Tuominen nimesi HS:ssa Haaviston al-Hol-päätöksen lainvastaiseksi – Asiantuntija: "Vaikutelma on, että on rikottu useita lainkohtia" - Politiikka - Ilta-Sanomat

Tuominen nimesi HS:ssa Haaviston al-Hol-päätöksen lainvastaiseksi – Asiantuntija: "Vaikutelma on, että on rikottu useita lainkohtia"

Kuvituskuva
Julkaistu: 6.12.2019 16:39

IS kysyi kahdelta hallinto-oikeuden asiantuntijalta, mitä ulkoministeriön konsulipäällikön viittaus lainvastaisuuteen tarkoittaa.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on tehnyt lainvastaisen päätöksen nimetessään erityisedustajan selvittämään suomalaisten tilannetta al-Holin leirillä.

Erimielisyyksien keskipisteessä on se, miten suomalaisten avustamisesta al-Holin pakolaisleirillä Syyriassa pitäisi päättää. Kiistasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Tuominen arvostelee Helsingin Sanomien perjantaina julkaisemassa haastattelussa voimakkaasti ulkoministeri Haaviston johtamistapaa.

Tuomisen käsityksen mukaan Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin pakolaisleirillä olevien suomalaisten auttamiseksi on lainvastainen. Hän ei ota kantaa siihen, onko päätös sellainen, että siitä olisi säädetty rangaistus.

– Käsitykseni mukaan ministerin päätös on myös lainvastainen. Päätöksessä ei ole esittelijää eikä siinä kerrota, mikä on ministerin toimivalta. Päätöksessä ei myöskään kerrota, millä perusteella ministeri voi ottaa lakisääteisen tehtävän virkamieheltä eli minulta pois, Tuominen totesi.

Kysymykseen siitä, mitä lakia ministerin päätös mahdollisesti rikkoo, Tuominen vastasi lyhyesti lehdessä.

– Ainakin hallintolakia. En ota millään tavalla kantaa siihen, onko päätös sellainen, että siitä olisi säädetty rangaistus. Olen myös sitä mieltä, että ministerin päätös olisi syytä tutkia huolellisesti. Nämä ovat lakisääteisiä tehtäviä, mihin poliittinen ohjaus ei kuulu.

Olli Mäenpää: Ministerin virkavastuuta arvioidaan viime kädessä valtakunnanoikeudessa

IS kysyi kahdelta hallinto-oikeuden asiantuntijalta, mitä Tuomisen viittaus lainvastaisuuteen tarkoittaa ja mitä siitä voisi seurata ministerille.

Mitä Tuomisen viittaus lainvastaisuuteen tarkoittaa?

– Valitettavasti tähän kysymykseen on ylimalkaisten tietojen vuoksi mahdoton vastata oikeudellisin perustein. HS:n jutussa mainitaan ainakin kolme päätöstä: toimintaohje, erityisedustajan määrääminen ja lakisääteisten tehtävien pois ottaminen konsulipäälliköltä, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää kertoo Ilta-Sanomille.

– Toimintaohjeen sisältö ei käy jutusta ilmi, erityisedustajan määräämispäätös on jutun mukaan salainen ja tehtävien pois ottamisesta ei ole tarkempaa konkretiaa, hän sanoo.

Hän viittaa hallintolakiin. Mikä on rangaistus, jos sellainen voisi olla?

– Hallintolaki on toki laki, jota ministerinkin on noudatettava. Hallintolain vastaisuutta on kuitenkin vaikea kommentoida, kun jutusta ei käy ilmi, miltä osin lakia olisi rikottu. Ministerin virkavastuuta arvioidaan viime kädessä valtakunnanoikeudessa, Mäenpää kertoo.

Mäenpää muistuttaa, että viimeksi vuonna 2010 on pohdittu, oliko pääministeri Matti Vanhanen (kesk) toiminut vastoin hallintolaissa säädettyjä esteellisyysperusteita, kun Vanhanen oli valtioneuvostossa päättämässä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) varoista miljoonien eurojen jakamisesta keskustalaiselle Nuorisosäätiölle.

– Vanhasen asia ei edennyt valtakunnanoikeuteen, mutta perustuslakivaliokunnassa pääministerin esteellisyyttä kyllä pohdittiin, hän kertoo.

Perustuslakivaliokunta katsoi helmikuussa 2011 ettei perustuslain syyksi luettavuuden vaatimus täyttynyt Vanhasen tapauksessa.

Teuvo Pohjolainen: Lainvastaisia virkakäskyjä ei saa noudattaa

Toinen vastaaja on Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori (emeritus) Teuvo Pohjolainen. Hän luki Helsingin Sanomien haastattelun.

– Ministerin menettely vaikuttaa sen perusteella omavaltaiselta.

Hän kertoo mahdollisista lainvastaisuuksista.

– Keskeisin laki, jota tulee noudattaa on hallintolaki ja tietysti perustuslainkin edellyttämät hyvän hallinnon periaatteet (joiden soveltamisala on vielä laajempi kuin hallintolain), Pohjolainen kertoo.

– Ennen hallintolain tarkastelua voidaan ottaa esille valtion yhteistoimintalaki. Sen mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista on valmisteluvaiheessa neuvoteltava niiden virkamiesten ja työntekijöiden kanssa, joita päätös koskee. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita ovat muun muassa olennaiset muutokset työtehtävissä tai työjärjestelyissä. Hesarin jutun perusteella on epäselvää, onko tätä lakia asianmukaisesti noudatettu, hän sanoo.

Pohjolainen kertoo, että hallintolaki puolestaan on yleislaki hallintoasioiden käsittelystä.

– Lähtökohtana on, että hallintolakia sovelletaan myös viranomaisen ja hallintokoneiston sisäiseen toimintaan. Henkilöstöhallintoon kuuluvat muun muassa nimitysasiat ja palvelussuhteen pysyvyyttä koskeva päätöksenteko. Tällaiset päätökset on tehtävä hallintolain määräämällä tavalla, hän sanoo.

Pohjolainen kertoo, että hallinnon sisäiseen ohjaukseen ja valvontaan kuuluvat muun muassa hallinnon sisäiset määräykset ja ohjeet, jotka mm. koskevat lain soveltamista. Ne ovat hallintolain soveltamisen kohteena.

– Sen sijaan virkakäskyn luonteiset määräykset jäävät hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Silloinkin on syytä huomata, että virkamies on velvoitettu noudattamaan lakia, joten lainvastaisia virkakäskyjä ei saa noudattaa. Virkamieshän on mm. rikosoikeudellisessa vastuussa tekemisistään.

– Hesarin jutun perusteella vaikutelma on, että UM:n päätöksenteossa Tuomisen asiassa on rikottu useita lainkohtia, eikä pelkästään hallintolakia.

Pohjolainen kertoo myös mahdollista seurauksista.

– Virheellisen menettelyn (rikosoikeudelliset) seuraamukset ovat ongelmallisempi asia. Lähtökohta on, että rikosoikeudelliseen vastuuseen voi joutua ainakin silloin, jos virheellisellä menettelyllä on tarkoituksellisesti pyritty hakemaan hyötyä itselle tai aiheuttamaan haittaa toiselle. Ministerisyyteasiahan tutkitaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, minkä jälkeen asia käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa. Kuten tunnettua, kynnys on korkea, hän sanoo.

Haavisto lähetti perjantaina tiedotteen, jossa hän kommentoi päätöksensä laillisuuspuolta.

– Ongelmaksi julkisuudessa nostettiin se, että ulkoministeriössä eri henkilö kuin konsulipäällikkö hoitaa Al-Holin leirillä olevien suomalaisten tilannetta sekä yhteyksiä muihin viranomaisiin ja kansainvälisiin toimijoihin tässä asiassa. Tämän toimeksiannon olen tehnyt 23.10.2019 nimeämällä ulkoministerin väliaikaisen erityisedustajan. Erityisedustajan tehtävänanto valmisteltiin yhteistyössä hallinnollisen alivaltiosihteerin ja hallintojohtajan kanssa. Hallituksen iltakoulun yhteydessä ulkoministeriön toimintalinjaus tuotiin tiedoksi valtioneuvoston jäsenille oikeuskanslerin läsnäollessa 31.10.2019, Haavisto totesi.

Tuoreimmat osastosta