Sisäministeriön kansliapäällikön valintaprosessista näyttää sukeutuvan kiivas nimityskiista. Iltalehden tietojen mukaan sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) aikoo nostaa oman puolueensa edustajan Kirsi Pimiän, nykyisen yhdenvertaisvaltuutetun, ministeriön korkeimpaan virkaan.
Ilta-Sanomat kertoi jo joulukuussa Pimiän olevan vahvoilla tehtävään.
Tämä valinta sivuuttaisi hakijoista mahdollisesti tehtävään kokeneemman, kokoomustaustaisen Suojelupoliisin nykyisen päällikön Antti Pelttarin.
IL:n hallituslähde ja jotkut kokoomuslaiset luonnehtivat valintaa perinteiseksi poliittiseksi virkanimitykseksi.
Kansliapäällikön määräaikaiseen viiden vuoden virkaan on Pelttarilla lehden mukaan merkittävästi painavampi ansioluettelo kuin Pimiällä.
– Lähtökohtana pitää olla, että valtion virkaan valitaan ansioitunein hakija, mutta tämä näyttää nyt pahasti sisäministerin poliittiselta esitykseltä, sanoo kokoomuksen kansanedustaja, hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie Ilta-Sanomille.
– Pelttari on kokenut, osaava, laajasti sisäisen turvallisuuden alaan perehtynyt ja nauttii arvostusta yli puoluerajojen.
Talvitie väläyttää oikeuskanslerikorttia.
– Toivon, että oikeuskansleri puuttuu asiaan.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei halua ottaa kantaa tapaukseen tai poliittisiin nimityksiin ylipäätään, koska nimitys on kesken.
Oikeuskanslerin laillisuuskanta saadaan yhtä kaikki, sillä kaikki yleisistunnon asiat tulevat samalla oikeuskanslerin pöydälle tämän laillisuusvalvontaa varten.
– Katsomme sitten sitä, onko käytetty nimittäjälle sinänsä kuuluvaa laajaa harkintavaltaa väärin vai pystytäänkö nimitys perustelemaan näiden virkanimitysperusteiden kautta, Pöysti sanoo IS:lle.
Pöysti korostaa, että nimityksessä täytyy esimerkiksi noudattaa kelpoisuusehtoja ja vertailun on oltava objektiivista. Näiden ehtojen sisälle jää yhä melko paljon harkintavaltaa. Hän painottaa, että harkintaa ei kuitenkaan saa ”käyttää väärin” vaan nimenomaan kyseisen viran täyttämiseen parhaalla mahdollisella ehdokkaalla.
– Kysymys poliittisuuksista näkyykin usein siten, miten näitä eri ominaisuuksia painotetaan.
Kirsi Pimiä on toiminut yhdenvertaisuusvaltuutetun virassa toukokuusta 2015 lähtien. Antti Pelttari on johtanut Suojelupoliisia vuodesta 2011.
Molemmat päteviä ehdokkaita
Lehmänkauppoja ovat tehneet puolueet oikealla, keskellä ja vasemmalla kautta aikain ministeriöihin ja virastojen ylimpään johtoon. Lain mukaan valtion virkoihin pitäisi valita ansioitunein ehdokas.
Pimiän ansioluettelosta käy ilmi, että hän on toiminut yhdenvertaisuusvaltuutetun virassa toukokuusta 2015 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli oikeusministeriössä johtajana, EU-asioiden yksikönpäällikkönä valtioneuvoston kansliassa ja vihreän oikeusministerin Tuija Braxin erityisavustajana. Pimiä on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari.
Pelttari on johtanut Suojelupoliisia vuodesta 2011. Sitä ennen hän työskenteli sisäministeri Anne Holmlundin (kok) poliittisena valtiosihteerinä ja sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtajana. Pelttari on oikeustieteen kandidaatti.
– Toinen näkökulma on, että erityisesti tässä ajassa tarvitaan henkilöä, jolla on laaja kokemus ja tietämys sisäisen turvallisuuden asioista, Talvitie huomauttaa.
Kokoomusleiristä nostettiin esille vihreiden aiempia puheita, joissa on vastustettu poliittisia virkanimityksiä.
– Juuri siksi on todettava, että vihreiltä tätä vähiten odottaisi, Talvitie sanoo.
Sisäministeriön mukaan kansliapäällikön virkaa haki 16 henkilöä. Virka haluttiin täyttää jo 15. tammikuuta eteenpäin, mutta hallituskriisi viivytti valintaa.
Ohisalo on tuomassa esityksensä valtioneuvoston istuntoon päätettäväksi torstaina. Ministerin on esitettävä hallitukselle perustelut, miksi hakija on paras. Perustelut ovat julkisia.
Koko valtioneuvosto päättää muodollisesti nimityksestä, mutta käytännössä hyväksyy vastuuministerin tuoman ehdokkaan aina ilman äänestystä.
Iltalehden mukaan valinta on osa isompaa pakettia, jossa muitakin kansliapäälliköiden pestejä jaetaan puolueiden kesken.