Kommentti: Hallitus joutui ”mustana keskiviikkona” peilin eteen – näkymä on jotain umpisurkean ja lohduttoman väliltä - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Hallitus joutui ”mustana keskiviikkona” peilin eteen – näkymä on jotain umpisurkean ja lohduttoman väliltä

Sanna Marinin (sd) hallitus on kovan paikan edessa huhtikuun kehysriihessä.

Julkaistu: 29.1. 15:24, Päivitetty 29.1. 17:39

Talouspolitiikan arviointineuvosto pani hallituksen peilin eteen, eikä tilanne hyvältä näytä. Tulevaisuus on synkkä, mutta herääkö hallitus todellisuuteen, pohtii politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Keskiviikko 29. tammikuuta 2020 kannattaa panna mieleen.

Viimeistään nyt hallitus tietää – tai ainakin sen pitäisi tietää – ettei sen politiikka tai hallitusohjelma hyvää lupaa, mitä tulee työllisyyteen, talouteen, velkaantumiseen, ikääntymiseen ja kestävyysvajeeseen.

Keskiviikko oli näet päivä, jolloin pääministeri Sanna Marinin (sd) Antti Rinteeltä (sd) perimä hallitus sai katsoa toimintaansa ja hallitusohjelmaansa oikein kokovartalopeilistä.

Näkymä on surkea, ellei lohduton. Peili paljastaa, että vaikka usko on luja, teot puuttuvat:

1. Talouspolitiikan arviointineuvosto lyttäsi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan ja pelotteli liki painajaismaisella tulevaisuudella, joka naamioitiin sanan ’haasteellinen’ alle.

2. EK:n suhdannebarometrissa suomalaisyritykset arvioivat suhdannetilanteen hiipuneen entisestään loppuvuoden 2019 aikana kaikilla päätoimialoilla. Suomessa huonot ajat ovat vasta realisoitumassa. Talouskasvu hiipuu tänä vuonna kuten on ennustettukin.

3. Nordea tiputti ensi vuoden kasvuennusteensa 0,5 prosenttiin. Pankki toteaa, että työvoimapulasta näyttää muodostuvan Suomen talouskasvun merkittävin este.

4. Hallitus kävi iltakoulussaan läpi työllisyyspolitiikkaansa ja työllisyystyöryhmiensä tavoitteita. Tavoite on pilvissä, mutta vauhti on kuin etanalla, eikä vaikeita päätöksiä uskalleta tehdä.

5. Metsä- ja paperiteollisuuden lakot jatkuvat, vienti ja kansantalous kärsivät. Metsäteollisuus pidensi työsulkunsa viikkoon. Kemianteollisuuden lakot ovat oven takana. Julkisen puolen lakot odottavat, mutta rahaa ei ole.

6. Kestävyysvaje pahenee kun väestö ikääntyy, hallitus tuntuu välttelevän aihetta.

Mustaa keskiviikkoa voisi kuvata myös satutermeillä: Nyt keisarille eli hallitukselle on ainakin kerrottu, että ehkä sillä on vielä nippa nappa vaatteet päällä, mutta hallitusohjelman utopistiset kirjaukset eivät paljon lämmitä jatkoa ajatellen.

Kaikkein painavimmin tämän kertoi talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka raportti ei jättänyt hallitusohjelman ja sen toteutumisen suhteen juuri kiveä kiven päälle.

Kun neuvoston puheenjohtaja, Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen kertoi raportin pääkohdista, keväistä valonkajastusta ei ollut edes näköpiirissä.

Henki oli se, että hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite ja julkinen talouden tasapaino vuonna 2023 vaatisi jonkin sortin ihmeen.

Finanssipolitiikka on Vilmusen mukaan ”löysää”, lisävelkaantuminen mahdollisen koronnousun takia vaarallista ja hallituksen työllisyysohjelma on ”ylimalkainen”. Julkisia menoja kasvatetaan ilman tietoa vastaavista tulonlisäyksistä.

Ikääntyminen painaa, ja kestävyysvaje pahenee. Julkinen velka nousee 80 prosenttiin bkt:sta 15 vuodessa.

Hallituksen asettamien työllisyysryhmien työtä Vilmunen kuvaili kauniisti ”haasteellisiksi”. Työttömyysaste pitäisi saada 4,8 prosentin tasolle, mutta se on vakiintunut 6,5 prosenttiin ja 200 000 työttömään.

Hallitusohjelman 75 prosentin työllisyystavoite kuulostaa utopistiselta nykyisten keinojen valossa, mutta edes 75 prosenttia ei riittäisi, että julkinen talous saataisiin tasapainoon. Kohtaanto-ongelma on ongelmista pahin. Työt eivät löydä tekijäänsä.

Arviointineuvoston mukaan työllisyystoimien pitäisi kohdistua korkeasti koulutettuihin. Hallitusohjelmalinjaus, jonka mukaan pyritään edistämään muun muassa vaikeasti työllistyvien ja ikääntyneiden osallistumista työmarkkinoille, ei johda Suomen talouskasvun kannalta riittävään lopputulokseen.

Senkin arviointineuvosto sanoo ääneen, mitä hallitus ei ole suostunut tunnustamaan: valtion omaisuutta myydään syömävelkaan ja kulutusmenojen kattamiseen, missä ei ole mitään järkeä.

Yksi rajoite on myös Suomen pyrkimys matkata hiilineutraaliuteen ykkösvaunussa vuoteen 2035 mennessä. Miten onnistuu solidaarinen työllisyys- ja talouspolitiikka, joka ei tuota hiilidioksidia, Vilmunen pohti.

Hallitus kävi puolestaan iltapäivällä iltakoulussaan läpi työllisyyspolitiikan tavoitteita. Työllistämistoimia on valmisteltu seitsemässä työryhmässä. Koviin päätöksiin kolmikantaryhmissä ei ole päästy, tuskin päästäänkään.

Hallituksessa on henkeä, että kovia keinoja mietitään vasta kesällä. Kolmikantaryhmiä on haukuttu tehottomiksi ja saamattomiksi monilta tahoilta. Pääministeri lupasi suhtautua arviointineuvoston kritiikkiin sentään ”vakavasti”.

Karu tilanne lyö päälle jo huhtikuun kehysriihessä. Elokuun budjettiriihessä pitäisi olla jo tieto 30 000 ”päätösperäisestä” työpaikasta, jotta hallitus pääsisi lupaamaansa 60 000 työpaikan vauhtiin.

Työllisyyspolitiikan piti olla hallituksen ykköstavoite, mutta kiireellä sitä ei ole pilattu. Jos ensi syksynä asioita saadaan jonkin verran eteenpäin, jo pelkkä lakien käsittely vie sen verran aikaa, että seuraavat eduskunta­vaalit iskevät jo päälle.

Elleivät vaalit ole edessä jo sitä ennen.

Varsinkin valtiovarainministeri Katri Kulmunin keskusta on helisemässä hallituksessa, kun usko hallitusohjelman epärealistiin tavoitteisiin alkaa kadota kovimmiltakin uskovaisilta.

Kun hallitusohjelmaa sorvattiin, samalla sovittiin, että talouslinjauksia voidaan muuttaa ja jo tehtyjä päätöksiä perua elokuun budjettiriihessä. Vasemmistoliitto on kuitenkin jo ilmoittanut, ettei se käy.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen osalta professori Roope Uusitalon tuolloin johtama talouden arviointineuvosto erehtyi arvioissaan. Kaikkien yllätykseksi Sipilän hallitus onnistuikin työllisyys- ja talouspoliittisissa tavoitteessaan. Tällaista onnenpotkua tuskin sattuu kahta kertaa.

Sanna Marinin (sd) hallitus on kovan paikan edessa huhtikuun kehysriihessä.

Professori Jouko Vilmusen johtamana talouspolitiikan arviointineuvosto antoi kylmää kyytiä hallituksen talouspolitiikalle.

Lisää aiheesta