Hallituksen talouspolitiikalle tyly tuomio arviointineuvostolta – lue 5 keskeistä kohtaa - Politiikka - Ilta-Sanomat

Hallituksen talouspolitiikalle tyly tuomio arviointineuvostolta – lue 5 keskeistä kohtaa

Talouspolitiikan arviointineuvosto näkee Sanna Marinin johtaman hallituksen talouspolitiikassa monia huolenaiheita.

Julkaistu: 29.1. 11:02, Päivitetty 29.1. 12:07

Talouspolitiikan arviointineuvosto suhtautuu penseästi hallituksen talouspolitiikan onnistumismahdollisuuksiin ja kritisoi tulevaisuusinvestointeina markkinoituja menolisäyksiä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto ei silittele hallituksen päätä vuotuisessa arviossaan. Sen mukaan hallitukselta uupuu kunnollinen suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.

Raportin päähuomiot voi kiteyttää viiteen kohtaan. Vastaavaa kritiikkiä on kuultu aiemmin niin kotimaassa kuin ulkomailtakin.

1. Liian löysää finanssipolitiikkaa

Arviointineuvosto suomii hallituksen finanssipolitiikkaa suhdanteeseen nähden liian löysäksi ja muistuttaa Suomen talouden kasvun pysyvän hitaana myös lähivuosina.

– Hidastunut kasvu ei näytä olevan suhdanneluontoista, vaan liittyy talouden rakenteisiin. Finanssipolitiikan ei tulisi siksi olla elvyttävää suhdannesyistä. Hallitus on tästä huolimatta päättänyt toteuttaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa, eli kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavaa tulolisäystä, raportissa kritisoidaan.

Hallitusta on pitkin matkaa arvosteltu siitä, että hallitusohjelmassa kakku syödään ennen kuin se on leivottu. Raportissa todetaan, että nykyisten ennusteiden mukaan julkisten menojen pysyvät ja väliaikaiset lisäykset vuosina 2020 ja 2021 kasvattavat julkisyhteisöjen menoja nopeammin kuin vakaus- ja kasvusopimus sallisi.

– Koska menokehitys on samaan aikaan ehdollistettu työllisyyspolitiikan tuloksiin, olisi ollut järkevämpää toteuttaa ehdollisuus käänteisessä järjestyksessä siten, että kulutusta lisätään, jos työllisyystavoite saavutetaan.

2. Kaikki lepää työllisyyden varassa

Hallituksen tavoitteena on 60 000 uutta todennettua työpaikkaa ja 75 prosentin työllisyysaste hallituskauden loppuun mennessä. Arviointineuvosto pitää työllisyyden kasvattamista hyvänä tavoitteena, mutta näkee sen olevan julkisen talouden kannalta huonosti täsmennetty. Työllisyyden lisääntyminen auttaa rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan menoja. Sen vaikutukset verotuloihin riippuvat kuitenkin merkittävästi syntyneiden työpaikkojen laadusta.

– Koska hallitus on sitonut finanssipolitiikan päätökset työllisyystoimien toteutumiseen, on ratkaisevaa, että toimenpiteet ovat tarkkaan harkittuja ja syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuomaa hyötyä voidaan arvioida, arviointineuvosto huomauttaa.

Sen mukaan hallituksen päätös kytkeä vaikutusarviot menopäätöksiin ja erityisesti jo tehtyjen päätösten takaisinvetoon, nostaa työllisyysarvioiden merkityksen täysin uudelle tasolle.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyysaste saattaa olla vaikea saavuttaa ilman kohdennettuja toimenpiteitä talouskasvun pysyessä hitaana ja työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien lisääntyessä.

3. Kestävyysongelmat huolena

Raportissa painotetaan julkisen talouden kestävyysongelmien alkavan jo keskipitkällä aikavälillä. Ilman politiikkatoimia velan bkt-suhteen ennakoidaan nousevan 80 prosenttiin seuraavan 15 vuoden aikana.

– Nykyisen hallituskauden aikana velan ennustetaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin raja-arvon. Velkakehitykseen liittyy myös merkittäviä keskipitkän aikavälin negatiivisia riskejä, muun muassa valtionhallinnon kasvaneiden takausten kautta, raportissa varoitetaan.

Raportissa huomautetaan, että nykyinen hallitus ei ole edeltäjänsä tapaan ”suoraan sitoutunut tekemään päätöksiä, jotka lopulta poistaisivat pitkän aikavälin kestävyysvajeen”. Jos hallitus epäilyksistä huolimatta saavuttaisi työllisyystavoitteensa ja sen myötä halutut fiskaaliset vaikutukset, se onnistuisi vasta olematta huonontamatta julkisen talouden kestävyyttä.

– Ongelmallista on, ettei hallitus edes aseta päämääräkseen julkisen talouden liikkumavaran lisäämistä, vaikka se tulee vähenemään huomattavasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen tulisi jatkossa tarkkailla työllisyyden kasvun laatua fiskaalisesta näkökulmasta. Raportissa muistutetaan fiskaalisen hyödyn vähenevän, jos työllisyyden kasvu keskittyy osa-aikaisuuden kasvuun tai hallitus rahoittaa työpaikkoja joko kaavaillusti palkkatuella tai lisäämällä julkisen alan työllisyyttä.

4. Tarvitaan kunnon suunnitelma

Arviointineuvosto perää kunnollista keskipitkän aikavälin suunnitelmaa, jolla heikkenevä julkisen talouden kehitys voitaisiin kääntää ja siten turvata julkisen talouden kestävyys. Hallituksen tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä, mutta talouden arviointineuvosto suhtautuu epäillen tavoitteen toteutumiseen.

– Nykyinen tasapainotavoite hallituskauden lopussa on kiitettävä, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa sangen epävarmalta. Uskottava ja riittävän yksityiskohtainen keskipitkän aikavälin suunnitelma auttaisi luomaan finanssipolitiikalle liikkumavaraa, jota voitaisiin käyttää mahdollisissa tulevissa taantumissa, raportissa katsotaan.

Se muistuttaa, että julkisen talouden kestävyysongelma on vakava pitkän aikavälin haaste, eikä sitä voi ratkaista yhden hallituskauden aikana. Se ehdottaa, että keskeiset suuntaviivat ongelman ratkaisemiseksi suunniteltaisiin parlamentaarisesti, ”jotta ratkaisu toimisi ankkurina nykyiselle ja myös tuleville hallituksille”.

– Kestävyysvajeen poistamista ei tarvitse tehdä heti, mutta siihen tulisi reagoida mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, raportti opastaa hallitusta.

5. Kritiikkiä niin sanotuille tulevaisuusinvestoinneille

Arviointineuvosto ei raportissa lämpene hallituksen tulevaisuusinvestointeina markkinoimalle paketille. Se katsoo, että pakettia voidaan pitää ”harhaanjohtavasti nimettynä”. Näin siksi, että paketti sisältää useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja. Arviointineuvostosta on myös epäselvää, miksi monia pakettiin sisältyviä kohteita tulisi rahoittaa pysyvien menolisäysten sijaan vain väliaikaisesti. Hallitus aikoo rahoittaa kertaluonteisia menoja omaisuuden myynnillä. Tulevaisuusinvestoinnin herättivät jo heti hallitusohjelman julkistamisen jälkeen laajaa kritiikkiä.

– Paketin rahoittaminen rahoitusvarallisuuden myynnin kautta on kyseenalaista. Valtion rahoitusvarallisuuden hallinnan tulisi perustua strategisiin päätöksiin, ei julkisten menojen rahoitustarpeisiin, raportti tylyttää.

Sen mukaan julkisten menojen rakenteessa ja rahoituksessa on siten parantamisen varaa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat professorit Martin Ellison, Johanna Niemi, Jukka Pirttilä ja Jari Vainiomäki.

EU-komissio varoitti syksyllä tuolloin Antti Rinteen (sd) kipparoimaa hallitusta tuhlailusta ja pelkäsi Suomen julkisten menojen kasvavan enemmän kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimus sallii. Kansainvälinen luottorahasto IMF ei ollut uskonut omassa kritiikissään myöskään uskonut hallituksen onnistuvan tavoitteessaan julkisen talouden tasapainottamisesta vuoteen 2023 mennessä.

Klo: 11:54 artikkelia täydennetty raportin tiedoilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?