Näin vihreät ovat viime vuosina suomineet poliittisia virkanimityksiä – hallitus päättää Ohisalon kohuvalinnasta tänään - Politiikka - Ilta-Sanomat

Näin vihreät ovat viime vuosina suomineet poliittisia virkanimityksiä – hallitus päättää Ohisalon kohuvalinnasta tänään

Sisäministeriön kansliapäällikön valinnasta on noussut iso riita.

23.1.2020 6:02

Sisäministeriön kansliapäällikön valinnasta on noussut kohu, sillä vihreät ovat aiemmin suomineet poliittisia virkanimityksiä kovin sanoin. Nyt sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) on tulkittu olevan itse tekemässä sellaista.

Ohisalo aikoo esittää ministeriön kansliapäälliköksi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiää (vihr), Iltalehti ja Yle kertovat. IS kertoi jo joulukuussa Pimiän olevan vahvoilla tehtävään.

Muun muassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio on tulkinnut Pimiän mahdollisen valinnan täysin poliittiseksi virkanimitykseksi. Valinta sivuuttaisi hakijoista kokoomustaustaisen Suojelupoliisin nykyisen päällikön Antti Pelttarin. Suojelupoliisi kuuluu sisäministeriön alaisuuteen, kun taas Pimiällä on kokemusta muun muassa oikeusministeriöstä.

Kokoomuksen Wille Rydman kutsui vihreitä ylivoimaisesti Suomen tekopyhimmäksi puolueeksi.

– Mikään muu puolue ei yhtä innokkaasti heristä paheksunnan sormea muille, eikä mikään muu puolue toimi yhtä härskisti vastoin kaikkea sitä, mitä itse opettaa, Rydman kirjoitti sosiaalisessa mediassa.

Ohisalo ei ole kommentoinut asiaa, joten hänen perustelujaan valinnalle ei ole vielä kuultu.

Hän on aiemmin korostanut haluavansa edistää laajaan turvallisuuskäsitykseen pohjaavaa politiikkaa. Tultuaan valituksi puolueen johtoon hän muistutti, että sisäministeriön raporteissa on jo kauan lukenut, että Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on syrjäytyminen.

Vihreät ovat moneen otteeseen arvostelleet poliittisia virkanimityksiä.

Vuonna 2016 Ohisalo kutsui poliittisia virkanimityksiä ongelmaksi. Hän oli tuolloin vihreiden varapuheenjohtaja.

– Poliittiset virkanimitykset on yksi ongelma. Sitten toisaalta yritysten hallituksissa nähdään, miten valta tässä maassa kasautuu. Meillä on paljon tunnettuja hallitusammattilaisia, joiden nimet pyörivät monessa firmassa. Heillä on usein kytköksiä myös toisiinsa, saatetaan pelailla kavereille bonuksia ja muuta tällaista. Tältä asia helposti näyttää ulospäin, Ohisalo sanoi Uuden Suomen haastattelussa.

Tuolloin keskusteltiin siirtymisestä terveysbisnekseen.

– Poliittiset virkanimitykset historiaan, kirjoitti puolestaan myöhemmin puheenjohtajaksi valittu Touko Aalto Facebookissa vuonna 2016. Kyse oli Kelan pääjohtajan valinnasta, ja Aalto toivoi kaikkien puolueiden sitoutuvan yhteisellä päätöksellä muuttamaan suomalaista politiikkaa avoimemmaksi ja rehellisemmäksi.

– Poliittiset virkanimitykset vievät politiikan uskottavuutta eivätkä ne ole hyväksi viranhaltijalle eikä yhteiskunnan kokonaisedulle, Aalto kirjoitti.

Tuolloinen puheenjohtaja Ville Niinistö taas linjasi Helsingin Sanomissa vuonna 2015, että politisoituneista virkanimityksistä on välttämätöntä päästä eroon.

– Nimitykset on tehtävä aidosti pätevyyden perusteella. Se on aina ollut ensimmäinen kriteeri. Kun [ympäristöministerinä] nimitin kansliapäällikkö Hannele Pokan (kesk) toiselle kaudelle, jotkut sanoivat, että olisin voinut valita vihreän, Niinistö sanoi HS:ssä.

Puoluekokous otti asiaan selkeän kannan vuonna 2009 hyväksyessään aloitteen, jonka mukaan poliittiset virkanimitykset eivät kuulu demokratian vaatimuksiin.

– Viranhaussa vihreiden ei ole syytä omaksua käytäntöjä, joissa virat ja niiden täyttäminen sovitaan puolueiden kesken etukäteen. Korkeiden virkojen ns. läänitys rikkoo kansalaisten käsitystä oikeidenmukaisuudesta ja on vastoin perustuslakia ja sen täydentäjää yhdenvertaisuuslakia, aloitteessa sanottiin.

Ex-puheenjohtaja Satu Hassi kirjoitti blogissaan vuonna 2004 vihreiden eroavan perinteisistä puolueista sillä, ettei se ole tehnyt valtionhallinnossa poliittisia virkanimityksiä. Mitä hän sanoo nyt?

– En purematta niele sitä väitettä, että Pelttari olisi ilman muuta pätevämpi, Hassi sanoo.

Hassin mukaan sekä Pelttarilla että Pimiällä on pitkä ansioluettelo ja kokemusta sisäministeriön toimialaan kuuluvista asioista: Pelttarilla poliisista, Pimiällä yhdenvertaisuudesta.

– Suomi on yksi maailman turvallisimpia maita. Sen peruspalikka ei ole tehokas poliisi vaan se, että meillä valtaosa kansasta voi kokea itsensä osalliseksi yhteiskuntaan.

Ohisalo on tuomassa esityksensä valtioneuvoston istuntoon päätettäväksi torstaina. Ministerin perustelut ovat julkisia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?