Mitä nyt? Tämä seuraa, jos Antti Rinne ei suostu eroamaan - Politiikka - Ilta-Sanomat

Mitä nyt? Tämä seuraa, jos Antti Rinne ei suostu eroamaan

Julkaistu: 3.12. 6:07

Jos keskustan luottamus hallitukseen on ehdollistettu pääministerin eroon ja Sdp ilmoittaa seisovansa Rinteen takana, ei keskustalle jää muita mahdollisuuksia kuin jättää hallitus ja äänestää sitä vastaan luottamusäänestyksessä.

Mikäli pääministeri ei enää nauti keskustan luottamusta eikä suostu eroamaan, saattaa eduskunta äänestää välikysymyskeskustelun päätteeksi Rinteen hallituksen epäluottamuksesta. Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan hallituksen kaatuminen epäluottamuslauseeseen olisi hyvin harvinaista.

– Se olisi ensimmäinen kerta vuoden 1957 jälkeen. V.J. Sukselaisen hallitus kaatui silloin epäluottamuslauseeseen. Viime vuosikymmeninä pääministeri on pyytänyt eroa, kun on tullut luottamuspula.

Jos keskustan luottamus hallitukseen on kuitenkin ehdollistettu pääministeri Rinteen eroon ja Sdp ilmoittaa seisovansa Rinteen takana, niin keskustalle ei jää muita mahdollisuuksia kuin jättää hallitus ja äänestää sitä vastaan keskiviikon luottamusäänestyksessä, sanoi poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistolta STT:lle maanantai-iltana, kun Sdp:n puoluehallituksen kokous yhä jatkui.

Ronkainen uskoo, että keskustan ja Sdp:n peliliikkeet ja diili tehdään ennen välikysymystä. Aika paljon riippuu siitä, kuinka syvää keskustan epäluottamus on.

– Julkisuuteen ei ole kerrottu, kuinka syvää tämä epäluottamus on. Esittääkö kepu tässä, että he ovat tosissaan, haluaako puolue jotain ohjelmallisia muutoksia, vai haluaako keskusta, että Rinne lupaa, ettei jatkossa huseeraa tällä lailla, sanoo Ronkainen.

Ronkainen näkee tilanteessa kolme vaihtoehtoa. Ensimmäinen on, että Sdp heittää Rinteen bussin alle, pääministeri vaihtuu ja uusvanha hallitus jatkaa työtään. Toinen vaihtoehto on, että keskusta kävelee ulos hallituksesta ja Rinteen hallitus jatkaisi vähemmistöhallituksena ja yrittäisi neuvotella itselleen tukea oppositiosta.

Kolmas vaihtoehto on, että hallitus eroaa ja uudet hallitustunnistelut alkavat. Viime vaalituloksen perusteella mahdollisia enemmistöhallituksia on kolme: sinipuna, jossa kokoomus korvaa keskustan, porvaripohja (kok, kesk, vihr, r ja kd) ja kahden puolueen hallitus kok ja ps).

– Tärkeintä on miten hallituksen toimintakyky ja keskinäinen luottamus voidaan palauttaa, onko keinoja neuvotella jatkon Rinteelle. Jos Rinne vaihtuisikin, jättäisikö se jotain puolueiden hampaanrakoon tai epäluottamusta hallituksen sisälle? Heikolta näyttää, Ronkainen sanoo.

Perustuslaissa on säädetty prosessista, joka käynnistyy pääministerin tai valtioneuvoston erotessa tai menettäessään eduskunnan luottamuksen. Prosessi on pääpiirteissään samanlainen molemmissa tapauksissa.

Jos Rinne päättää erota, hänen täytyy mennä tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheille ja pyytää hallituksen eroa. Tämän jälkeen nykyinen hallitus jatkaa toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on nimitetty.

Paloheimo kertoo, että presidentin myönnettyä eron edessä on niin kutsuttu puhemiehen kierros, jossa eduskunnan puhemies tapaa eduskuntaryhmien edustajia ja selvittää, löytyykö heiltä yksimielisyyttä uudesta pääministeristä.

Käytännössä kyseessä ovat siis uudet hallitusneuvottelut. Pelkän pääministerin vaihtuessa helpoin ratkaisu on jatkaa samalla hallituspohjalla ja -ohjelmalla sekä valita hallitukselle uusi pääministeri, mikäli ratkaisulle löytyy enemmistön tuki. On myös mahdollista, että koko hallituskokoonpano ja hallitusohjelma neuvoteltaisiin uudelleen.

Kun neuvottelujen tulos on selvillä, presidentti kuulee eduskunnan puhemiestä ja antaa tämän jälkeen eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Eduskunta toimittaa avoimen äänestyksen pääministeriehdokkaan valinnasta. Jos ehdokas saa yli puolet äänistä, hänet valitaan uudeksi pääministeriksi.

Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, peruutetaan prosessissa taaksepäin ja valitaan samalla kaavalla uusi pääministeriehdokas. Jos hänkään ei saa enemmistöä, toimitetaan eduskunnassa pääministerin vaali avoimena äänestyksenä, jolloin eniten ääniä saanut tulee valituksi.

On olemassa myös mahdollisuus, että järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit, jos neuvotteluissa ei päästäisi yhteisymmärrykseen. Paloheimon mukaan uusien vaalien määräämisestä on tehty uudessa perustuslaissa ”kohtalaisen vaikeaa”.

– Jos käy niin, ettei uuden hallituksen muodostamiselle löydy edellytyksiä, silloin voimassa olevan perustuslain mukaan pääministerin esitystä tarvitaan aina hajotusvaalien järjestämiseksi. Pääministeri tekee tasavallan presidentille ehdotuksen ja presidentti päättää, järjestetäänkö vaalit.

Paloheimo huomauttaa, että ennenaikaiset eduskuntavaalit on tuskin muiden puolueiden kuin perussuomalaisten toiveissa. Myös Antti Ronkainen arvioi STT:lle, että tilanne tuskin johtaa uusiin vaaleihin.

Paloheimon mukaan uusi pääministeri ja hallitus muodostuu nopeasti, mikäli nykyiset hallituspuolueet sitoutuvat olemassa olevaan hallituspohjaan ja -ohjelmaan. Hän ei kuitenkaan uskalla esittää arvauksia aikataulusta, sillä hän toteaa asetelman olevan ”hyvin poikkeuksellinen”.

– Vuoden 2003 vaalien jälkeinen tilanne on kohtalaisen rinnastettava, kun pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk) menetti toisen hallituspuolueen Sdp:n luottamuksen ja pyysi eroa. Silloin uusi hallitus tuli muodostettua aika nopeasti.

Paloheimon mukaan hallituksen mahdollisella erolla ei ole vaikutusta tulossa olevan välikysymyksen käsittelyyn.

– Jos meillä on toimitusministeristöksi juuri muuttunut hallitus, jonka luottamuksesta äänestetään, niin silloin voi tulla selvä enemmistö epäluottamuksen kannalle, Paloheimo toteaa.