Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen poliittisessa tilanneanalyysissä eduskunnan kokoushuoneessa yksi asia leimaa keskeisesti kevään eduskuntavaalien jälkeistä aikaa ja hän syyttää siitä suoraan keskustaa.
– Vaalituloksen pohjalta suomalaiset äänesti tähän taloon porvarillisen enemmistön Vihervasemmistolla oli 76 paikkaa ja kansa äänesti niin, että sen linjaa ei tarvitse tässä maassa harjoittaa, Häkkänen tykittää.
Häkkäsen mukaan kokoomuksen tehtävä on haastaa vaalien jälkeistä ”ydinkohtaa” jatkuvasti. Keskusta ratkaisi asian kokoomukselle hämmästyttävällä tavalla.
– Keskusta teki dramaattisen virhearvion: kun heillä kannatus laski, niin maassa pitää ryhtyä harjoittamaan vihervasemmistolaista politiikkaa. Keskusta ei toukokuussa ollut valmis keskustelemaan sellaisesta vaihtoehdosta, jossa olisi edes pohdittu, olisiko talouden ja turvallisuuden vinkkelistä parempaa koalitiota kuin vasemmistohallitus.
Häkkästä kummeksuttaa, ettei keskusta enää ”harrastakaan, sitä politiikkaa, jota vaaleissa vielä lupaili ja jota koko neljä vuotta edellisessä hallituksessa tehtiin”. Häkkäsen sanoin kohtuu porvarillista keskustaoikeistolaista talous-, työllisyys ja turvallisuuspolitiikka ja palvelujen hoitoa.
Häkkäsen näkemyksessä keskustan puheenjohtajat ja kansanedustajat viestivät nyt ”hieman hädissään”kentällä, että maahan ei olisi saatu ilman keskustaa hallitusta. Häkkänen näkee asian niin, ettei keskusta toiminut pelastajana vaan synnyttäjänä.
– Keskusta pelasti. Ei pidä paikkaansa. Eikä sekään pidä paikkaansa, että Antti Rinne (sd) hallituksen synnytti, vaan keskusta synnytti. Ilman keskustaa, ei olisi syntynyt nykyistä hallituksen linjaa ja kokoonpanoa.
Keskustalta loppui joulukuun alussa luotto pääministeri Antti Rinteeseen lyhyen yhteisen taivaleen jälkeen. Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen selittivät tilannetta Valtioneuvoston linnan edustalla.
Häkkäsestä on selvää, että toukokuussa hallitusneuvotteluissa järjestettiin ”jonkin sortin rahanjakotalkoot”.
– Puheenvuorot liittyivät siihen, että nyt oli kiva neuvotella, kun ei ollut kokoomuslaiset sanomassa, että ei saa tuhlata veronmaksajien rahoja.
Keskusta nousee haastattelussa esiin, koska porvarihallituksen mahdollisuutta nostetaan toistuvasti esiin. Porvariyhteistyölle voisi tarjoutua paikka, jos hallituskyyti ei keskustalle karuina pysyvässä kannatusmittaustilanteessa enää maistukaa. Toisaalta sillä tuskin on suurta intoa lähteä näillä kannatusluvuilla myöskään uusiin vaaleihin.
Viime päivinä keskustelussa on ollut tiiviisti kokoomuksen ja perussuomalaisten sopiminen samaan hallitukseen. IS kertoi lauantain yhteistyön jakavan kokoomuksen eduskuntaryhmää.
Häkkäsen mukaan Suomessa mitään puoluetta ei tulisi tuomita ikuiseen oppositioon.
– Suomen poliittisen historian keskeisin viesti tähän polarisoituneeseen, sirpaloituneeseen aikaan on se, että älkää nyt herranjestas demonisoiko tai eristäkö jotakin puoluetta pelkällä nimellä, vaan niiden asioiden kautta, joita voidaan edistää tai olla edistämättä.
Häkkäsen mukaan koko läntinen demokratia on vaarassa mennä, jos ajaudutaan leikkimään vain tunteiden ja mielikuvien politiikalla.
– Sitten tämä eduskunta halvaantuu. Kukaan ei voi tehdä yhteistyötä, koska sä olet liian vasemmistolainen, kun edes istut tuon Anna Kontulan kanssa pöydässä tai olet ääriajattelija, jos edes keskustelet jonkun henkilön kanssa. Asiat ja faktat edellä on ainoa ratkaisu myös populismiin. Valta tuo vastuuta ja se on nähty.
Häkkänen viittaa esimerkiksi siihen, kun Mauno Koivisto pääministerinä otti 60-luvulla SKDL:n radikaalit kommunistit hallitukseen.
– Se oli hieno liike ja johti lopulta siihen, että kommunistit näkivät mitä vastuu on ja he maltillistuivat jonkin verran, sosiaalidemokratia sai enemmän jalansijaa työväenliikkeessä. Sillä oli iso merkitys Suomen kehitykselle myöhemmin.
Häkkänen painottaa demokratia jujun olevan siinä, että yhteistyötä pitäisi eduskunnassa pystyä tekemään, vaikka arvopohjat ovat erilaisia.
– Kyse on siitä, minkälaisia asioita voidaan edistää konkreettisesti lakihankkeina. Hallituksessa sellaisia lakihankkeita voidaan edistää, jotka ovat kokoomuksen arvojen mukaisia. Sellaisia, jotka eivät ole, ei voida.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja varapuheenjohtaja Antti Häkkänen löivät ylävitosen kokoomuksen eduskuntavaalien valvojaisissa.
Kenties tanakammin perussuomalaisten kanssa tehtävän yhteistyön puolesta liputtaa Häkkäsestä puheenjohtaja Petteri Orpolle haastajaa ensi kesän puoluekokoukseen toivova kansanedustaja Wille Rydman. Kokoomuksen pitäisi nyt selkosuomella pystyä selittämään, miksi perussuomalaiset jätettiin puolueen hajottua kesällä 2017 ulos hallituksesta erilaiseen arvopohjaan vedoten, mutta ei tulevaisuudessa. Arvopohja-lausunto kuultiin Orpon suusta.
Häkkänen itse loi Iltalehdessä kuvaa, että taustalla painoi esimerkiksi se, että Laura Huhtasaari olisi ollut tarjolla sinisiin loikanneen Timo Soinin tilalle ulkoministeriksi. Ulkoministeri Huhtasaari on kuitenkin edelleen yhtä mahdollisesti tyrkyllä kuin 2017.
– Jokainen vastaa omista sanoistaan ja lauseistaan, mitä sillä (arvopohjalla) on tarkoittanut. Itse koen niin, että 2017 ratkaisu, jonka silloiset hallituspuolueiden puheenjohtajat sorvasivat, liittyi perussuomalaisten voimakkaaseen hajaantumiseen, sinisten syntyyn, uuteen puoluejohtoon ja yksittäisiin henkilöihin, joita avainpaikoille tarjottiin.
Ilmassa oli Häkkäsen mukaan tietämättömyyttä ja kysymyksiä sitoutuneisuudesta.
– Kun siinä yhteydessä Soini ilmoitti, että heillä on tällainen sinisten kansanedustajien ryhmä, joka tukee hallitusta koko asia ratkesi sillä. Se ratkesi Soinin liikkeellä.
Antti Häkkänen sanoo, ettei hänellä ole tällä hetkellä mitään vireillä Porin puoluekokouksen suhteen.
Häkkänen itse on ollut viime päivinä kovan spekuloinnin kohteena. Hänen voisi veikata lähtevän haastamaan Orpon kokoomuksen puheenjohtajana. Jos ei jo nyt Porissa, viimeistään vuotta ennen eduskuntavaaleja pidettävässä puoluekokouksessa. Häkkäsellä olisi näin aikaa katsella ensin kuntavaalit rauhassa.
– Ei ole mitään uutta kommentoitavaa tähän asiaan. Kiitän siitä kannatuksesta ja tuesta, mitä kokoomuslaiset ja vähän muutkin ovat ilmaisseet asiassa. Ehkä aikani joskus koittaa, mutta tällä hetkellä ei ole mitään vireillä Porin kokoukseen liittyen, Häkkänen kiertelee.
Puheessa painottuu kuin tulevaa enteillen t-kirjain sanaparissa tällä hetkellä.
Häkkänen ei halua edes yleisellä tasolla spekuloida, olisiko kokoomukselle edukkaampaa, että Orpo haastettaisiin jo nyt vai vasta seuraavassa puoluekokouksessa.
– Heh, en ole tuollaista edes miettinyt. En tähän nyt antaudu vastaamaan.
Kokoomuksen oma oppositiopolitiikka näyttäytyi viime syksyn sekavana ja ruuti kyselytunneilla oli märkää. Se yrittää välillä keinotekoisen oloisesti löytää jotain kehuttavaa hallituksesta, mutta päätyy sitten lyttäämään sen toimet. Häkkänen ei halua, että puolueesta tulee kaikesta räksyttävä rakkikoira. Hän haluaa uskoa, että suomalaiset haluavat vakavissa ja suurissa asioissa valita päättäjiä, jotka ratkovat asioita kaikkien suomalaisten hyväksi. Ja sitten tulee kova uhkaus.
– Vaihdan vaikka alaa ja lähden asianajajaksi, jos politiikka menee sellaiseksi, että salissa on ryhdyttävä meuhkaamaan ja twiitit ratkaisevat ketä kannatetaan ja ketä ei. Sitten tämä menee hulluudeksi jota en halua harrastaa.
Häkkäsen mukaan resepti jolla Suomi menestyy tulee olemaan niin monimutkainen ja vaikea, että asiat pitää ratkaista maltilla, tiedolla ja taidolla.
– Mutu-tuntuma populismi-räyhä ei johda mihinkään tai se tiedetään, mihin se johtaa. Pienet asiat sekoitetaan isoihin asioihin, eikä ymmärretä, mikä on oikeasti merkityksellistä. Siinä vaiheessa politiikka menee hulluksi – valitettavasti ripauksen verran on jo mennyt. Suomessakin on kaikki edellytykset jo sille että tämä homma menee sekaisin, jos isoja olennaisia kysymyksiä ei pidetä mielessä.
Häkkänen painottaa, että kokoomuksessa olennaisten ja vakavien kysymysten on pystyttävä keskiössä.
