Jos Antti Rinne eroaa, nämä asiat tapahtuvat seuraavaksi - Politiikka - Ilta-Sanomat

Jos pääministeri eroaa, nämä asiat tapahtuvat seuraavaksi

Julkaistu: 2.12. 20:39

Valtio-opin emeritusprofessorin mukaan hallituksen kaatuminen epäluottamusäänestykseen on hyvin harvinaista. Niin on tapahtunut viimeksi 62 vuotta sitten.

Antti Rinne näyttäytyi medialle myöhään sunnuntai-iltana, kun hän poistui Valtioneuvoston linnasta. Katso video yllä.

Keskustan puoluehallitus totesi maanantai-iltana pidetyssä kokouksessaan, että ”Sdp:n on tehtävä tarvittavat johtopäätökset hallituksen toimintakyvyn palauttamiseksi”. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kierteli vastaamasta kysymykseen, tarkoittaako keskustan viesti sitä, että puolue vaatii pääministeri Antti Rinteen (sd) eroa.

Jos pääministeri ei enää nauti keskustan luottamusta, on valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan tällöin edessä kaksi vaihtoehtoista skenaariota: joko Rinne jättää itse eropyyntönsä tai eduskunta äänestää keskiviikkona välikysymyskeskustelun päätteeksi Rinteen hallituksen epäluottamuksesta.

Paloheimo pitää todennäköisenä, että Rinne eroaa itse.

Se olisi ensimmäinen kerta vuoden 1957 jälkeen. Viime vuosikymmeninä pääministeri on pyytänyt eroa, kun on tullut luottamuspula.

Kokenut Sdp:n edustaja totesi kuitenkin maanantai-iltana IS:lle, ettei usko Rinteen suostuvan eroamaan vapaaehtoisesti.

– Arvioin, että Rinne ei suostu eroamaan. Hän leikkii upporikasta tai rutiköyhää loppuun saakka ja ajaa tarvittaessa seinään, edustaja sanoo.

Paloheimon mukaan olisi hyvin harvinaista, jos hallitus kaatuisi epäluottamuslauseeseen.

– Se olisi ensimmäinen kerta vuoden 1957 jälkeen. V.J. Sukselaisen hallitus kaatui silloin epäluottamuslauseeseen. Viime vuosikymmeninä pääministeri on pyytänyt eroa, kun on tullut luottamuspula. Ei ole siis tarvinnut eduskunnassa äänestyttää siitä, Paloheimo kertoo.

Presidentti myöntää eron hallitukselle

Perustuslaissa on säädetty prosessista, joka käynnistyy ministerin tai valtioneuvoston erotessa tai menettäessään eduskunnan luottamuksen. Prosessi on pääpiirteissään samanlainen molemmissa tapauksissa. Ensin tasavallan presidentti myöntää eron.

Jos Rinne päättää erota, hänen täytyy mennä tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheille ja pyytää hallituksen eroa. Tämän jälkeen nykyinen hallitus jatkaa toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on nimitetty.

Pääministeri Antti Rinne poistui virka-autollaan valtioneuvoston linnasta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä hieman ennen keskiyötä. Hallituspuolueiden johto oli puinut Rinteen asemaa salaisessa kokouksessa.

Pääministeri Antti Rinne poistui virka-autollaan valtioneuvoston linnasta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä hieman ennen keskiyötä. Hallituspuolueiden johto oli puinut Rinteen asemaa salaisessa kokouksessa.

Toimitusministeristön toimivallan rajat harkitaan tapauskohtaisesti. Sen asemasta ei ole nimenomaisia säännöksiä, mutta sen katsotaan yleisesti voivan hoitaa vain kiireellisimmät ja välttämättömimmät asiat. Se ei toteuta hallitusohjelmaa eikä tee suuria poliittisia päätöksiä, jotka vaikuttaisivat uuden hallituksen toimintamahdollisuuksiin.

Viimeksi Suomessa oli toimitusministeristö viime keväänä, kun edellinen pääministeri Juha Sipilä (kesk) jätti eronpyyntönsä kariutuneen sote-uudistuksen vuoksi. Tuolloin uutta hallitusta ei lähdetty muodostamaan, koska eduskuntavaaleihin oli aikaa vain pari kuukautta.

Uudet hallitusneuvottelut

Paloheimo kertoo, että presidentin myönnettyä eron edessä on niin kutsuttu puhemiehen kierros, jossa eduskunnan puhemies tapaa eduskuntaryhmien edustajia ja selvittää, löytyykö heiltä yksimielisyyttä uudesta pääministeristä.

– Sehän on sellainen vaihe sitten, jossa samassa keskustelussa de facto puolueiden eduskuntaryhmät miettivät, onko meillä joku näköala siitä, mikä puoluejoukko uuden hallituksen muodostaisi. Kun tämä näköala on syntynyt, sieltä poimitaan joku henkilö, jota ehdotetaan hallituksen muodostajaksi, Paloheimo kertoo.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi keskustan puoluehallituksen kokouksen annista keskustan puoluetoimistolla maanantai-iltana Helsingissä.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi keskustan puoluehallituksen kokouksen annista keskustan puoluetoimistolla maanantai-iltana Helsingissä.

Käytännössä kyseessä ovat siis uudet hallitusneuvottelut. Pelkän pääministerin vaihtuessa helpoin ratkaisu on jatkaa samalla hallituspohjalla ja -ohjelmalla ja valita hallitukselle uusi pääministeri, mikäli ratkaisulle löytyy enemmistön tuki. On myös mahdollista, että koko hallituskokoonpano ja hallitusohjelma neuvoteltaisiin uudelleen.

Kun neuvottelujen tulos on selvillä, presidentti kuulee eduskunnan puhemiestä ja antaa tämän jälkeen eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Eduskunta toimittaa avoimen äänestyksen pääministeriehdokkaan valinnasta. Jos ehdokas saa yli puolet äänistä, hänet valitaan uudeksi pääministeriksi.

Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, peruutetaan prosessissa taaksepäin ja valitaan samalla kaavalla uusi pääministeriehdokas. Jos hänkään ei saa enemmistöä, toimitetaan eduskunnassa pääministerin vaali avoimena äänestyksenä, jolloin eniten ääniä saanut tulee valituksi.

Ennenaikaisten vaalien mahdollisuus

On olemassa myös mahdollisuus, että järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit, jos neuvotteluissa ei päästäisi yhteisymmärrykseen uuden hallituksen kokoonpanosta. Paloheimon mukaan uusien vaalien määräämisestä on tehty uudessa perustuslaissa ”kohtalaisen vaikeaa” ja kynnys vaalien järjestämiselle on korkea.

– Jos käy niin, ettei uuden hallituksen muodostamiselle löydy edellytyksiä, silloin voimassa olevan perustuslain mukaan pääministerin esitystä tarvitaan aina hajotusvaalien järjestämiseksi. Pääministeri tekee tasavallan presidentille ehdotuksen ja presidentti päättää, järjestetäänkö vaalit.

Muut puolueet kuin perussuomalaiset pyrkivät viimeiseen asti välttämään uudet vaalit.

Paloheimo huomauttaa, että ennenaikaiset eduskuntavaalit on tuskin muiden puolueiden kuin perussuomalaisten toiveissa.

– Tänä vuonna tehtyjen mielipidemittausten perusteella muut puolueet kuin perussuomalaiset pyrkivät viimeiseen asti välttämään uudet vaalit, Paloheimo toteaa.

Sama hallitus ja sama hallitusohjelma

Paloheimon mukaan uusi pääministeri ja hallitus muodostuu nopeasti, jos nykyiset hallituspuolueet sitoutuvat olemassa olevaan hallituspohjaan ja -ohjelmaan. Hän ei kuitenkaan uskalla esittää arvauksia aikataulusta, sillä hän toteaa asetelman olevan ”hyvin poikkeuksellinen”.

– On vähän hankala esittää mitään edes kohtalaisen varmoja arvioida siitä, kuinka nopealla aikataululla prosessi tulisi etenemään.

– Vuoden 2003 vaalien jälkeinen tilanne on kohtalaisen rinnastettava, kun pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk) menetti toisen hallituspuolueen Sdp:n luottamuksen ja pyysi eroa. Silloin uusi hallitus tuli muodostettua aika nopeasti. Periaatteessa niin voisi käydä nytkin ja kohtalaisen nopealla aikataululla joku toinen samaan puolueeseen kuuluva kokoaisi hallituksen.

Paloheimon mukaan hallituksen mahdollisella erolla ei ole vaikutusta käsittelyyn tulossa olevan välikysymyksen käsittelyyn. Keskustelu käydään ja hallituksen luottamuksesta äänestetään joka tapauksessa.

– Jos meillä on toimitusministeristöksi juuri muuttunut hallitus, jonka luottamuksesta äänestetään, niin silloin voi tulla selvä enemmistö epäluottamuksen kannalle, Paloheimo toteaa.