Kohti fossiilitonta liikennettä
Marinin mukaan Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.
Sdp linjasi vaalien alla, että tällä hallituskaudella tulee laatia aikataulu uusien myytävien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä.
Sdp:n 1. varapuheenjohtaja Marin olikin täysin samaa mieltä Aamulehden vaalikoneväittämän kanssa siitä, että Suomen pitää seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä ja asettaa aikaraja uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi.
– Me emme tule hakemaan sitä autoa sinun pihastasi. Kyse on siitä, että milloin linjataan siitä, että uusista myytävistä polttomoottoriautoista luovutaan, Marin sanoi helmikuussa.
Marinin mukaan ”aikataulullisesti puhumme ennemmin vuoden 2030 jälkeisestä ajasta kuin lähivuosista”. Liikenneministerinä Marin asetti työryhmän valmistelemaan tiekarttaa kohti fossiilitonta liikennettä.
Katso jutun alusta videolta uuden hallituksen ensimmäinen tiedotustilaisuus
Torjuu ”kuripolitiikan”
Marin on määritellyt itsensä vasemmistolaiseksi sosiaalidemokraatiksi ja arvostellut ”kuripolitiikkaa”. Kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä Marinin mukaan mieluummin veroja kiristämällä kuin menoja karsimalla.
Valtion tulisi ottaa Marinin mukaan aktiivisempi rooli taloudessa. Yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin oli Marinin mukaan virhe.
Marin puhuu pääoma- ja omaisuusverotuksen ”tiivistämisestä” ja ottaisi käyttöön muun muassa lähdeveron osinkoverosta vapautetuille yhteisöille. Hän suhtautui vuoden 2015 eduskuntavaalien alla myönteisesti ajatukseen hyvin ansaitsevien palkkaverotuksen kiristämisestä.
Marin kannattaa ratkaisuja, jotka ohjaavat ”kulutusta ja liikkumista kestävämpään suuntaan”. Valtion pitäisi ohjata Marinin mukaan suomalaiset syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla. Marin on kertonut olleensa kasvissyöjä vuodesta 2008.
Kallis ydinvoima
Pääministerin paikalta eronnut Antti Rinne (sd) on ollut sitä mieltä, että hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ei toteudu ilman ydinvoimaa, minkä vuoksi hallituksen on tarvittaessa tuettava Fortumin Loviisan laitoksen jatkolupaa ja Fennovoiman Pyhäjoen voimalan rakennuslupaa.
Marin tuskin asettuu vastahankaan, vaikka suhtautuukin ydinvoimaan nihkeästi. Marin pitää ydinvoimainvestointeja järjettömän kalliina. Marinin mukaan ydinvoima ei ole yhteiskunnan kannalta kestävä, edullinen tai edes päästötön vaihtoehto.
Lisää kiintiöpakolaisia
Marin sanoi ennen hallituksen muodostamista kannattavansa pakolaiskiintiön ”maltillista kasvattamista”. Rinteen hallitus päättikin nostaa kiintiöpakolaisten määrän ensi vuonna 850:een. Tämän jälkeen kiintiöpakolaisten määrä on jäämässä välille 850–1050.
Perussuomalaiset ovat tarttuneet Marinin kannanottoon, jonka hän teki vuoden 2015 eduskuntavaalien alla – puolisen vuotta ennen pakolaiskriisin puhkeamista. Marin oli tuolloin sitä mieltä, että Suomen tulisi ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Marin katsoi samassa yhteydessä, että ”maahanmuuton rajoittamiselle ei ole tarvetta”.
Tammikuussa Marin kommentoi, että Suomen on ”noudatettava niitä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin olemme sitoutuneet ja kannettava oma vastuunsa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta”.
Jyrkkä ei Natolle
Marin torjuu jyrkästi ajatuksen Suomen Nato-jäsenyydestä. Marin on ottanut kantaa myös Lähi-idän asioihin: Marin on ollut sitä mieltä, että Sdp:n tulisi ajaa itsenäisen Palestiinan valtion tunnustamista.
Marin oli 2015 IS:n vaalikoneessa jokseenkin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan Kreikan velat pitää antaa anteeksi tai ehtoja huojentaa.
Arvoliberaali
Marin kannattaa eutanasiaa. Marin on ollut aktiivinen myös translakiasiassa.
– Sukupuolen moninaisuudesta on puhuttava nykyistä enemmän. Transsukupuolisten, intersukupuolisten ja muunsukupuolisten oikeuksia on vahvistettava, Marin on kommentoinut Aamulehdelle.
Arvoliberaali, itsensä punavihreäksi feministeriksi määritellyt Marin aikoo mennä kihlattunsa Markus Räikkösen kanssa maistraatissa naimisiin. Kirkkoon Marin ei kuulu.
Kuusi tuntia riittää
Marin väläytti elokuussa ajatusta neljän päivän työviikosta ja kuuden tunnin työpäivästä tulevaisuuden tavoitteena. Ehdotus poiki paljon arvostelua.
Esimerkiksi ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi jäähyväispuheessaan keskustan puheenjohtajana, että ”jos joku luulee, että Suomi voi pärjätä neljän päivän työviikkoa tai kuuden tunnin työpäivää tekemällä, niin vikaan menee”. Marin puolusti ehdotustaan ja sanoi, että työajan lyhentäminen voi parantaa työn tuottavuutta.
Ei marjaan persujen kanssa
Marin sanoi keväällä, että Sdp:n ja perussuomalaisten välillä vallitsee arvokuilu. Marin oli jo ennen perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamista sitä mieltä, että ”Sdp:n vaikuttajat eivät halua perussuomalaisten herrojen kanssa marjaan”.
Elokuussa 2017 Marin sanoi, että sosiaalidemokraattien ei pidä lähteä myöskään porvaripolitiikan takuumieheksi. Marin on pohdiskellut aiemmin, että Sdp:n ei tulisi istua enää kokoomusvetoisessa hallituksessa, ja on pitänyt Erkki Tuomiojan (sd) avausta punavihreän yhteistyön vahvistamisesta tervetulleena. Sdp:n tulee Marinin mukaan asemoitua vasemmistolaiseksi, arvoliberaaliksi ja globaaliksi liikkeeksi.
Ei kantaa metsähakkuisiin
Marin ei ottanut Ylen vaalikoneessa keväällä kantaa väitteeseen, jonka mukaan metsiä hakataan Suomessa liikaa. Marin ei ottanut kantaa myöskään väitteeseen, jonka mukaan viinit ja vahvat oluet pitää saada ruokakauppoihin. Vuoden 2015 vaalien alla Marin oli valmis sallimaan viinien ja vahvojen oluiden myynnin ruokakaupassa. Marin on kertonut olevansa itse suuri vehnäoluiden ystävä.
Vaalitukea ammattiliitolta
Marin sai kevään eduskuntavaaleissa 5 000 euroa tukea Tampereen työväenyhdistykseltä ja 3 000 euroa Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta. Tahmelan työväenyhdistys tuki Marinia 750 eurolla.
Avautui ahdistelusta
Marin avautui marraskuussa 2017 blogissaan kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta. Marin kuvaili ahdistelua muun muassa seuraavasti: ”Tarttuminen kiinni kadulla, väkijoukossa, baarissa, poliittisissa tilaisuuksissa tai ihan missä vain. Tilanteisiin voi sisältyä väkisin halaamista, suutelua, kourimista ja yrityksiä riisua vaatteita.”
Kasvoi kahden äidin kanssa
Marin kasvoi sateenkaariperheessä. Kahden äidin perhe oli Marinin mukaan tabu, asia, josta ei puhuttu. Marin on kotoisin alun perin Helsingistä. Lapsuutensa ja nuoruutensa Marin vietti Tampereen kupeessa Pirkkalassa. Tampereella Marin on asunut vuodesta 2006. Marin lähti politiikkaan parikymppisenä, tuli valituksi Tampereen kaupunginvaltuustoon 2012, Sdp:n varapuheenjohtajistoon 2014 ja kansanedustajaksi 2015. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Marin sai Pirkanmaalta 19 087 ääntä.
Entä muuta?
Marin tekisi ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi. Marin on kuvaillut presidentti-instituutiota aikansa eläneeksi.
Lähteet: Ylen vaalikoneet 2015 ja 2019, Ilta-Sanomien vaalikone 2015, Helsingin Sanomien vaalikone 2015, Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti, Aamulehti, Uusi Suomi, Verkkouutiset, Voima-lehti