Hallitus vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa – työministeri Haatainen listasi toimialat, joihin työvoimaa kipeimmin tarvitaan - Politiikka - Ilta-Sanomat

Hallitus vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa – työministeri Haatainen listasi toimialat, joihin työvoimaa kipeimmin tarvitaan

Hallituksen tulisi osoittaa elokuussa lista toimenpiteistä, jotka vastaavat ”30 000 uutta päätösperustaista työllistä”. Väliarvio tilanteesta tehdään huhtikuun kehysriihessä. Työministeri Tuula Haataisen (sd) peukalon alla on kolme kokonaisuutta: työperusteinen maahanmuutto, kuntakokeilut ja palkkatuki. Haatainen ei ottanut kantaa toimien työllisyysvaikutuksiin.

Hallituksen tulisi osoittaa elokuussa lista toimenpiteistä, jotka vastaavat ”30 000 uutta päätösperustaista työllistä”. Väliarvio tilanteesta tehdään huhtikuun kehysriihessä. Työministeri Tuula Haataisen (sd) peukalon alla on kolme kokonaisuutta: työperusteinen maahanmuutto, kuntakokeilut ja palkkatuki. Haatainen ei ottanut kantaa toimien työllisyysvaikutuksiin.

Julkaistu: 14.2. 12:18

Suomi pärjää Haataisen mukaan heikosti osaajien houkuttelemisessa.

Suomeen tarvitaan ulkomailta erityisesti ohjelmistoalan erityisosaajia, koneistajia, hitsaajia, sähköinsinöörejä etenkin metallialalla ja meriteollisuudessa, matkailualan työntekijöitä, kokkeja, tarjoilijoita, myyjiä, rakennusalan työntekijöitä, puutarhatyöntekijöitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, siivoojia ja kiinteistönhuoltajia.

Tämä oli työministeri Tuula Haataisen (sd) viesti, kun hän esitteli hallituksen työperäistä maahanmuuttoa koskevia linjauksia. Listaus rekrytoinnin tarpeesta perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen tietoihin.

Listalla on korkeaa osaamista vaativien tehtävien lisäksi suorittavaa työtä. Haatainen ei allekirjoita näkemystä siitä, että maahanmuuttajat tulevat tekemään hommia, jotka eivät kantasuomalaisille kelpaa.

– Kyllä meillä nähdään kantasuomalaisia siivoojina. Nämä alat ovat sellaisia, joihin tarvitaan paljon työntekijöitä. Näiden alojen houkuttelevuus on oma kysymyksensä.

Haatainen huomautti, että väestön ikääntymisen vuoksi satoja tuhansia ihmisiä jää eläkkeelle, eikä korvaavaa työvoimareserviä ole olemassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työn perässä Suomeen muuttavat työllistyvät erittäin hyvin: ministeriön mukaan maahanmuuton vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen on positiivinen, jos maahanmuuttajien työllisyysaste on yli 60 prosenttia.

Haatainen vetosi myös yritysten puheisiin osaajapulasta. Rekrytointiongelmia on kokenut työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli 50 prosenttia yrityksistä.

– Meillä on ennätysmäärä avoimia työpaikkoja, tarvitsemme osaajia ja sitä haemme hallitusti työperäisellä maahanmuutolla. Teemme kaikkemme työllisyyspoliittisilla toimilla sen eteen, että työttömät saadaan työllistettyä. Tämä on vain pieni osa kokonaisuutta, jolla pystymme varmistumaan, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa.

Te-toimistojen mukaan tarvetta on muun muassa hoitajille. Hallitus tarvitsee hoitajalupauksensa täyttämistä varten 4400 uutta hoitajaa vuoteen 2023 mennessä. Pohjois-Savoon rekrytoidaan parhaillaan hoivatyöntekijöitä Espanjasta.

Haataisen mukaan kunnissa ja sairaanhoitopiireissä mietitään kansainvälistä rekrytointia keinona saada osaajia Suomeen.

– Hoitoalalla riittävä kielitaito on erityisen tärkeä asia.

Työntekijän oleskelulupia myönnettiin viime vuonna ulkomaalaisista eniten ukrainalaisille, 2170 kappaletta. Toiseksi eniten työntekijän oleskelulupia myönnettiin intialaisille, 1423, ja kolmanneksi eniten venäläisille, 1133.

Hallitus haluaa pitää kiinni EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevia työntekijöitä koskevasta saatavuusharkinnasta, mikä tarkoittaa, että te-toimisto selvittää ensin, onko avoimeen työpaikkaan saatavissa työvoimaa Suomesta tai EU-alueelta.

Erityisosaajien lupiin, kausityölupiin tai yrittäjien oleskelulupiin ei liity saatavuusharkintaa. Viime vuonna eniten erityisasiantuntijoita tuli Suomeen Intiasta, 1024. Start up -yrittäjiä tuli Suomeen vain 35.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomella on OECD-maista suurin pula erityisosaajista, kaikki muut Pohjoismaat ja Viro pärjäsivät osaajien houkuttelemista koskeneessa vertailussa Suomea paremmin.

Hallitus pyrkii houkuttelemaan Suomeen erityisasiantuntijoita, työntekijöitä, tutkijoita ja opiskelijoita neljällä lakihankkeella. Hallitus pyrkii esimerkiksi puristamaan työperustaisten oleskelulupien käsittelyn kuukauteen, kun käsittely kestää nyt 2–4 kuukautta.

Englanninkielisiä palveluja vahvistetaan, ja kansainvälisiä osaajia houkutellaan alueellisilla ”talent hub -ekosysteemeillä”; toimenpiteinä ovat mm. ”houkuttelukampanjat, matching-tilaisuudet ja puoliso- ja mentorointiohjelmat”.

– Suomi tarvitsee työvoimaa myös EU:n ulkopuolelta. Tänne ei niin vain tulla, kaukaiseen maahan, jossa sataa vettä ja räntää, me kilpailemme näistä osaajista. Emme voi käpertyä tai panna rajoja kiinni, Haatainen painotti.

Myös sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo otti kantaa työperäisen maahanmuuton vauhdittamisen puolesta.

– Työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen edellyttää, että puramme prosessista turhat vaiheet. Saatavuusharkintaa on joustavoitettava ja ennen pitkää siitä on luovuttava, Ohisalo kirjoitti blogissaan.

14.2. kello 13.40: Lisätty juttuun maininta sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) kirjoituksesta.

Tuoreimmat osastosta