Poliitikot kommentoivat joulujuhlakohua lukematta päätöstä – tätä mieltä he nyt ovat sanomisistaan: ”Ei ole ylireagoitu” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Poliitikot kommentoivat joulujuhlakohua lukematta päätöstä – tätä mieltä he nyt ovat sanomisistaan: ”Ei ole ylireagoitu”

Sari Essayah, Ville Tavio ja Markus Lohi.

Sari Essayah, Ville Tavio ja Markus Lohi.

Julkaistu: 11.11. 19:44

Poliitikot puolustelevat viikonlopun puheitaan apulaisoikeusasiamiehen joulukirkkopäätöksestä.

Epätietoisia on enemmän kuin laki määrää.

Monet kansanedustajat ottivat viikonloppuna kantaa päätökseen, jossa apulaisoikeusasiamies (AOA) Pasi Pölönen piti kouvolalaiskoulun joulujuhlien menettelyä lainvastaisena.

Päätöksen mukaan Naukion koulu toimi lainvastaisesti järjestämällä kirkossa kaikille yhteisen, opetukseen kuuluvan joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena.

Monet nettikeskustelijat paheksuivat kansanedustajia siitä, että he ovat ylireagoineet tai liioitelleet AOA:n päätöstä.

– Miksipä en olisi samaa mieltä kuin viikonloppuna, kansanedustaja Markus Lohi (kesk) sanoi.

– Ei ole ylireagoitu. Nyt on yritetty selvittää ratkaisun perusteita, kansanedustaja Sari Essayah (kd) totesi.

– Ei ollut ylitulkintaa. Eikös se joulujuhla ollut vapaaehtoinen, kansanedustaja Ville Tavio (ps) kyseli.

Kansanedustajat eivät olleet AOA:n päätöstä viikonloppuna lukeneet ja olivat lehtitietojen varassa, koska päätös julkaistiin oikeusasiamiehen sivuilla vasta tänään maanantaina.

Perustuslakivaliokunta linjasi vuonna 2014, että koulun juhlissa voi olla uskonnollista sisältöä, kun asiasta on tiedotettu etukäteen ja osallistuminen on vapaaehtoista.

Päätöstä kritisoineiden kansanedustajien mielestä AOA ottaa kantaa siihen, että joulujuhlaa ei voisi kirkossa järjestää.

– Olin itse sitä kantaa perustuslakivaliokunnassa muodostamassa. Minusta tässä näyttää olevan ristiriita, että mennään liian pitkälle tulkitsemaan, että kirkko rakennuksena olisi ongelmallinen. Korostimme perustuslakivaliokunnan lausunnossa sitä sisältöä ennen muuta, kansanedustaja Lohi sanoi.

– Kirkoissa järjestetään paljon konsertteja, ei se tee konsertista hengellistä, vaikka paikka on kirkko. Olen ottanut kannan, että näyttäisi, että perustuslakivaliokunnan kanta on jäänyt huomioimatta. Minusta siinä on sellainen sävy, joka on pikkuisen ristiriidassa sen kanssa, mitä pohdimme perustuslakivaliokunnassa, joka on korkein perustuslain – myös uskonnonvapauden – tulkitsija, Lohi jatkoi.

Kansanedustaja Markus Lohen mielestä apulaisoikeusasiamiehen päätös ei välttämättä ole linjassa perustuslakivaliokunnan tulkinnan kanssa. Joulujuhlia on Lohen mielestä lupa järjestää myös kirkossa.

Kansanedustaja Markus Lohen mielestä apulaisoikeusasiamiehen päätös ei välttämättä ole linjassa perustuslakivaliokunnan tulkinnan kanssa. Joulujuhlia on Lohen mielestä lupa järjestää myös kirkossa.

Kansanedustaja Essayah toivoi, että päätöksen tehnyt Pölönen olisi tullut kuultavaksi kansanedustajien uskonnonvapausryhmän kuultavaksi ja kertonut ratkaisunsa perusteita.

Pölönen oli kutsusta kohteliaasti kieltäytynyt, ja kertonut, että päätöksen perustelut voi nyt lukea verkosta.

Essayah hämmästelee, mitä lainvastaista kouvolalaiskoulun joulujuhlassa oli.

– Perusopetuslaki ja -asetus eivät säädä joulujuhlasta. Kysymys kuuluu, minkä lain vastainen koulun joulujuhla on? Pitäisi olla kyse juhlan sisällöstä. Siitä meille opetushallitus on antanut ohjeistuksen.

– Joulujuhlassa saa olla jouluevankeliumi, ja saa olla Enkeli taivaan, ilman että juhlan sisältö muuttuu uskonnon harjoittamiseksi. Sen sijaan se, missä juhla järjestetään, sen ei pitäisi olla oleellinen asia. Voihan meillä olla joulujuhla vaikka urheiluhallissa, jonka sisältö voi olla ohjeistuksen vastainen. Tai meillä voi olla joulujuhla kirkkotilassa, joka noudattaa opetushallituksen ohjetta, jossa on jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan, ja muilta osin se sisältää yhteistä ohjelmaa ja ei ole jumalanpalvelus kirkossa, Essayah sanoi.

Kansanedustaja Sari Essayah toivoi, että apulaisoikeusasiamies Pasi Pöllänen olisi tullut eduskunnan uskontoryhmään perustelemaan päätöstään, jotta kansanedustajat ja koulut tietäisivät, mitä lainvastaista on joulujuhlan järjestämisessä kirkossa.

Kansanedustaja Sari Essayah toivoi, että apulaisoikeusasiamies Pasi Pöllänen olisi tullut eduskunnan uskontoryhmään perustelemaan päätöstään, jotta kansanedustajat ja koulut tietäisivät, mitä lainvastaista on joulujuhlan järjestämisessä kirkossa.

Kansanedustaja Tavio ei ymmärtänyt lainkaan AOA:n päätöstä, joulujuhlassa kun voi olla myös tunnustuksellista sisältöä.

– Mitä väliä? Ei sinne ollut pakko mennä, jotka eivät halunneet. Ketä se loukkasi? En ymmärrä AOA:n ratkaisua lainkaan. Perustuslakivaliokunnan idea oli, että saa olla kristillistä sisältöä ja niihin osallistuminen on vapaaehtoista. En ymmärrä, miksi joulukirkkoon meneminen pitäisi kieltää, kun se tässäkin tapauksessa oli vapaaehtoista.

– Ei perustuslakivaliokunta sellaista kantaa ottanut, että vapaaehtoisia joulujuhlia ei saisi järjestää. AOA:n ratkaisu ei toimi, se on sattumanvarainen, Tavio totesi.

Kansanedustaja Ville Tavio ei ymmärrä, ketä vapaaehtoinen joulukirkko loukkaa.

Kansanedustaja Ville Tavio ei ymmärrä, ketä vapaaehtoinen joulukirkko loukkaa.

Mitä apulaisoikeuskansleri Pölönen sitten päätöksessään linjasi?

Koulun joulujuhla on pidetty kirkossa; juhlassa on laulettu virsiä, esitetty jouluevankeliumi ja seurakunnan pappi on pitänyt puheen. Koulun juhla on merkittäviltä osin sisältänyt uskonnollista ainesta ja sitä on siten mielestäni kokonaisuutena arvioiden pidettävä uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Koulun rehtorikin on omassa selvityksessään pitänyt joulujuhlaa ”uskonnollisesti virittyneenä”. Edellä kerrotun perusteella katson Naukion yhtenäiskoulun menetelleen lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena.”

Joulujuhlan järjestäminen kirkossa ei itsessään tee tilaisuudesta uskonnollisesti sitouttavaa, mutta toisaalta myös, että tilaisuus ei saa olla keskeiseltä sisällöltään tunnustuksellinen ja uskonnon harjoittamiseksi katsottava tilaisuus.”

Edellä kerrotun valossa pidän oppilaiden yhdenvertaisuuden, uskonnonvapauden sekä julkiselta vallalta uskontojen ja vakaumusten suhteen edellytettävän neutraaliuden ja tasapuolisuuden näkökulmasta lähtökohtaisesti ongelmallisena myös koulun lukukauden päättäjäisjuhlan järjestämistä kirkkosalissa. Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka (kirkkolain 14 luvussa tarkoitettu kirkollinen rakennus) ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä.”

Perustuslakivaliokunnan jäsen Lohi arveli, että perustuslakivaliokunta voi joutua vielä tarkentamaan lausuntoaan koulujen juhlista.

Myös kokoomuslaiset perustuslakivaliokunnan jäsenet Heikki Vestman ja Wille Rydman toteavat, että AOA:n päätös on ”vähintään jännitteinen” perustuslakivaliokunnan tulkinnan kanssa.

– Perustuslakivaliokunta on todennut nimenomaan, ettei valiokunnan tarkoituksena ole ollut ”muuttaa käytäntöjä erilaisten koulun perinteeseen kuuluvien tilaisuuksien, kuten lukukauden päättäjäisten, osalta” ja että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria, Vestman ja Rydman sanoivat tiedotteessaan.

– Ratkaisussa on problematisoitu paitsi juhlan sisältö myös kirkkosalin käyttäminen. Suomen kouluissa on käytäntöjä, joissa kirkkoa käytetään erinäisiin koulun tilaisuuksiin. Helsingissä ainakin kaksi lukiota järjestää lakkiaiset kirkossa. Myös koulujen konsertteja pidetään kirkossa. Kirkko on monesti käytännöllisesti toimiva, juhlava ja suuri juhlatila, johon oppilaat, henkilökunta ja vanhemmat mahtuvat. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu kyseenalaistaa kirkkotilan käyttämisen sellaisenaan koulun toiminnassa tavalla, joka nyt herättää perustellusti kysymyksiä, Vestman totesi.

Juttua päivitetty klo 20.18. Korjattu kirjoitusvirhe.

Juttua päivitetty 12.11. kello 15.14: Muutettu ilmaisu uskontokerho uskonnonvapausryhmäksi.