Törkeästä ihmiskaupasta epäillyn Veijo Baltzarin yhdistys sai valtionavustuksia 126 000 euroa – kriittinen raportti ei sulkenut julkisia rahahanoja - Politiikka - Ilta-Sanomat

Törkeästä ihmiskaupasta epäillyn Veijo Baltzarin yhdistys sai valtionavustuksia 126 000 euroa – kriittinen raportti ei sulkenut julkisia rahahanoja

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Baltzarin yhdistykselle vielä viime vuonna 66 000 euroa. Kaiken kaikkiaan yhdistys sai muita avustuksia 2016-2018 yhteensä yli 360 000 euroa.

Dromin verkkosivujen mukaan Veijo Baltzar on ”kehittänyt monikulttuuriseen tunneälyyn perustuvia kasvatuksellisia ja ohjauksellisia menetelmiään vuodesta 1974 lähtien”. Omilla verkkosivuilla häntä kuvaillaan ”maailman johtavaksi mustalaiskirjailijaksi- ja taiteilijaksi”.­

25.11.2019 17:20

Törkeästä ihmiskaupasta epäillyn kulttuurivaikuttajan Veijo Baltzarin Drom-yhdistys sai 2013–2019 valtionavustuksia 126 000 euroa, käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön IS:lle luovuttamasta selvityksestä.

Summa koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Taiteen edistämiskeskuksen myöntämistä tuista.

Ministeriön selvityksestä ilmenee, että Dromille on kanavoitu julkista rahaa myös muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Viime vuonna yhdistys sai ministeriön tukiohjelmasta työttömien nuorten palkkaamiseen 66 000 euroa.

Kaiken kaikkiaan yhdistys sai opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan muita avustuksia 2016–2018 yhteensä 361 870 euroa. Tukea tuli esimerkiksi RAY:lta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palkkaamiseen lähes 54 000 euroa.

Tämä summa pitää sisällään muutakin kuin julkista rahaa, esimerkiksi Koneen säätiö tuki yhdistystä 20 000 eurolla vuonna 2017.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Yhdistys nousi näkyvästi otsikoihin sunnuntaina, kun Helsingin Sanomat uutisoi pitkän selvityksensä perusteella Baltzarin kultista: lehden mukaan kulttuurineuvos Baltzar valikoi teatteriyhteisöönsä herkkiä lukioikäisiä tyttöjä, joita hän manipuloi, lähenteli ja kontrolloi.

HS:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö innostui vuonna 2011 Baltzarin teatterista ja sen pedagogiikasta.

Opetusmenetelmää pidettiin niin lupaavana, että Humanistista ammattikorkeakoulua pyydettiin selvittämään, voisiko Baltzarin pedagogiikan pohjalle rakentaa korkeakoulutasoista koulutusta ja jopa ”vientikelpoista innovaatiotoimintaa”.

Hankkeeseen satsattiin tosissaan: opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Humanistiselle ammattikorkeakoululle 2011 180 000 euroa ”kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan mallinnus- ja tutkimushankkeeseen”.

29.3.2012 valmistuneen raportin lopputulema oli karu: kokemuspohjainen pedagogiikka ei tarjonnut pohjaa korkeakoulutasoiselle opetukselle.

Raportissa muun muassa todettiin, että Baltzar hyödyntää ohjausvalinnoissaan fyysistä läheisyyttä: opiskelijoita esimerkiksi ohjattiin fyysiseen kontaktiin toistensa kanssa ennen kuin he olivat tutustuneet toisiinsa.

– Maaliin millä ehdolla hyvänsä, kaikki keinot pitää käyttää, kaikki keinot on luvallisia, Baltzar kuvasi pedagogiikkansa ohjausetiikkaa.

Raportin mukaan niin sanotut ”epäkelvot yksilöt” oli oikeutettua siirtää sivuun joko kokonaan koulutuksen ulkopuolelle tai koulutuksen sisällä ikään kuin ”toivottomien kategoriaan”.

Raportissa arvioitiin, että Baltzar luottaa kykyynsä toimia intuition varassa.

– Mä haastattelen niitä, kävelytän niitä, teen niille erilaisia.. mä en painosta niitä, mä teen niille jotain ja pystyn tunnissa havaitsemaan mikä tää juttu on, Baltzar kuvaili raportissa.

Johtopäätöksissä summattiin, että ”vahva auktoriteettiperustaisuus, johon yhdistyi ihailun, läheisyyden ja romantiikan tärkeyteen viittaavia elementtejä, sisälsi ristiriitoja opettajan ammattieettisten lähtökohtien kanssa.

Kriittisestä raportista huolimatta yhdistyksen tukemista jatkettiin vuosi toisensa jälkeen.

Miksi näin, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen?

– Humakin selvityksen kohde oli se, että onko pedagogiikasta jotakin sellaista, joka voisi toimia korkeakoulutuksessa. Kävi ilmi, että se ei ollut käsitteellisesti eikä teoreettisesti riittävän vahva, ja siinä oli epäeettisiä toimintamallia, joista ei käyty sen tarkempaa keskustelua, mitä ne ovat.

Kulttuurihankkeita tuettiin, vaikka pedagogiikka tiedettiin ongelmalliseksi?

– Siinä on ollut eri rahoituslähteet, eri esittelijät ja eri päättäjät, jolloin on ollut riittämätöntä tiedonkulkua ja toisaalta on ollut kenenkään vaikea yleispätevästi sanoa, että mihinkään hänen hankkeisiinsa ei voida rahoitusta myöntää.

– Jälkikäteen arvioituna kaikki tässä on ollut ongelmallista, kukaan ei olisi voinut kuvitella, mitä taustalla on, sama koskee kaikkia Dromin produktioita rahoittaneita, taustalla on tavattoman paljon muitakin rahoittajia.

Onko luvassa jälkipyykkiä?

– Tiedon siitä, minkälaisia toimintoja rahoitetaan, pitäisi liikkua paremmin. Surullinen asia on se, että kukaan ei ole esimerkiksi meihin ottanut yhteyttä mistään produktioista.

Baltzar kiistää häntä kohtaan esitetyt epäilyt.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?