Keskustaikoni Seppo Kääriäinen lateli tiukkaa tekstiä Vasabladet-lehden haastattelussa.
Kääriäisen mukaan seuraavan puolen vuoden aikana selviää, voiko keskusta seisoa hallituksen tavoitteiden takana. Jos tuloksia ei saada aikaan, seuraukset ovat Kääriäisen mukaan ”epämiellyttäviä”.
Kääriäinen on oikealla aaltopituudella. Virallisissa puheissa keskustalaiset kehuvat punamultahallituksen toimintakykyä, mutta taustakeskusteluissa pohditaan jo hallituksessa jatkamisen mielekkyyttä.
Keskustassa ollaan valmiita myöntämään, ettei punamulta käsitteenä puhuttele enää ihmisiä, vaikka keskustan politiikkanörtit kuinka tuntisivat nostalgiaa keskustan ja Sdp:n hallitusyhteistyötä kohtaan.
Paineita lisää historiallisen surkea kannatus, viimeisimmässä Ylen mittauksessa keskustan kannatus oli sukeltanut jälleen 10,8 prosenttiin.
Muistaako joku, että keskustan kannatus oli loppuvuodesta 2014 Ylen mittauksessa lähes 27 prosenttia?
Keskustan entinen puoluesihteeri, puolueessa pitkään syrjäraiteilla ollut Jarmo Korhonen sanoo, että keskustan selkäranka katkeaa, jos puolueen kannatus alkaa yksinumeroisella luvulla.
– Alle kymmenen prosentin kannatus ei voi pudota gallupeissakaan. Jos sen alle mennään, puheenjohtajan pitää vaihtua ja keskustan pitää lähteä hallituksesta, Korhonen näkee.
Korhosen mukaan hallituksessa oloa kannattavat keskustassa eniten ne, jotka siitä eniten hyötyvät, kuten ministerit, valtiosihteerit ja erityisavustajat.
Keskustan kansanedustajien mukaan kohtalonhetki koittaa viimeistään elokuussa, johon mennessä hallituksen tulisi osoittaa toimenpiteet, jotka vastaavat ”30 000 uutta päätösperustaista työllistä”.
– Meidän on hankala lähteä hallituksesta ilman todella järeää syytä, ja se järeä syy olisi tietenkin se, että kävisi ilmi, että hallitus ei kykene noudattamaan ohjelmaansa, IS:lle kuvaillaan.
– Jos työllisyystoimet eivät riitä meille, tarjoamme omia keinoja. Jos niitä ei hyväksytä, tilanne on jumissa, toinen arvio kuuluu.
Työllisyystoimissa kiistaa on esimerkiksi työttömyysturvan porrastuksesta, mikä ei käy vasemmistoliitolle.
Vasemmistoliittoa hiertää taas se, ettei keskusta suostu puuttumaan listaamattomien yhtiöiden osinkoveromalliin, eikä vie eteenpäin niin sanottua maastapoistumisveroa.
Keskusta ja vihreät ovat ottaneet yhteen ilmastopolitiikassa. Vihreät haluaa tehdä Suomesta maailman ensimmäisen hiilineutraalin ja fossiilivapaan hyvinvointivaltion vuoteen 2035 mennessä. Monet toimet osuvat liikenteeseen, mikä on myrkkyä keskustalle.
Jännite näkyi esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden rakentamista koskevassa lakiehdotuksessa, joka oli rakennettu selvästi EU:n energiatehokkuusdirektiiviä tiukemmaksi.
Vihreiden ajama sähköautolaki sai täystyrmäyksen lausuntokierroksella, ja nyt keskustassa iloitaan, että laki on jäämässä vain hieman EU-direktiivin minimivaatimuksia kireämmäksi.
– Voihan sitä maalata, että 2035 mennessä ollaan sitä tai tätä, mutta tämä hallitus hallitsee vuoteen 2023 saakka, jos hallitsee, keskustan eduskuntaryhmästä kommentoidaan.
– Vihreiden ryhmässä moni on tullut kirkasotsaisesti muuttamaan maailmaa yhdessä vaalikaudessa. Tuottaa tuskaa, kun tajuaa, ettei se onnistu, toinen keskustalainen sanoo.
Keskustalaiset puolestaan tuskastuivat syksyllä Antti Rinteen (sd) tempoilevaan johtamistapaan ja ajoivat läpi pääministerin vaihto-operaation. Yhteiselo pääministeri Sanna Marinin (sd) kanssa on sujunut keskustalaisten mukaan ainakin toistaiseksi paremmin.
– Näyttää siltä, että hän ymmärtää, että pääministeri johtaa hallitusta eikä omaa puoluettaan, yksi keskustalainen tiivistää.