Tasa-arvo­valtuutetulle yhteyden­ottoja Marinin hallituksen nais­valtaisuudesta – arvaatko, miten monta kyselyä tuli aiemmista hallituksista? - Politiikka - Ilta-Sanomat

Tasa-arvo­valtuutetulle yhteyden­ottoja Marinin hallituksen nais­valtaisuudesta – arvaatko, miten monta kyselyä tuli aiemmista hallituksista?

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus nimitettiin 10.12.2019.

Julkaistu: 11.12.2019 18:03, Päivitetty 11.12.2019 22:33

Pohjanmaan Kokoomusnaiset arvosteli aiemmin hallituksen sukupuolijakaumaa, mutta korjaili sittemmin sanomisiaan. Järjestö ei kuitenkaan ole yksi tasa-arvovaltuutetulta asiasta kysynyt, vaan yhteydenottajat ovat olleet kaikki miehiä.

Tasa-arvovaltuutettu kertoo Twitterissä saaneensa useita yhteydenottoja, jotka koskevat Sanna Marinin (sd) hallituksen kokoonpanoa.

Marinin tiistaina nimitetyssä hallituksessa on 19 ministeriä, joista 12 on naisia ja 7 miehiä. Antti Rinteen (sd) eronneessa hallituksessa ministereistä 11 oli naisia ja 8 miehiä. Rinnettä edeltäneessä Juha Sipilän (kesk) hallituksen viimeisimmässä kokoonpanossa oli puolestaan 11 miestä ja 5 naista.

Tasa-arvolaissa todetaan, että ”jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.”

  • Katso jutun lopusta grafiikasta, miten miehet ja naiset ovat päässeet ministereiksi Suomessa historian kuluessa

Tasa-arvovaltuutetun tulkinnan mukaan tämä ei kuitenkaan koske valtioneuvoston kokoonpanoa.

– Tasa-arvolain kiintiösäännös ei koske valtioneuvoston kokoonpanoa. Puolueet valitsevat itse omat ministeriehdokkaansa, Tasa-arvovaltuutettu kirjoittaa Twitterissä.

Sanomalehti Ilkka uutisoi tiistaina Pohjanmaan Kokoomusnaisten kannanotosta, jonka mukaan hallituksessa on liikaa naisministereitä. Kannanotossaan he toteavat, että sukupuolten tasa-arvon tulee toimia molempiin suuntiin.

– On siirrytty härkälaumasta huulipunahallitukseen, mutta onko sekään se paras vaihtoehto, kysyy puheenjohtaja Anna-Maija Renko kannanotossa.

Renko toteaa, ettei kuitenkaan kannata sukupuolikiintiötä ministerisalkkujen jakoon. Hän toivoo, että hallitus pystyttäisiin muodostamaan vapaaehtoisesti neuvottelemalla.

Ilta-Sanomat tiedusteli keskiviikkona Rengolta, onko hän tai Pohjanmaan Kokoomusnaiset olleet tasa-arvovaltuutettuun yhteydessä.

– Emme ole olleet yhteydessä tasa-arvovaltuutettuun enkä tiedä ketään, joka olisi ollut, Renko vastasi IS:lle tekstiviestitse.

”Aikaisempien hallitusten ministerien sukupuolijakaumasta ei ole yhteydenottoja”

IS kysyi tasa-arvovaltuutetulta asiasta sähköpostilla.

Näin tasa-arvovaltuutetun toimistosta vastattiin siihen, millaisia yhteydenottoja asiasta on tullut ja ketkä ovat niitä lähettäneet.

– Laadimme vastaukset yhdessä ylitarkastaja Minna Lundell-Kiurun kanssa, tiedottaja Päivi Ojanperä kertoo Ilta-Sanomille.

Kuinka monta yhteydenottoa tasa-arvovaltuutetulle on tullut nykyisen hallituksen ministerien sukupuolijakaumasta?

– Tasa-arvovaltuutetulle on tullut Suomen hallituksen ministerien sukupuolijakaumasta kolme yhteydenottoa, kaksi kappaletta kirjallisia yhteydenottoja ja yksi puhelu.

Ovatko yhteydenottajat olleet yksityishenkilöitä vai yhteisöjä? Onko heille jo vastattu? Jos ei, mitä vastataan?

– Yhteydenottajat ovat olleet yksityishenkilöitä (kaikki miehiä). Kirjallisiin tietopyyntöihin ei ole vielä vastattu, mutta niihin tullaan vastaamaan samalla tavalla kuin tasa-arvovaltuutettu vastasi jo Twitter-tilillään:

Tasa-arvolain kiintiösäännöstä ei sovelleta valtioneuvoston kokoonpanoon. Puolueet valitsevat itse omat ministeriehdokkaansa.

Mitä tasa-arvolain kohtaa asiaan sovelletaan?

– 4 a § (15.4.2005/232) eli Julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpano. Se kuuluu näin:

Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.”

Miksi kiintiösäännöstä ei sovelleta valtioneuvoston kokoonpanoon?

– Kiintiösäännöstä ei sovelleta Suomen hallituksen eli valtioneuvoston kokoonpanoon, koska Suomen hallitus ei ole kiintiösäännöksen mukainen 4 a §:n 1 momentin edellyttämä toimielin, kuten valtion komitea, neuvottelukunta tai vastaava toimielin.

Onko aiempien hallitusten ministerien sukupuolijakaumasta tullut vastaavaan tapaan yhteydenottoja vai liittyvätkö yhteydenotot uuteen naisvaltaiseen hallitukseen?

– Aikaisempien hallitusten ministerien sukupuolijakaumasta ei ole tullut tasa-arvovaltuutetulle kiintiösäännökseen liittyviä yhteydenottoja.

Alla olevassa grafiikassa näkyy, millainen sukupuolijakauma hallituksissa on ollut vuodesta 1917 vuoteen 2019. Naisministerien määrä alkoi kasvaa vasta 1980-luvulla.

Miehet ja naiset ministereinä Suomessa 1917-2019.

Korjaus 11.12.2019 klo 22.32: Toisin kuin jutussa sanottiin, Sipilän hallituksessa oli lopussa 16 ministeriä, joista 11 oli miehiä ja 5 naisia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?