluokkaan pääsi 12 prosenttia eläkeläisistä.

Yli 465 000:lla eläkeläisellä korotus jäi alle 34 euron.

Suurin osa, 246 029 eläkkeensaajaa, sai eläkkeeseensä 26–30 euron kuukausikorotuksen. Kaikkiaan 23 000 eläkeläistä sai tyytyä alle kymmenen euron korotukseen.

11 510 henkilöä sai vuoden alussa vain 1–5 euron korotuksen, siis korkeintaan ”vappuvitosen”

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Hanna Tossavainen selittää niukoiksi jääneitä korotuksia työeläketuloilla, jotka vähentävät kansaneläkkeen täyttä määrää. Mitä enemmän työeläketuloja on, sitä pienemmäksi korotukset jäävät.

Jos graafiikka ei näy, katso se täältä.

Eläkkeitä syö myös verotus. Verojen osuus ei käy ilmi IS:lle toimitetuista tiedoista. Korotus rajattiin eläkkeensaajiin, joiden kokonaiseläke on alle 1300 euroa kuussa.

Verotus alkaa nakertaa eläkkeitä jo alle 1000 euron eläkkeiden kohdalla. Veron määrään vaikuttaa sekin, onko eläkkeensaaja määritelty yksin asuvaksi vai parisuhteessa olevaksi.

995 euroa kuukaudessa eläkettä saavan, parisuhteessa elävän eläkeläisen eläkkeestä veroihin menee pyöreästi 12 euroa. 1191 euron eläkkeestä menee yksin asuvalla eläkkeensaajalla veroa jo 88 euroa. 1304 euron eläkkeestä yksinasuvalla menee veroihin 134 euroa.

Muita eläkkeen määrään vaikuttavia tekijöitä ovat eläkkeensaajan asumistuki, jääminen vanhuuseläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää ja ulkomailla asuttu aika.

Tossavaisen mukaan korotus toteutuu pienemmissä eläkkeissä käytännössä nettona.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat syyttivät eläkkeistä käydyssä eduskuntakeskustelussa hallitusta petetystä eläkelupauksesta.

Rinne teroitti marraskuussa Sdp:n puoluevaltuustolle, että ”puheet siitä, että petämme, osoittautuvat turhiksi, kun korotukset näkyvät eläkeläisten pankkitileillä tammikuusta lähtien”.

Pääministerinä joulukuussa aloittanut Sanna Marin (sd) muotoili asian avauspuheenvuorossaan niin, että pienituloiset eläkeläiset saavat enemmän euroja elämiseen ja yli 600 000 suomalaisen eläke paranee.

Hallituspuolueiden edustajat toivat eduskuntakeskustelussa esiin, että keinoja sadan euron nettokorotuksen järjestämiselle alle 1400 euron työeläkkeisiin etsitään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Kyse on toistaiseksi kuolleesta kirjauksesta, sillä järjestöt eivät ole käyneet hallitukseen kanssa asian tiimoilta minkäänlaisia neuvotteluja.

Rinne esitti, että työeläkejärjestelmästä voitaisiin irrottaa pienituloisten naisten eläkkeisiin 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.

Rinteen idea haudattiin Helsingin Sanomien mukaan joulun alla vähin äänin. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) painotti lehdelle, ettei hallitusohjelman kirjausta pienten työeläkkeiden korottamisesta ole unohdettu lopullisesti.