Komentajalta tyrmäys naisten pakolliselle palvelukselle: ”Meillä ei ole tarvetta kouluttaa koko ikäluokkaa” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Komentajalta tyrmäys naisten pakolliselle palvelukselle: ”Meillä ei ole tarvetta kouluttaa koko ikäluokkaa”

Kansainvälisten harjoitusten määrä on ensi vuonna hieman pienempi kuin tänä vuonna. Komentaja Timo Kivisen mukaan taustalla on sotilaiden päätelmä siitä, mitkä harjoitukset palvelevat parhaiten Puolustusvoimien toimintaa. Taustalla Kaartin kasarmin päärakennus, joka toimii puolustusministeriön toimitilana.

Julkaistu: 23.12.2019 16:07

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen puolustaa miljardien hävittäjähankintoja ja varusmiesten pussilounaita.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen ottaa toimittajan ja kuvaajan vastaan Kasarmitorilla Talvisodan kansallisen muistomerkin edessä aamuhämärässä.

Kenraali Kivisen mukana on adjutantti, majuri Annukka Ylivaara, joka varmistaa, että muutamaa päivää ennen haastattelua 60 vuotta täyttänyt komentaja on valmis kuvattavaksi.

Varsinainen haastattelu tehdään kenraalin tilavassa työhuoneessa, jossa ei saa ottaa kuvia turvallisuussyistä.

Työhuoneen seinällä komeilee suurehko Mannerheim-taulu.

Tammikuussa 1957 paljastettu Erkki Tilviksen maalaus marsalkasta on siirretty aikoinaan komentajan virkahuoneeseen Sotakorkeakoulun juhlasalista kenraali Gustav Hägglundin toivomuksesta.

Puolustusvoimia 1994–2001 johtanut Hägglund on tunnettu värikkäistä lausunnoistaan. Hägglund on esimerkiksi tokaissut, että upseeri ei voi olla läski, ja sanonut, että Venäjä ei uskata hyökätä Suomeen, ”kun ne tietää, että täällä tulee turpiin”.

Elokuun alussa pestinsä aloittanut Kivinen ei todennäköisesti tule profiloitumaan erityisen ärhäkkäänä keskustelijana. Ennen komentajan tehtävää Kivinen on pysynyt taustalla, eikä hän ole komentajanakaan tehnyt kärkkäitä avauksia.

Siksi olikin yllättävää, että entinen pääministeri Antti Rinne (sd) katsoi tarpeelliseksi tähdentää elokuussa Uutissuomalaisen haastattelussa, että Kivisen on oleellista ymmärtää asemansa poliitikkojen määrittämän politiikan toteuttajana.

Kivinen ei tiettävästi ottanut Rinteen lausunnosta nokkiinsa, koska katsoi sen kohdistuneen virkamieskuntaan eikä henkilöön.

Posti-sotkuun kompastunut Rinne on väistynyt eduskunnan varapuhemieheksi ja pääministerinä toimii Sanna Marin (sd).

Marin peri Rinteeltä hallitusohjelman, jossa mainitaan, että Suomen puolustuskyky turvataan ”strategisten hankkeiden kautta”.

Marinin hallitus on sitoutunut panostamaan Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamiseen kymmenen miljardia euroa. Hankintapäätös tehdään 2021, ja tämän hetken arvion mukaan viimeinen maksuvuosi on 2030.

Puolustusvoimat on hankkimassa myös historiansa suurimmat sotalaivat. Neljän Pohjanmaa-luokan sotalaivan hintalappu on noussut 1,3 miljardiin.

Rahat hävittäjä- ja laivahankintoihin tulevat suoraan budjetista, siis veronmaksajilta. Vertailun vuoksi: valtion menot ensi vuonna ovat yhteensä 57,6 miljardia euroa.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen, miksi hävittäjiin ja laivoihin kannattaa panostaa jopa yli 11 miljardia euroa?

– Kyse on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Uskottava puolustuskyky ennaltaehkäisee sotilaallisen voiman käyttöä. Hankkeet ovat Puolustusvoimien tehtävien sekä Suomen sotilaallisen puolustuksen kannalta elintärkeitä, Kivinen vastaa.

Hankkeet pohjautuvat Kivisen mukaan ”perusteelliseen tutkimukseen ja analyysiin toimintaympäristön kehityksestä ja vaatimuksista”.

– Kyse on kahden puolustushaaran poistuvan pääkaluston korvaamisesta sekä Puolustusvoimien taistelukyvyn turvaamisesta aina 2060-luvulle asti. Uudet alukset ja hävittäjät tukevat koko puolustusjärjestelmän kykyä toimia eri kriisitilanteissa.

Käynnissä olevalle vaalikaudelle osuu myös toinen armeijalle merkittävä asia, asevelvollisuusselvitys. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on ”korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen”.

Kirjaus näyttäisi viittaavan siihen, että asevelvollisuusmallissa on hallituksen mielestä tasa-arvo-ongelma.

Kivinen tekee selväksi, että nykyinen malli, jossa asevelvollisuus on miehille velvoittava ja naisille vapaaehtoinen, täyttää Puolustusvoimien tarpeet.

– Jos tulee vaihtoehtoisia malleja, toivon, että ne ovat konkreettisia ja niistä käydään laaja keskustelu. Maan sotilaallisen puolustuksen uskottava järjestäminen ei ole mahdollista ilman toimivaa asevelvollisuutta.

Ex-puolustusministeri Elisabeth Rehnin ajatuspaja Bank Of Ideas on esittänyt kansalaispalvelusmallia, jossa sekä miehet että naiset velvoitettaisiin kutsuntoihin; osa velvoitettaisiin asepalvelukseen ja muiden olisi mahdollista suorittaa siviilipalveluksen korvaava, siviilikriisinhallintaa tukeva varautumispalvelus.

Mallia kehittämässä olleen, armeija-ajastaan Häiriö! Nainen intissä -kirjan kirjoittaneen Kaisa-Maria Töllin mukaan asepalveluksen suorittajat olisivat motivoituneempia ja kyvykkäämpiä, sillä heidät valittaisiin kaksi kertaa nykyistä suuremmasta henkilö- ja osaamispoolista – sekä naisista että miehistä.

Kivisen mukaan ”numeraalisesti tilanne on se, että ei ole akuuttia tarvetta lähteä laajentamaan poolia”.

– Meillä ei ole tarvetta kouluttaa koko ikäluokkaa – miehiä plus naisia. Pitäisi miettiä, onko järkevää niin sanotusti ylikouluttaa vai mennäänkö valikoivuuteen, jossa meille annetaan molemmista ikäluokista oikeus ottaa juuri ne, jotka sieltä tarvitsemme tai haluamme.

Perussuomalaisten riveistä on kysytty, onko armeija valmistautunut pysäyttämään pakolaiset Suomen rajalle, jos kansainvaellus Euroopassa toistuisi. Komentaja Timo Kivinen sanoo, että Puolustusvoimat vastaa sotilaallisesta maanpuolustuksesta, eikä ole se viranomainen, joka ”on tällaisessa asiassa (pakolaisten tullessa) etulinjassa”. Kivisen mukaan armeija antaa tarvittaessa tukea muille viranomaisille, jos lainsäädäntö sen mahdollistaa.

Puolustusvoimissa on laskettu, että Suomessa syntyneiden miesten ikäluokka kasvaa hieman vielä noin kymmenen vuotta eteenpäin. Lähitulevaisuus on siis turvattu.

Kivinen mainitsee, että miesten yleisellä asevelvollisuudella on yhä vankka kansalaisten tuki, ja kaivaa esiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn, jonka mukaan 74 prosenttia vastanneista tuki vuoden 2018 kyselyssä nykyistä mallia. Vuonna 2017 lukema oli tosin 81 prosenttia.

– Katsotaan seuraava kysely, kyselyissä on ollut aina pientä heiluntaa, viimeisessä oli pikkuinen notkahdus.

Kivinen melkein kiihtyy sanoessaan, että on ”koko Suomelle haaste, jos yksilöllisyys korostuu sillä tavalla, että yhteinen etu alkaa jäädä yksilön edun alle”.

– Varusmiespalveluksessa toimimme sillä tavalla, että nuoret, jotka palveluksessa ovat, ymmärtävät paremmin palveluksen jälkeen, mikä yhteisöllisyyden merkitys Suomen kokoiselle kansakunnalle on. Yhtenäisyys oli avainkysymys talvisodassakin.

Talvisodan tarina kantaa yhä, mutta armeijankin täytyy ”elää ajassa”, kuten Kivinen asian muotoilee. Yksi arkinen esimerkki tästä on kasvisruokapäivä. Aloite kasvisaterioiden lisäämiseen tuli varusmiestoimikunnilta.

Edellinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) kimpaantui Puolustusvoimien kasvisruokalinjauksesta ja täräytti, että ”mikään armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla”.

– Tänä päivänä itse kukin silloin tällöin syö pelkkää kasvisruokaa. Muonituspalveluiden toimittajan kanssa meidän ihmiset analysoivat, pitääkö sitä muuttaa, Kivinen kuittaa.

Kivinen ottaa itse esiin toisen keskusteluun nousseen asian, varusmiesten niin sanotut pussiruokailut. Pussien sisältö kootaan erilaisista leipätuotteista, pasteijatuotteista, energiapatukoista, energiajuomista, suklaista ja pähkinöistä.

– Sellainen vanha sanonta on edelleen validi, että niin sodit kuin harjoittelet. Jos kriisi tulisi, siellä syötäisiin pussiruoan tyyppistä ruokaa aika useinkin sen sijaan, että olisi aika joku kenttäkeittiön lämminruokatarjoilu.

Kivinen suoritti Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen Rangers-kurssin 1983. Kurssin yksi erikoisuus oli ruokailuajat.

– Tavoitteena oli luoda taistelutilanteen mukaiset paineet koulutettaville, ja yksi keino oli laittaa ruoka minimiin. Jos ei oltu kentällä operoimassa, niin parakeilla se meni niin, että aamupala oli kolme minuuttia ja muilla aterioilla kaksi minuuttia, Kivinen naurahtaa.

Venäjä avasi uudelleen Alakurtin sotilastukikohdan 2015. Tukikohta sijaitsee 50 kilometrin päässä Suomen rajasta.

Kivinen on toiminut urallaan myös kansainvälisissä tehtävissä. Vuosina 1997–1998 Kivinen oli pataljoonaupseeri Bosniassa ja 1998–2001 Kivinen toimi sotilasasiamiehenä Unkarissa, Ukrainassa ja Itävallassa.

– Maailmanjärjestys on muutoksessa. Kiina vahvistuu ja Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut. Venäjä pyrkii alueellisena suurvaltana muokkaamaan tilannetta palvelemaan intressejään, ja tässä Venäjä on käyttänyt myös sotilaallisia keinoja Krimillä ja Syyriassa, Kivinen analysoi.

Kivisen mukaan Venäjän asevoimien suorituskyvyssä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana todella merkittävä muutos.

– Se näkyy myös siinä, että sotilaallinen aktiviteetti, siis harjoitustoiminta, on meidänkin lähiympäristössä lisääntynyt. Viime vuosina he ovat avanneet pohjoisessa pääosin Neuvostoliiton aikaisia tukikohtia ja ottaneet niitä käyttöön, mutta ovat tehneet siellä muutakin.

Venäjän aktivoituminen pohjoisen suunnalla on jäänyt Suomessa vähemmälle huomiolle kuin Venäjän toiminta Itämeren alueella. Kivinen arvioi, että Venäjän aktiviteetti pohjoisessa tulee edelleenkin lisääntymään.

Sotilaallisen aktiviteetin lisääntymisen vuoksi Puolustusvoimien pääesikunnan ja Venäjän kansallisen puolustuksen johtokeskuksen välille avattiin pari vuotta sitten ”kuuma linja”. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Kivinen kertoo, että kyse on siitä, että ”pystytään äänellä kommunikoimaan, jos tulee jokin sellainen tapahtuma, joka halutaan keskenään selvittää”.

Onko kyseessä siis fyysinen puhelin?

– No, linja. Sitä testataan, mutta sitä ei ole ollut tarvetta käyttää.

Viime vuosina on syntynyt ”uusi sotilaallinen normaali”, johon Suomi on Kivisen mukaan ”tietysti reagoinut”.

– Painopiste on ollut joukkojen valmiuden kehittämisessä ja logistisissa järjestelyissä, sitä jatketaan mutta laitetaan enemmän painoarvoa toimintatapojen kehittämiseen, niin sanottu operaatiotempo kiihtyy koko ajan ja meidän pitää pystyä vastaamaan kehitykseen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puhunut neljästä pilarista, joiden varaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka rakentuu. Yksi pilareista on läntiset kumppanuudet, johon kuuluvat EU, Ruotsi, Nato ja Yhdysvallat. Uutta on yhteistyö Norjan kanssa.

Nato on ollut viime aikoina sisäisesti riitaisessa tilassa, mutta Kivisen mukaan sotilaspuolella ei näy erimielisyyttä siitä, miten Naton tulisi toimia.

– He ovat palanneet alkuperäiseen tehtäväänsä eli Nato-maiden alueen puolustukseen. Suomi on Naton kumppani, ja meidän Nato-kumppanuus palvelee Puolustusvoimien tarvetta.

Upseerikyselyissä Natolla on perinteisesti korkea kannatus: viimeisimmässä kyselyssä 67 prosenttia oli Nato-jäsenyyden kannalla.

Mistä tämä kertoo?

– Sitä pitää kysyä kyselyyn vastanneilta.

Kivinen sanoo, ettei kukaan tilannetta läheltä seuranneista olisi uskonut viisi vuotta sitten, kuinka paljon Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö syventyy.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist linjasivat viime lauantaina Lännen Median lehdissä ja Dagens Nyheterissä julkaistussa puheenvuorossa, että Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö tiivistyy entisestään.

27. marraskuuta ministeritasolla toteutettiin table top -harjoitus, joka perustui kuvitteelliseen konfliktiin Itämeren alueella. Tavoitteena oli harjoitella poliittisia päätöksentekoprosesseja konfliktitilanteessa.

Ruotsin julkilausuttu tavoite on kansainvälistää mahdollinen kriisi. Mitä tämä tarkoittaa?

– Yhteistyön tavoite on ennaltaehkäistä sitä, että kumpikaan maa ei joudu kriisiin. Jos tulee laajempi kriisi alueella, jossa on useampia valtioita, tausta-ajatuksena on, että mikään maa ei jäisi yksin siinä kriisissä. Yhdessä olemme vahvempia.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) tapasi joulukuun 10. päivänä Washingtonissa Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin sekä Yhdysvaltojen puolustusministeri Mark Esperin. Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministerit allekirjoittivat puolitoista vuotta sitten kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä.