Mikä on perussuomalaisten suosion salaisuus? Jussi Halla-aholla selvä näkemys, miksi ”suorastaan demonisen kielteinen mielikuva” puolueesta muuttui - Politiikka - Ilta-Sanomat

Mikä on perussuomalaisten suosion salaisuus? Jussi Halla-aholla selvä näkemys, miksi ”suorastaan demonisen kielteinen mielikuva” puolueesta muuttui

Kuvituskuva

IS pureutui PS:n suosion syihin kylätalolla ja puoluetoimistolla. Jussi Halla-ahon mukaan ”suorastaan demonisen kielteinen mielikuva” perussuomalaisista muuttui vaalitenteissä. Sheikki Laakso selittää suosiota ”tavan janterin” asian ajamisella. Videoissaan päättäjiä tylyttävä Mauri Peltokangas sanoo, ettei hän vetele ”oikein mitään rajoja”.

Julkaistu: 2.2. 15:19

– Omaksi surukseni on todettava, että Kouvolan asiat ovat monessa suhteessa päin persettä, Kouvolan seudun perussuomalaisten puheenjohtaja Ukko Bamberg täräyttää.

Teuroisten kylätalolla, 25 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta, on alkamassa perussuomalaisten tupailta. Tupaillat kuuluvat keskustan perinteisiin. Nyt perussuomalaiset ovat ottaneet saman pullantuoksuisen konseptin käyttöön.

Ajatuksena on puhua kyläläisille tärkeistä asioista ja houkutella läsnäolijoita kuntavaaliehdokkaiksi. PS:n tavoitteena on nostaa ehdokasmäärää ensi vuoden huhtikuussa pidettävissä vaaleissa kolmella tuhannella seitsemään tuhanteen.

Paikalla on noin 25 kuulijaa, osa kyläläisiä, osa puolueen aktiiveja. Bamberg esittelee lehtiotsikoita: Kouvolan väkiluku jatkaa laskuaan, leipäjono on katkeamaton, köyhiä lapsiperheitä on satoja.

– Muistaako kukaan hanketta Kouvolassa, joka olisi pysynyt budjetissa? Ehkä sellainen hanke, jolla ei ollut budjettia lainkaan, Bamberg latelee.

Perussuomalaiset houkutteli Teuroisissa uutta väkeä puolueen riveihin. Keskusta on ollut kylällä suosituin puolue. Jussi Halla-ahon mukaan keskustan alueilla ihmisiä voi olla vaikea saada lähtemään kuntavaaliehdokkaaksi, koska ”sosiaaliset suhteet tai jopa bisnessuhteet saattavat kärsiä siitä, että tekee pyhäinhäväistyksen ja lähtee uhmaamaan keskustan dominointia”.

Kouvolan seudun perussuomalaisten puheenjohtaja Ukko Bamberg (oik.) on tyytyväinen, että ”persut huolitaan nykyisin kylätalollekin puhumaan”.

Kun Bamberg kertoo, että Kouvola on päättänyt kolminkertaistaa vuotuisen pakolaiskiintiönsä vähintään 60:een pakolaiseen mutta on joutunut perumaan päätöksen menettelytapavirheen vuoksi, joku yleisöstä kuiskaa ”jes”.

Jo ennakkoon on tiedossa, että tupaillan pääpuheenaihe on Itärata-hanke, joka huolettaa kovasti Teuraisissa – ”Detroit Cityssä”, kuten kylätalon aulassa veistellään. Pelkona on, että Itärata jyrää kyläläisten talot alleen, eikä kukaan uskalla muuttaa alueelle.

Pirkko Ikävalko kyseli tupaillassa, kuka uskaltaa ostaa taloa Teuroisista, jos talo jää lähivuosikymmeninä Itäradan alle.

Tilaisuutta tähdittää perussuomalaisten kouvolalainen kansanedustaja Sheikki Laakso, joka arvioi, että Itärata on tuskin valmis 2040-luvullakaan, sillä Suomi-rata ja Turun rata tulevat nokkimisjärjestyksessä ensin. Laakso suhtautuu Itärataan kriittisesti.

– Jos kirjoitan Facebookiin, että Itärataa ei tarvita, arvatkaa, minkälaisen paskamyrskyn saan kouvolalaisilta. Ihan kuin tämä ratahomma olisi elämän ja kuoleman kysymys. Moni ajattelee, että rata pelastaisi Kouvolan. Ei pelasta, Laakso sanoo.

Pirkko Ikävalko korostaa, että ihmisten elämä paranee palveluihin satsaamalla eikä sillä, että ”mietitään, pääseekö joku herra salkkunsa kanssa Kouvolasta Helsinkiin Itärataa pitkin”. Itäradan toteutuessa Kouvolasta pääsisi Helsinkiin alle tunnissa.

– Ratahankkeet eivät saa Suomen kansaa lisääntymään, toinen yleisökommentti kuuluu.

Lapsista on pulaa Kymenlaakson syrjäseuduilla. PS:n Kouvolan-valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Käki kertoo, että Jaalassa vanhan kunnan alueella syntyi viime vuonna vain viisi lasta.

Isot kouluyksiköt arveluttavat, kyläkouluja haikaillaan. Laakso sanoo, että pienissä kouluissa koulun vahtimestarikin puuttuu, jos pojat painavat toista lasta pää edellä kuralammikkoon. Laakso on kertonut olleensa itse rajusti koulukiusattu.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso kertoi kyläläisille, että Itärata toteutuu 2040-luvulla, jos silloinkaan. Vasemmalla perussuomalaisten Kouvolan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Käki ja oikealla Kouvolan seudun perussuomalaisten hallituksen jäsen Toni Vainikka.

Laakso selittää tupaillan tauolla perussuomalaisten suosiota sillä, että puolue on kiinnostunut tavallisen ihmisen murheista. Itseään Laakso kutsuu perusjanteriksi, yhdellä t-kirjaimella.

Bambergin mielestä ”isot valtapuolueet hönkivät niskaan kuin koulun reksi ja yrittävät kasvattaa muita”.

– Yritämme pitää tavan jantteria keskiössä, emmekä ole besserwissereitä. Emme syyllistä elämäntavasta, halusta asua maaseudulla tai ajaa vanhalla Corollalla.

Hannu-Matti Vertanen ei ole puolueen aktiivi, mutta on kallellaan perussuomalaisiin. Vertanen katsoo, että media ja muut puolueet antavat perussuomalaisista liian kielteisen mielikuvan.

– Aikaisemmin oli ylilyöntejä ja aika räikeitä kommentteja, nyt edustajat käyttäytyvät vähän paremmin.

Tupailta jatkuu. Keskustelu kääntyy tierahoihin, kouluihin, koulukyyteihin ja jälleen koulukiusaamiseen.

Veturinkuljettaja ja perussuomalaisten paikallinen aktiivi Toni Vainikka löytää kiusaamiskeskustelusta aasinsillan Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin.

– Trumpia saa haukkua kuka vaan, mitään rajaa ei ole. Samat ihmiset haukkuvat meidän puoluetta, meitä saa suorastaan ruoskia. Sitten he sanovat, että lasten kiusaamiseen pitäisi puuttua. Itse näyttävät esimerkkiä! Vainikka kiihtyy.

Keskustelu jatkuu aktiivisena, kun IS:n toimittaja ja kuvaaja poistuvat paikalta kahden ja puolen tunnin jälkeen.

Hannu-Matti Vertanen pitää perussuomalaisten isänmaallisuudesta ja talouspolitiikasta.

Perussuomalaisten puoluetoimisto sijaitsee Iso Roobertinkadulla Helsingissä. Puoluetoimiston kabinetissa on PS-karkkeja ja PS-kyniä, muuten mistään ei voisi arvata, että olemme perussuomalaisten päämajassa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho näkee perussuomalaisten suosion johtuvan ennen kaikkea puolueen mielikuvan parantumisesta.

– Monilla ihmisillä on ollut perussuomalaisista tavattoman kielteinen, suorastaan demonisen kielteinen mielikuva. Tämä on puolueelle hyvin kiitollinen lähtökohta, koska mikä tahansa kontakti yleisöön ei voi muuttaa sitä mielikuvaa kuin parempaan suuntaan. Kukaan ei ole niin paha kuin mitä mielikuva antoi perussuomalaisten ymmärtää olevan. Vaalitenteillä oli vaikutusta tapaan, jolla ihmiset näkivät perussuomalaiset. Emme olleetkaan – tai minä en ollut sellainen – kuin mielikuva, joka oli luotu ennen vaalitenttejä, Halla-aho sanoo.

Perussuomalaisten iso kannatushyppäys tapahtui ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja. Julkisuudessa olivat esillä maahanmuuttajien Oulussa tekemät seksuaalirikokset ja samalla käytiin kiivasta keskustelua ilmastonmuutoksesta.

Kannatus jatkoi nousuaan syksyllä, ja tammikuun alussa PS:n kannatus oli Ylen mittauksessa peräti 24,3 prosenttia, kun vielä vuoden 2018 lopulla kannatus oli kymmenen prosentin pinnassa.

Perussuomalaisten kannattajakunnan koulutustaso on keskimääräistä matalampi. Tyypillinen PS-kannattaja on keskituloinen. Halla-ahon mukaan puolueen tyypilliset äänestäjät eivät ole ensimmäisiä, jotka kärsivät ”halpatyövoiman maahantulosta”. Halla-ahon mielestä kyse on ennen kaikkea kansantaloudellisesta ongelmasta.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Juho Rahkosen mukaan perussuomalaiset ovat imeneet kannatusta eniten nukkuvien joukosta, mutta myös merkittävissä määrin Sdp:stä.

Uudempana ilmiönä kokoomuksesta on valunut kannatusta perussuomalaisiin. Rahkonen puhuu ”maakuntien rotariäijistä” ja ”konservatiivisista kaappipersuista”. Jonkin verran kannatusta on tullut myös keskustasta.

Perussuomalaisten kannattajat ovat tyypillisesti keskituloisia ja 35–49-vuotiaita, siis työikäisiä. Monet ovat duunaritaustaisia, pienyrittäjiä on paljon. Esimerkiksi Laakso on taustaltaan kierrätysalan yrittäjä.

Imagon parantumisesta huolimatta perussuomalaiset aiheuttaa yhä hylkimisreaktioita. Rahkonen sanoo, että monille perussuomalaiset on yksinkertaisesti liian junttimainen puolue – varsinkin nuorilla koulutetuilla naisilla on paljon korkeampi kynnys äänestää perussuomalaisia kuin ”jollakin äijällä”.

Halla-aho ei vaikuta hätkähtävän analyysista.

– Olemme korostaneet puolueessa kaikilla tasoilla toimiville ihmisille, että jokainen meistä tekee imagotyötä joka päivä. Täytyy muistaa, että meillä on korkeampi naiskannatus kuin vaikka sosialidemokraateilla, jos ajatellaan absoluuttista osuutta naisäänestäjistä. Kannattajakuntamme on miesenemmistöinen, vihreillä se on toisaalta voimakkaasti naisenemmistöinen. En tiedä, onko se suurempi ongelma toiseen suuntaan.

Halla-aho katsoo, että kaikki puolueet kilpailevat samoista trendikkääksi koetuista äänestäjäryhmistä, kuten nuorista koulutetuista naisista.

– Siinä helposti unohtuu, että meillä on muitakin väestöryhmiä ja kaikkien kokemukset ovat tavallaan yhtä legitiimejä (oikeutettuja).

Legitiimi on sana, joka ei olisi tullut perussuomalaisia 1997–2017 johtaneen Timo Soinin suusta. Soini käytti sivistyssanoja vasta ulkoministerinä, puoluejohtajana Soini suosi kansanomaisia sutkautuksia.

Halla-aho sanoi äskettäin Suomen Kuvalehdelle, että hän ei pitänyt vanhoissa perussuomalaisissa siitä, että ”junttimaisuudesta tehtiin brändi.”

– Vaikka sloganeita tarvitaan, ne eivät voi muodostaa politiikan sisältöä. Meillä pitää olla koherentti poliittinen lähestymistapa erilaisiin kysymyksiin. Se luo uskottavuutta, jota tarvitaan siihen, että kannatus voi nousta.

Perussuomalaisten edeltäjän Suomen maaseudun puolueen puheenjohtaja Veikko Vennamo lanseerasi käsitteen unohdettu kansa.

Halla-aho kertoo, että perussuomalaiset pitää itseään ”siinä mielessä edelleen unohdetun kansan puolueena, että se haluaa päästää ääneen myös ne ihmiset, jotka eivät ole tyypillisesti kovin paljon äänessä”.

Populismi elää Halla-ahonkin johdolla: Halla-aho on asemoinut perussuomalaiset elitismin vastakohdaksi.

Muiden puolueiden silmissä perussuomalaisten poliittiset ohjelmat ovat tyhjää täynnä ja PS:n linja on maahanmuuttopolitiikan ja ilmastotoimien vastustamisen varassa.

Perussuomalaisten puoluelehteä keväästä 2012 toimittanut Matias Turkkila sanoo, että varsinainen politiikan teko, kova ydin, ei ole lehden tehtävä. Turkkila kertoo ”toki kommentoivansa aina mielellään, jos joku jotakin kysyy”.

Perussuomalaiset on tyypillinen populistipuolue myös siinä mielessä, että se saa käyttövoimansa tyytymättömyydestä. Kun tähän yhdistää kyvyn toimia digitaalisessa ympäristössä, syntyy tehokas konsepti.

Timo Soini on kutsunut Perussuomalainen-lehden ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittajaa Matias Turkkilaa perussuomalaisten aivoiksi ja sosiaalisen median neroksi. Turkkila tunnetaan maahanmuuttokriittisen Hommaforumin perustajana.

Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoi Ylelle, että perussuomalaiset on useimmiten ensimmäisenä paikalla uusissa viestintävälineissä kuten Tiktokissa tai Jodelissa ja omaksuu uusien medioiden logiikan.

– Kyllähän me toki olemme huomattavan myönteisiä kokeiluille. Jos keskusjohdettuihin järjestelmiin tottunut ihminen yrittää analysoida PS:n viestintää, niin analyysi ei mene välttämättä ihan oikein, Turkkila sanoo.

Kilpailevan puolueen vaikuttaja epäilee, että perussuomalaisilla on Turkkilan vuoksi etulyöntiasema digiympäristössä. Hänen mukaansa perussuomalaiset aistivat tarkkaan, mikä teema on kansan pulssilla, minkä katsotaan perustuvan uuden teknologian hyödyntämiseen.

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen ei usko, että perussuomalaisilla olisi ”nerokkuudesta johtuvaa etumatkaa”. Liikanen on kiinnittänyt huomiota siihen, että somessa perussuomalaisten sanomaa levittää joukko toimijoita nimimerkkien takaa.

– Usein nämä tahot levittävät väärennettyjä videoita tai vastaavaa. Näemme tilejä, joilla ei ole seuraajia, jotka ilmestyvät paikalle yhtäaikaisesti. Myös sävy vaikuttaa viestien leviämiseen, onko se uhkakuvien maalaamista vai rakentavampaa keskustelua. Se on toimintatapavalinta.

Turkkilan mukaan ei ole mitään perussuomalaisten koordinoimaa sometrollausta.

– Suorasukaiset arviot trollitehtaiden tuotoksista menevät todennäköisesti pieleen. Jos vaikka Jussi menee jotakin kommentoimaan, algoritmi näyttää sen ja jos muut haluavat siihen osallistua, niin sitten osallistuvat. Olen puolustanut aina nimimerkkien käyttöä, nykyisen kireän ilmapiirin aikana vapaasta mielipiteen muodostuksesta on tullut aika vaarallista.

Turkkila nostaa esiin perussuomalaisia poliitikkoja, jotka ovat erityisen suosittuja sosiaalisessa mediassa. Sebastian Tynkkysellä on yli 44 000 tykkääjää Facebookissa.

Turkkila mainitsee myös Mauri Peltokankaan, joka on tunnettu kotikutoisista videoistaan, joissa hän istuu usein autossaan ja paasaa kovaan ääneen huolenaiheistaan.

Mauri Peltokangas sanoo, etteivät perussuomalaiset kyseenalaista poliisia instituutiona, vaan kyse on yksittäisistä henkilöistä. Nyt julkisuudessa olleessa tapauksessa poliisi käyttää Peltokankaan mielestä virka-asemaansa siihen, että ”saa haaveensa eteenpäin”.

Puolueen kohutulla Ketutus-vaalivideolla näytelleen Peltokankaan suosituin video julkaistiin heti Turun terrori-iskun jälkeen elokuussa 2017. Se on katsottu 1,8 miljoonaa kertaa ja jaettu 32 000 kertaa.

Peltokangas vuodatti videolla ”mitättömistä paskiaisista, jotka päättävät meidän maan asioista välittämättä kansakunnan turvallisuudesta”, ja mainitsi nimeltä silloisen valtiovarainministerin Petteri Orpon (kok) ja silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk).

Suomen Sisun Keski-Pohjanmaan piirin päällikkönä toimiva Peltokangas valittiin eduskuntaan Vaasan vaalipiiristä 13 114 äänellä. Enemmän ääniä saivat perussuomalaisista vain Halla-aho ja Ville Tavio.

Joulukuun lopulla Peltokangas kirjoitti Facebook-sivuillaan, että ”pohjoismaalainen alkuperäisväestö ei ole tuonut pommituksia, kurkunkatkomisia eikä terrorismia Pohjolaan”.

– Tämä kauhea uusi normaali liittyy lähes jokaisessa tapauksessa yhteen uskontoon, joka on vieläkin tabu sinisilmäisille hyveposeerausta harjoittaville idiooteille, jotka kehtaavat kutsua itseänsä kansanedustajiksi tai ylipäätään poliitikoiksi. Mielestäni islam ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan, Peltokangas kirjoitti.

Tämän tyyppinen somemäiskintä tavoittaa suuria yleisöjä, mutta on syytä kysyä, missä sopivuuden rajat ”perussuomalaisten uudessa normaalissa” menevät.

– En henkilökohtaisesti vetele oikein mitään rajoja. Jokainen aikuinen ihminen osaa päättää, mitä sanoo tai ei. Puolustan leikillisesti sanottuna kaikkien poliittisten arkkivihollistenikin sananvapautta viimeiseen saakka. Jos minulla olisi yhtä herkkä hipiä kuin eräällä poliisihenkilöllä, niin olisin saanut tehdä rikosilmoituksia noin 600 000 kappaletta, Peltokangas sanoo.

Peltokangas viittaa ylikomisario Jari Taposeen, joka teki rikosilmoituksen, kun perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiainen kutsui häntä ”munattomaksi nillittäjäksi”.

Peltokangas kertoo, etteivät viranomaiset ole tarttuneet hänen kirjoituksiinsa tai sanomisiinsa. Tynkkynen sai lokakuussa toisen tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Turkkila huomautti Suomen Kuvalehdelle, että sananvapaus on perussuomalaisten suurin vahvuus mutta myös suurin heikkous. Turkkilan mukaan perussuomalaisten kannattaa huutaa, kun on aihetta, mutta övereitä ei kannata vetää.

– Olemme tahkonneet tässä kuravellissä aika pitkään. Niin kauan kuin muistan, on ollut erilaisia möläytyksiä, joita on pitänyt miettiä.

Matias Turkkila sanoo, että jos yhteiskunnassa tapahtuu kovin nopeita muutoksia, ihmiset reagoivat niihin voimakkaasti. Turkkilan mielestä ”tietynlainen suurten kansanjoukkojen viisaus, wisdom of the crowds, pätee yllättävän hyvin ja ihmiset ymmärtävät oman etunsa, kun heillä on aikaa sitä pureskella”.

Turkkila sanoo, että maahanmuutosta puhuessaan kannattaa miettiä kuvitteellinen maahanmuuttajalapsi samaan tilaan istumaan.

– Jos se, mitä sanot, on tietyssä mielessä ok, niin silloin sen voi todennäköisesti laittaa lehteen, mutta jos sanoo niin rumasti, että sitä ei voi muksun kuullen sanoa, niin sitä ei kannata ehkä lehteenkään kirjoittaa.

Laiton ilmaisu ei ole Turkkilan mielestä enää niin selvästi määriteltävissä kuin aiemmin.

– Vanhana aikana oikeusjärjestelmä on melko hyvin kommunikoinut sen, että mikäli esimerkiksi eläimellistää ihmisiä tai on suoria väkivaltaan liittyviä kommentteja, niin poliisi on napannut kiinni. Päivi Räsäsen, Juha Mäenpään ja Tynkkysen tapaukset ovat hähmäreisempiä.

Mitä perussuomalaisten sisäiseen kurinpalautukseen tulee, niin Soinin aikana puhuttiin ”harjaamisesta”. Halla-ahon aikana harja on pidetty varastossa.

Halla-ahon mukaan puolueessa käydään silti ”sisäistä kehityskeskustelua” kaiken aikaa ja alalla pidempään toimineet pyrkivät opastamaan uusia kansanedustajia.

Halla-aho on tehnyt myös pesäeron perussuomalaisten nuorisojärjestöön, jossa on vaalittu suomalaista valkoista geeniperimää.

Kilpailevissa puolueissa arvellaan, että perussuomalaiset valmistautuvat hallitusvastuuseen. Soinin perussuomalaisten kannatus romahti hallitusvastuun myötä.

Halla-aho tekee selväksi, ettei hän aio kulkea edeltäjänsä polkua.

– Tietenkään emme tee samoja virheitä, joiden on todettu johtavan katastrofiin. Henkilökohtaisena etunani on se, että minulla ei ole minkäänlaista himoa erilaisiin hillotolppiin, joten tällainen kiusaus ei johda toimintaani. Osallistumme hallitukseen, jos pystymme hallitukseen osallistumisella edistämään itsellemme tärkeitä tavoitteita, emme muuten.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, etteivät perussuomalaiset ole broilerikoulun läpi tulleita ihmisiä eivätkä ole oppineet normaaleja poliittisen liturgian puhetapoja.

Korjaus kello 17.38: Kuntavaalit järjestetään ensi vuoden huhtikuussa, ei ensi huhtikuussa.