Li Andersson lämmitti tunteita televisiossa – tutkija: ”Paskapuhe” ei ole kiroilua - Politiikka - Ilta-Sanomat

Li Andersson lämmitti tunteita televisiossa – tutkija: ”Paskapuhe” ei ole kiroilua

Li Andersson kutsui A-studiossa Jussi Halla-ahon puheenvuoroa paskapuheeksi.

Li Andersson kutsui A-studiossa Jussi Halla-ahon puheenvuoroa paskapuheeksi.

Julkaistu: 7.2. 13:47

Paskapuheella on oma tarkka merkityksensä.

Opetusministeri Li Andersson (vas) käytti Ylen A-studiossa sanaa ”paskapuhe”, ja sosiaalisessa mediassa jotkut pöyristyivät. Millaisen esimerkin se antaa lapsille? kysyttiin.

– Nyt olisi äidinkielen ja yhteiskuntaopin opettajilla aivan erinomainen tilaisuus tarttua kouluissa paskapuheen ja hölynpölyn olemukseen. Olisi varmasti kiinnostava täky oppilaille, kun opetusministeri on käyttänyt tällaista sanaa, dosentti Vesa Heikkinen sanoo.

Heikkinen on kielentutkijana perehtynyt kiroiluun ja politiikan kielenkäyttöön.

Li Andersson kysyi Jussi Halla-aholta esimerkkiä siitä, kuinka tällä hallituskaudella on politiikkaa, jossa alueet muuttuvat elinkelvottomaksi.

Li Andersson kysyi Jussi Halla-aholta esimerkkiä siitä, kuinka tällä hallituskaudella on politiikkaa, jossa alueet muuttuvat elinkelvottomaksi.

Andersson kutsui paskapuheeksi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon arviota hallituksen sisäisestä ristivedosta ja eri hallituspuolueiden tavoitteista.

– Keskusta pyrkii puolustamaan alueellisia näkökohtia ja vihervasemmisto taas ajaa sellaista politiikkaa, joka käytännössä johtaa siihen, että alueet Suomessa muuttuvat vähitellen asuinkelvottomiksi ja ihmisten on pakko keskittyä, Halla-aho sanoi A-studiossa.

– Aivan suoraan sanottuna paskapuhetta. Onko sinulla yhtäkään esimerkkiä, siitä miten me olisimme tämän hallituskauden aikana tehty politiikkaa, jossa alueet muuttuvat elinkelvottomaksi? Andersson kysyi.

Halla-aho jatkoi sanomalla, että hallituksen tavoite saada Suomi hiilineutraaliksi osuu omakotiasumiseen ja yksityisautoiluun sekä työpaikkojen määrään. Siten ilmastopolitiikka vaikuttaa siihen, miten kaukaa ihmisten kannattaa matkustaa töihin, Halla-aho perusteli.

Dosentti Heikkisen mielestä ministeri Andersson ei kiroillut. Eri asia olisi ollut, jos Andersson olisi kutsunut Halla-ahon puheita suoraan paskaksi.

Kiroilu on noitumista ja solvaamista, ja sellaista Andersson ei tehnyt.

Kielentutkija Vesa Heikkisen mukaan paskapuhe ei ole kirosana.

Kielentutkija Vesa Heikkisen mukaan paskapuhe ei ole kirosana.

Paskapuheella on oma tarkka merkityksensä. Sillä tarkoitetaan puhetta, joka ei ota kantaa totuuteen vaan jolla on jokin muu tarkoitus. Paskapuheella pyritään siis ajamaan omia tarkoitusperiä välittämättä siitä, ovatko esitetyt seikat tosia vai eivät.

Ajatuksen esitti yhdysvaltalainen filosofi Harry Frankfurt esitti vuonna 1986 esseessään On Bullshit (suom. Paskapuheesta). Se eroaa valehtelusta siinä, että valehtelija tietää puhuvansa vastoin totuutta. Paskanpuhujaa totuus ei edes kiinnosta.

– Tämä oli varmaan Anderssonin pika-analyysi siitä, mitä Halla-aho puhui. Taustalla on luultavasti pidempi historia siitä, mitä oppositiossa on mainitusta asiasta puhuttu, Heikkinen arvelee.

Heikkinen kiinnittää huomiota myös Halla-ahon omaan kielenkäyttöön tilanteessa. Halla-aho oli kärjistävä eivätkä hänen puheensa korreloineet totuuden kanssa, dosentti muotoilee. Halla-ahon käyttämä vihervasemmisto-termi on Heikkisen mukaan leimaava.

Paskapuhe-kohu alkoi, kun Jussi Halla-aho sanoi hallituksen tekevän politiikkaa, joka saa alueet muuttumaan vähitellen asuinkelvottomiksi.

Paskapuhe-kohu alkoi, kun Jussi Halla-aho sanoi hallituksen tekevän politiikkaa, joka saa alueet muuttumaan vähitellen asuinkelvottomiksi.

Juuri perussuomalaiset ovat pitäneet esillä sananvapautta, Heikkinen muistuttaa. Nyt moni heistä näyttää sosiaalisen median perusteella pahastuneen Anderssonin sanoista.

Mielipahan taustalla on ehkä myös joidenkin perussuomalaisten tulkinta, jonka mukaan presidentti Sauli Niinistö leimasi juuri heidän kielenkäyttönsä valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa.

Niinistö esitti puheessa huolensa vastakkainasettelusta ja vihapuheesta ja varoitti, että toisen arvottomaksi tekeminen voi lopulta johtaa hirmutekoihin.

Heikkisen mukaan paskapuhetta esiintyy poliittisessa keskustelussa usein eduskuntaa myöten.

– Yleistäminen ja liioittelu ovat poliitikkojen puheessa yleisiä, jotta oma viesti kirkastuu. Aika äkkiä tulee eteen kysymys, onko tämä totta ollenkaan.

Kansanedustajien kielenkäyttö on myös muuttunut selvästi kärjekkäämmäksi vuoden 2011 jytkyn jälkeen. Jos joku näyttää menestyvän yksinkertaistavalla ja jopa mustamaalaavalla kielellä, kannatuskäyriä herkeämättä tuijottavat poliitikot saattavat kopioida sitä huomaamattaankin.

Julkisuudessa käytävä keskustelu antaa kuitenkin väärän kuvan politiikasta, Heikkinen lohduttaa.

Torstain kyselytunnit ovat isoa teatteria. Eduskunnassakin iso osa työstä tehdään valiokunnissa, missä kamerat eivät ole kuvaamassa.

Tuoreimmat osastosta