Kesäaika-kansalaisaloite jakoi kansanedustajia – kantoja puolustettiin nuorten pahoinvoinnilla ja Juutinrauman sillalla - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kesäaika-kansalaisaloite jakoi kansanedustajia – kantoja puolustettiin nuorten pahoinvoinnilla ja Juutinrauman sillalla

Kuvituskuva
Julkaistu: 13.2. 21:38

Kesäaikakysymys jakoi kansanedustajia siinä missä muitakin kansalaisia.

Kun eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta pysyvään kesäaikaan siirtymisestä, mainituiksi tulivat lenkkeily, Juutinrauman silta ja nuorten pahoinvointi.

Keskustelussa oli läsnä vain kymmenkunta kansanedustajaa. Salista ei löytynyt selkeää näkemystä siitä, pitäisikö Suomen valita kesä- vai talviaika.

Useimmin kuullut argumentit liittyivät terveysvaikutuksiin ja liikunnan määrään. Liikuntaan tukeutui myös esillä ollut kansalaisaloite.

Aloitteen mukaan syksyn ja talven ”normaaliaika” lyhentää koulu- ja työpäivän jälkeistä valoisaa aikaa kesäaikaan verrattuna. Kesäajassa meillä olisi tunti lisää turvallista liikunta-aikaa ulkoleikeille, työ- ja koulumatkoille ja lenkkeilyyn, aloitteessa sanotaan.

Ajatus sai tukea muun muassa Kokoomuksen Terhi Koulumieheltä.

– Jos siirtyisimme pysyvään talviaikaan, saisimme lisää valoa vain hyvin varhaisiin aamuihin tai aamuyöhön. Mitä hyötyä siitä olisi?

Vasemmistoliiton Jari Myllykoski kertoi muuttaneensa mieltään asiasta, kun valinnan vaikutuksia käytiin läpi valiokunnassa viime vaalikaudella.

Myllykosken mukaan kesäaika pitäisi ihmisiä pidempään valveilla. Hän pelkäsi sen lisäävän nuorten univaikeuksia, vaikeuttavan heidän koulunkäyntiään ja lisäävän opiskelijoiden pahoinvointia.

Moni toivoi, ettei Suomen aikaero Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan kasvaisi. Se puoltaisi kesäaikaan siirtymistä.

Keskustan Pasi Kivisaaren mukaan esimerkiksi Tanska saattaa valita kesäajan, koska haluaa pysyä samassa ajassa Saksan kanssa. Ruotsi taas haluaa pysyä samassa ajassa Tanskan kanssa muun muassa Juutinrauman sillan yli kulkevan työmatkaliikenteen vuoksi.

– Mikä sekamelska syntyisi, jos Eurooppa olisi kuin tilkkutäkki, jossa joka maa olisi valinnut itselleen oman ajan. Kellonaika hyppäisi vähintään tunnin johonkin suuntaan joka rajalla, vihreiden Heli Järvinen kysyi ja muistutti, että Suomessa voidaan kyllä muuttaa sitä, mihin aikaan päivä alkaa kouluissa ja virastoissa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) kertoi, että Suomi on ollut yhteydessä naapurimaihin juuri mainittujen ongelmien välttämiseksi.

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila muistutti, että myös kellojen siirtämisellä on hyvät puolensa.

– Itse suhtaudun tähän ehkä symbolisesti. Mieluummin ottaisin askeleen kohti länttä kuin itää. Olisi hyvin tärkeää, että Pohjoismaat ja Baltian maat löytäisivät yhteisen ratkaisun, oli se kumpi tahansa.

Tuoreimmat osastosta