Kohtalokas al-Hol-pulma tänään hallituksen pöydällä: joutuuko keskusta antamaan periksi?

Valtio-opin professori arvioi, että keskusta voisi olla jopa valmis lieventämään linjaansa hallitusyhteistyön ja luottamuksen nimissä.

Asiantuntijat arvioivat hallituksen vaihtoehtoja al-Hol-solmun aukaisemiseksi. Keskusta on jälleen avainasemassa.

16.12.2019 6:34

Sanna Marinin (sd) hallitus on tiukassa tilanteessa. Se joutuu tiistaina vastaamaan kaikkien oppositiopuolueiden yhteiseen välikysymykseen al-Holin tilanteesta.

Viimeistään tiistain istunnossa hallituspuolueilla tulisi olla jonkinlainen yhtenäinen kanta siitä, keitä leiriltä tulisi Suomeen palauttaa. Toistaiseksi yhteinen linja on pysynyt näkymättömissä. Tiukinta näkemystä on esittänyt keskusta, joka ei haluaisi tuoda aikuisia Suomeen lainkaan.

Hallitus kokoontuu maanantaina sopimaan yhteisestä linjastaan.

Kansainvälisen oikeuden tutkija Toni Selkälä Turun yliopistosta arvioi, että tilanne on hyvin haasteellinen poliittisesta näkökulmasta. Hänen näkemyksensä mukaan Suomen tulee oikeusvaltiona auttaa hädässä olevia kansalaisiaan ulkomailla.

Selkälä avasi asiaa myös Perustuslakiblogin kirjoituksessaan. IS:lle hän listasi kolme oikeudellisesta näkökulmasta realistista vaihtoehtoa.

1. Suomi tuo vain orpolapset ja lapset äitien suostumuksella

Euroopassa orpolapsia on Selkelän mukaan kotiutettu koko menneen vuoden ajan. Muissa Pohjoismaissa on päädytty tähän ratkaisuun. Suomen kohdalla kyse olisi tietojen mukaan alle viidestä lapsesta. Selkälän mukaan orpolasten kotiuttaminen olisi päätöksenä helpoin näistä vaihtoehdoista ja samalla se lähettäisi viestin siitä, että Suomi kyllä auttaa.

– Tällöin jäisi kuitenkin ratkaisematta se, että mitä muille lapsille tai äideille tehdään.

2. Suomi tuo kaikki lapset ja äidit, jotka haluavat tulla

Toisessa vaihtoehdossa Suomi toisi lasten mukana myös äitejä, jotka haluavat lähteä. Selkälän mukaan tässä vaihtoehdossa selvitettäisiin kotiuttamisen jälkeen Suomessa, onko joku palanneista mahdollisesti osallistunut johonkin rikokseen ja voidaanko heidät tuomita Suomessa. Samalla pitäisi myös tehdä arviointi siitä, tulisiko lapsi ottaa huostaan.

– Oikeudellisesti tämä olisi kaikista mutkattomin ja varmasti myös tehokkain päätös, Selkälä arvioi.

3. Suomi auttaa kaikki halukkaat kerralla Suomeen

Esimerkiksi Kosovo on kotiuttanut leiriltä kaikki kansalaisensa, mutta yksikään Euroopan unionin jäsenvaltio ei ole seurannut esimerkkiä. Selkälän mukaan moni Euroopan valtio kipuilee tämän vaihtoehdon kanssa, ja esimerkiksi Ruotsissa on käyty samankaltaista keskustelua kuin Suomessa.

Selkälän mukaan kolmas vaihtoehto toimisi niin, että Suomi ottaisi kerralla kaikki paluuseen valmiit kansalaisensa takaisin Suomeen.

– Mielestäni voisi olla oikeudellisesti täysin mahdollista todeta, että apua tarjotaan vain tämän kerran, minkä jälkeen leirille mahdollisesti jäävät suomalaiset ovat tehneet päätöksen kieltäytyä avusta. Mikäli he myöhemmin apua hakevat, heidän täytyy tehdä se konsulaatin kautta – mikä tarkoittanee tässä tapauksessa matkustamista Irakiin tai Turkkiin, Selkelä selventää.

”Pelkästään lasten tuomisesta keskusteleminen on tarpeetonta”

Näiden kolmen vaihtoehdon lisäksi Selkälän mukaan on kaksi epärealistisempaa vaihtoehtoa: vain lasten tuominen Suomeen ja vain konsulaattiin päässeiden auttaminen. Epärealistisista tavoitteista ensimmäistä on tähän asti sanonut kannattavansa ainakin hallituspuolue keskusta.

Puolueen puheenjohtaja Kulmuni totesi keskiviikkona ja torstaina, että pakolaisleiriltä voidaan hänen näkemyksensä mukaan kotiuttaa Suomeen vain lapsia. Tämä vaatisi kuitenkin lasten erottamisen äideistään, mikä ei ilman äitien suostumusta sovi leiriä ylläpitävälle kurdihallinnolle.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni toisti torstaina puolueensa näkemyksen al-Holin leiriltä kotiutettavista suomalaisista. Keskustan mukaan aikuisia ei voida palauttaa Suomeen.

– Emme oletettavasti kykene siihen. Voidaan tehdä sellainen poliittinen päätös, mutta se ei vie tilannetta eteenpäin, Selkälä arvioi.

Kurdihallinnon kanssa voitaisiin käydä keskusteluja. On kuitenkin epäselvää, onko kurdihallinto halukas neuvottelemaan sellaisista tilanteista, joissa äidin suostumusta lapsen kotiuttamiselle ei ole.

– Pelkästään lasten tuomisesta keskusteleminen on tarpeetonta. Se ei ole mahdollista. Ei puhuta oikeudellisista realiteeteista, vaan ainoastaan siitä, mikä kuulostaa poliittisesti hyvältä.

– Jos tähän päädytään tiistaina, se on tyhjä päätös, Selkälä toteaa.

Toinen Selkälän näkökulmasta epärealistinen vaihtoehto olisi vain leiriltä itsenäisesti lähtemään onnistuneiden auttaminen. Selkälän mukaan vaihtoehdosta tekee vaikeasti toteutettavan se, että leiriltä ei toistaiseksi ole päässyt vapaasti lähtemään.

– Suomen viesti olisi: hakeutukaa konsulaattiin, jos haluatte apua. Se kielisi siitä, että Suomi ei ole tulossa leirille eikä neuvottele kurdihallinnon kanssa.

Tällaiseen ratkaisuun on päätynyt Alankomaat. Päätös on oikeudellisesti mahdollinen, mutta Selkälän mukaan se poikkeaisi Suomen ulkopolitiikan linjasta merkittävästi.

Muuttaako keskusta linjaansa?

Tilanne on poliittisesti hankala erityisesti keskustan näkökulmasta, arvioi valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. Ruostetsaaren mukaan hallitukselle poliittisesti helpoin valinta olisi päättää kotiuttaa pelkästään suomalaiset orpolapset. Ainakin aluksi.

– Tämä olisi helpoin valinta, koska sitä voisi perustella muiden Pohjoismaiden nykylinjalla.

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi, että keskusta voi jopa muuttaa kantaansa palautettavista.

Professorin mukaan on mahdollista, että tiistain välikysymyskeskustelussa ei ainakaan suljeta pois sitä vaihtoehtoa, että jatkossa leiriltä voitaisiin kotiuttaa myös äitejä ja lapsia tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

– On hyvin mahdollista, että nyt linjataan, että orpolapset tuodaan nyt heti ja muiden osalta jatketaan selvittelyä ja tapauskohtaista arviointia. Selvitetään äitien taustoja.

Yhtenäisen linjan löytäminen hallituksessa ei kuitenkaan näytä olevan aivan helppo tehtävä. Avainasemassa on jälleen keskusta.

Ruostetsaari arvioi, että keskustan voi olla vaikea enää perääntyä muihin hallituspuolueisiin nähden tiukasta linjastaan, sillä se on jo kuuluttanut sitä julkisuudessa.

Selvää on, että ilman hyviä perusteluja keskusta tuskin lähtee muuttamaan linjaansa.

– Kun tässä nyt koetetaan luottamusta rakentaa, niin tietenkin saattaa olla, että keskusta on hallitusyhteistyön ja luottamuksen rakentamisen nimissä valmis lieventämään omaa kantaansa. On vaikea sanoa, Ruostetsaari arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?