Keskusta löysi lähes 100 miljoonaa pelivaraa lapsilisien korotuksiin – hallituskumppaneilta ei herunut suoraa tukea aloitteelle - Politiikka - Ilta-Sanomat

Keskusta löysi lähes 100 miljoonaa pelivaraa lapsilisien korotuksiin – hallituskumppaneilta ei herunut suoraa tukea aloitteelle

Keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Eeva Kalli arveli, ettei keskustan lapsilisäehdotukseen otettu selkeästi kantaa, koska aloite ei sisältänyt tarkkaa ehdotusta korotusten kohdentamisesta.

Julkaistu: 13.11.2019 19:34

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ei halunnut ”tyrmätä avausta heti”.

Keskusta esittää ”tuntuvia korotuksia” lapsilisiin. Kyse on puolueen omasta avauksesta, hallitusohjelmasta ei löydy mainintaa asiasta.

Ajatuksen julkisuuteen tuonut keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Eeva Kalli ei ottanut kantaa siihen, mitä tuntuvilla korotuksilla tarkoitetaan ja miten korotukset kohdennettaisiin.

Keskustan avaus perustuu oletukseen syntyvyyden säilymisestä alhaisella tasolla.

Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisen asiantuntijan Tuomas Vanhasen mukaan lapsilisiin menee pelkästään ensi vuonna alhaisen syntyvyyden vuoksi 22,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.

Jos kaava toistuu väestökehityksen vuoksi vuosittain, niin pelkästään tämän vaalikauden aikana lapsilisiin kuluisi 90 miljoonaa euroa vähemmän rahaa – Kalli puhui ”lähes sadasta miljoonasta”.

Kun mennään vuoteen 2030 asti, niin perhepoliittisten tulonsiirtojen määrä vähentyy keskustan laskelmissa uusimman väestöennusteen toteutuessa lähes 500 miljoonalla eurolla – palvelut mukaan lukien ”säästyvä kokonaissumma” nousee Vanhasen mukaan yli kahden miljardin ja vuonna 2040 puhuttaisiin jo 3,5 miljardista.

Eeva Kalli, miten on mahdollista, että lähes sadan miljoonan rahasäkki löytyy näin helposti?

– En halua sanoa, että tämä on helppoa, tämä vaatii erittäin vahvaa poliittista tahtoa, mutta keskustalle tämä on tärkeä tavoite.

Syntyvyyden laskusta on puhuttu paljon, mutta kukaan muu ei ole tällaista rahasäkkiä löytänyt?

– Tämä ei ole mikään ilmainen rahasäkki, sillä tulopuolella tapahtuu vastaavasti dramaattisia muutoksia. Väestökehitys aiheuttaa sen, että työikäisiä on samaan aikaan vähemmän ja huollettavia ikäihmisissä enemmän, tämä on tasapainoilua ja kaiken a ja o on saada työllisyysastetta ylöspäin.

– Esimerkiksi vuoden 2040 osalta 3,5 miljardin euron erotuksesta ei voida automaattisesti olettaa, että kaikki se raha käytetään edelleen samoihin palveluihin ja etuuksiin.

Olette valtiovarainministeripuolue, onko tämä vain yksi lukuisista poliittisista avauksista vai aiotteko puskea vaatimanne korotukset läpi?

– Todella toivon, että pääsemme sopimukseen siitä, että lapsilisiä korotetaan myös jatkossa. Ensi vuonna tulee kohdennetut korotukset neljänteen ja viidenteen lapseen ja yksinhuoltajille. Lisäksi opintotuen huoltajakorotus nousee.

Yksikään puolue ei antanut eduskunnassa käydyssä ajankohtaiskeskustelussa lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta keskustalle suoraa tukeaan.

– Ajatus siitä, että säästyvät rahat lapsilisäjärjestelmän puitteissa käytetään sen kehittämiseen on järkevä. Uskon, että tulemme tätä hallituksessa miettimään, pääministeri Antti Rinne (sd) sanoi.

Rinne kertoi esittävänsä väestöpolitiikan ministeriryhmää, jonka pääsihteeriksi tulee Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

– Keskimääräinen syntyvyysluku, jolla yhteiskunta pärjää on 1,6 ja ennuste tälle vuodelle on 1,33. Meille syntyy liian vähän ihmisiä, Rinne tiivisti ongelman.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) kertoi tutustuvansa keskustan esitykseen huolella, eikä aikonut ”tyrmätä aloitetta heti”.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ei uskonut, että yhden etuuden korottaminen olisi kultanuoli, jolla syntyvyysongelma saataisiin kuntoon.

– Tilastoista näkyy, että jos syrjäytyminen, matala koulutus ja työttömyys kohdistuvat yhteen ihmiseen, halutun ja toteutuneen lapsimäärän ero on kaikkein suurin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti mielenkiintoisena sitä, että hallitus korottaa lapsilisiä neljännestä lapsesta ylöspäin.

– Ehkä suurin ongelma ei ole se, että suuret perheet eivät ole vielä suurempia, vaan se, että liian moni ei saa ensimmäistäkään lasta. Voitaisiin pohtia käänteistä lapsilisää eli sitä, että perinteisen tulonsiirron rinnalla vanhempien ansiotuloverotus laskisi kohti nollaa lapsiluvun kasvaessa, Halla-aho sanoi ja sai aikaan kohahduksen istuntosalissa.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen huomautti, että suuria perheitä on ”valitettavasti vain 0,4 prosenttia koko lapsilisämomentista”.

– Virossa kolmilapsinen perhe saa lapsilisää 500 euroa kuussa ja lisäksi 340 euron vauvarahan, Suomessa vastaavan perheen lapsilisä on 334 euroa, Räsänen vertasi ja ehdotti, että lapsilisiä korotettaisiin jokaisen lapsen kohdalta kymmenellä eurolla jo ensi vuonna.

Pekonen perusteli yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille tehtäviä lapsilisäkorotuksia sillä, että kyseiset ryhmät elävät ”köyhyysriskissä tai köyhyydessä”.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo halusi tuoda keskusteluun myös sen näkökulman, että ”kaikkien ei tarvitse saada lapsia”.

– On oikeus tehdä myös se päätös, että ei lähde lapsihaavetta toteuttamaan, se on ok. Jos lapsihaaveen haluaa toteuttaa, yhteiskunta ei saa olla esteenä.

Juha Mäenpää (ps) moitti ”ilmastopuolueiden edustajia vapaaehtoisen lapsettomuuden markkinoinnista ilmastotekojen nimissä”.

– Lapsimyönteistä Suomea rakennettaessa ei hallituspuolueiden kuulu syyllistää nuoria isiä ja äitejä ilmastoasioilla, Mäenpää kritisoi.

Rinne viittasi tutkimustietoihin, joiden mukaan ympäristö ja ilmasto vaikuttavat osaltaan lapsien hankkimiseen. Yhtenä merkittävänä asiana Rinne nosti esiin asuntojen hinnat.