Lasten ja nuorten mielen­terveys puhutti edus­kunnassa – Krista Kiuru: ”Voidaan jo puhua kansan­sairaudesta” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Lasten ja nuorten mielen­terveys puhutti edus­kunnassa – Krista Kiuru: ”Voidaan jo puhua kansan­sairaudesta”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Julkaistu: 21.11. 22:09

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vakuuttaa, että tilanteeseen puututaan hoitotakuulla ja nuorten hoitoketju laitetaan kuntoon ensimmäisenä.

Nuorten ja lasten mielenterveyden ongelmat nousivat keskeiseksi kysymykseksi, kun eduskunnassa käytiin tänään torstaina lähetekeskustelu terapiatakuuta koskevasta kansalaisaloitteesta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) muistutti, että joidenkin tutkimusten mukaan jopa 25 prosenttia suomalaisnuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.

– Lasten osalta Suomessa ollaan tilanteessa, jossa voidaan jo puhua kansansairaudesta, Kiuru sanoi.

YK:n lasten oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan lasten mielenterveyspalveluita ja takaamaan pääsyn tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin sekä tehostamaan toimia nuorten itsemurhien ehkäisemiseksi.

– Painavaa asiaa, eikä tämä havainto ole hetkessä syntynyt. Eduskunnassa ollaan kaikki samassa veneessä siinä, että nyt on onnistuttava paremmin.

Ilta-Sanomat on käsitellyt tällä viikolla näkyvästi lasten ja nuorten mielenterveyttä. IS aloitti Kun nuori mieli särkyy -teemaviikkonsa viikonloppuna 16-vuotiaan Kristiinan tarinalla, joka kosketti syvästi suomalaisia.

Myös kansanedustaja Mia Laiho (kok) muistutti, että YK:n lastenoikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus saada tarvittaessa hoitoa.

– On ikävä todeta, että tämä itsestään selvältä vaikuttava lapsen oikeus ei toteudu Suomessa mielenterveyspalveluiden osalta kaikilla lapsilla, Laiho sanoi.

Kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr) piti tilannetta huolestuttavana etenkin nuorten osalta ja vaati, että panokset keskitettäisiin nyt myös varhaisiin palveluihin.

– Mielenterveyden edistämisestä on tehtävä arkipäivää päiväkodeissa, neuvoloissa, kouluissa ja työpaikoilla Hyrkkö sanoi.

Puolueiden kesken vallitsi yksimielisyys siitä, että kansalaisaloite terapiatakuusta on kaikkiaan edistettävä asia. Sen sijaan aloitteen edistämisen aikataulu ja toteuttamistapa jakoivat eduskuntaa.

Kokoomuksen kansanedustajat vaativatkin hallitukselta ripeämpiä otteita ja kysyivät, onko hallitus valmis löytämään valtion talousarviosta 35 miljoonaa jo ensi vuodelle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt, että takuu toteutettaisiin jo ensi vuoden budjetissa. Ryhmä esitti myös terapiatakuun toteuttamiseen tarvittavan 35 miljoonan euron määrärahan lisäämistä jo ensi vuoden budjettiin.

– Tässä olisi nyt asia, joka olisi tunnissa korjattavissa, kansanedustaja Sari Multala (kok) totesi.

Myös Mia Laiho (kok) kiirehti hallitusta asiassa.

– Meillä ei ole aikaa hukattavana. Jokainen päivä on jonossa olevalle tuskallisen pitkä, Laihto sanoi.

Kiurun mukaan terapiatakuu on kuitenkin nähtävä osana hoitoketjujen kuntoon laittamisen kokonaisuutta. Ongelmaa ei hänen mukaansa kuitenkaan ratkaista nopeasti.

Kiuru totesi, että seitsemän päivän perusterveydenhuollon hoitotakuuta koskeva lakiesitys on kuitenkin jo maaliviivalla, ja se tulemaan koskemaan sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia.

Työ aloitetaan hänen mukaansa juuri nuorten 12–18-vuotiaiden hoitoketjut kuntoon laittamisesta ja hoito ulotetaan matalalla kynnyksellä juuri kouluihin.

– Ajatus on se, että hyvin nopeasti tuotaisiin nuorten perustason palveluihin sellaisia yleisimpien mielenterveyshäiriöiden lyhyitä varhaisinterventioita, joilla saataisiin nopeaa vaikuttavuutta aikaan.

Hoito on hänen mukaansa aloitettava nimenomaan kouluissa.

– Ei kannata raahata lapsia ja nuoria terveyskeskukseen, vaan ulotetaan hoito matalan kynnyksen eli terveydenhoitajan napin painalluksesta lähtevään hoitoketjuun.