Esko Aho kertoo seuranneensa Postin lakkoa ihmeissään – ex-pääministeri kehottaa osapuolia lukemaan Mauno Koiviston ajatuksia - Politiikka - Ilta-Sanomat

Esko Aho kertoo seuranneensa Postin lakkoa ihmeissään – ex-pääministeri kehottaa osapuolia lukemaan Mauno Koiviston ajatuksia

Postin työtaistelu on palauttanut ex-pääministeri Esko Ahon mieleen presidentti Mauno Koiviston pohdinnat 1986 virkamieslakon ajoilta.

Postin työtaistelu on palauttanut ex-pääministeri Esko Ahon mieleen presidentti Mauno Koiviston pohdinnat 1986 virkamieslakon ajoilta.

Julkaistu: 22.11. 6:39

Ex-pääministeri Esko Aho (kesk) katsoo, että Postin lakkoilussa puurot ja vellit ovat menneet sekaisin. Hän tarjoaakin neuvoksi Mauno Koiviston viisautta vuoden 1986 virkamieslakon ajoilta.

Esko Aho, lamavuosien 1991–95 porvarihallituksen pääministeri, kertoo IS:lle, että Postin lakkoa ja tukilakkoja seuratessa hänellä on tullut mieleen presidentti Mauno Koiviston ”viisas näkemys”, jonka tämä totesi vuoden 1986 laajan virkamieslakon yhteydessä.

Näin Koivisto paketoi tuolloiset näkemyksenä kirjaansa Historian tekijät – Kaksi kautta II:

”Tämä on selvästi palkansaajien yhteiskunta, mitä yhteiskunnan piirrettä juuri muodostettu hallituskin edustaa. Poliisit ovat palkansaajia, tuomarit ovat palkansaajia ja toimittajat, jotka työmarkkinatapahtumia selostavat, ovat palkansaajia. Valtio on huomattava työnantaja ja valtion täytyy joskus esiintyä työnantajia tukevalla tavalla, jotta jonkinlainen tasapaino säilyisi.”

Ahon mukaan tämä Koiviston lausuma kannattaisi lukea nyt ajatuksen kera uudestaan.

Ahon mukaan valtion siis täytyy joskus esiintyä myös työnantajia tukevalla tavalla, jotta ”tasapaino säilyisi”. Tilanne valtion omistaman Postin osalta on nyt juuri sellainen.

Aho kertoo seuranneensa Postin lakkoilua kaikkiaan ihmeissään.

– Ensinnäkin haluan sanoa, että sympatiani ovat täysin Postin ja sen työntekijöiden puolella.

Sen päälle Aho kuitenkin sanoo, että lakko on ”vihonviimeinen” konsti puuttua tilanteeseen, jossa kyse on vääjäämättömästä rakennemuutoksesta.

Lakkoilussa sahataan myös omaa oksaa.

– Lakkoilemalla rikotaan enemmän kuin korjataan, Esko Aho arvioi.

– Lakkoilemalla rikotaan enemmän kuin korjataan, Esko Aho arvioi.

Vastaava postilaitoksia koskeva rakennemuutos on globaali ilmiö, kun kirjepostin määrä vähenee ja ala digitalisoituu maailmanlaajuisesti.

– Valitettavasti Suomessa on tullut tavaksi vastata näihin isoihin rakennekysymyksiin lakkoilemalla. Se kertoo osittain siitä, ettei asioita osata panna oikeisiin yhteyksiin, Aho sanoo ja moittii siitä sekä työmarkkinajärjestöjen edustajia että mediaa.

Aho vertaa tilannetta esimerkiksi vuoden 1990 pankkilakkoon. Pankkisektori on muuttunut sen jälkeen vääjäämättä ja perusteellisesti.

Erityisen vaarallisena Aho pitää nykyistä lakkoilua valtion omistajuuden kannalta.

– Tästä voi tulla vakavat seuraukset työmarkkinoille ja koko valtion omistajuudelle. Tätä tilannetta ei voi korjata lakkoilemalla. Lakkoilemalla rikotaan enemmän kuin korjataan.

Valtion omistajaohjauksen ympärillä on viime päivinä nähty omalaatuisia näytelmiä, mutta ex-pääministeri kieltäytyy antamasta toiminnasta kouluarvosanaa.

– Ehkä se ei olisi viisasta. Mutta toivon, että kaikki pysähtyisivät miettimään, mistä tässä on kyse. Nyt asiat on saatu vain solmuun. Mutta kuka sen solmun avaa, Aho kysyy.